Onko lasten kasvatus ollut ennen helpompaa ja suoraviivaisempaa?
Joutuuko nykyään käyttämään kaikkia kikkakolmosia ja apuniksejä, että saa lapsen kuriin? Ennen vanhaan jos lapsi käyttäytyi huonosti, heitettiin se tyyliin hiuksista hevon kuuseen ja päälle karjaisu että lopeta perseily. Lasta sai komentaa ja ojentaa kunnolla, ilman että naapuri kyttäsi ikkunasta että josko siellä nyt liian kovaäänisesti komennetaan lasta. Kun lapsi hölmöili, riitti että komennettiin kerran kunnolla, eikä yritetty opettaa vaikka käytöstapoja mainitsemalla 500 kertaa samasta asiasta. Lapsia sai kasvattaa kovemmin ottein, kuitenkin ilman tarpeetonta väkivaltaa. Ei siis mitään hakkaamista ja lyömistä, vaan kunnon komennus ja toruminen, niin että lapsi muistaa tehneensä väärin.
Eikö lasten kasvattaminen ja kouluttaminen ole nykyään kauheen vaikeeta ja monimutkaista? Johtuuko huonokäytöksisyys lapsissa siitä, että heitä ei enää osata komentaa oikein, kun siitä on tehty niin vaikeaa?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
On. Ennen riitti että lapsi oli hiljaa. Lapsesta viis.
Tuo taito puuttuu kyllä monelta nykylapselta. En mä kyllä näe sitä noin, että lapsesta ei välitä jos sitä komentaa.
t.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Ennen riitti että lapsi oli hiljaa. Lapsesta viis.
Tuo taito puuttuu kyllä monelta nykylapselta. En mä kyllä näe sitä noin, että lapsesta ei välitä jos sitä komentaa.
t.ap
Minut on kasvatettu pitämään turpani kiinni. Komentamalla, käskyttämällä, kyykyttämällä ja nolaamalla. Perisuomalaisesti.
Omat lapseni kasvatan toisin. Aika katkaista tämä pahoinvointi.
Ennen lapsi ei saanuy näkyä tai kuulua. Isommat katsoivat pienempien perään ja menivät minne menivät. Lapsia ei huomioitu erityisesti, ruokaa annettiin ja selkään , siinäpä se.
Ennen lapset kasvatettiin kyykyttämällä ja hellittiin ruoalla. Huomaan sen selkeästi anopistani ja äidistäni. Ruoka om mystisessä roolissa ja kaikki tunteet kohdistetaan siihen. Ahmitaan kun on paha olo, palkitaan ruoalla, lohdutetaan ruoalla, juhlitaan ruoalla.
Minä haluan lasteni tunnistavan omat tunteensa ja osaavan sanoittaa ne. Sen sijaan että ne tukahdutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Ennen riitti että lapsi oli hiljaa. Lapsesta viis.
Tuo taito puuttuu kyllä monelta nykylapselta. En mä kyllä näe sitä noin, että lapsesta ei välitä jos sitä komentaa.
t.ap
Minut on kasvatettu pitämään turpani kiinni. Komentamalla, käskyttämällä, kyykyttämällä ja nolaamalla. Perisuomalaisesti.
Omat lapseni kasvatan toisin. Aika katkaista tämä pahoinvointi.
Onko sinun mielestäsi niin, että jos lasta komentaa kunnolla, se on nolaamista ja kyykyttämistä? Mitä tarkoitat toisin kasvattamisella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Ennen riitti että lapsi oli hiljaa. Lapsesta viis.
Tuo taito puuttuu kyllä monelta nykylapselta. En mä kyllä näe sitä noin, että lapsesta ei välitä jos sitä komentaa.
t.ap
Minut on kasvatettu pitämään turpani kiinni. Komentamalla, käskyttämällä, kyykyttämällä ja nolaamalla. Perisuomalaisesti.
Omat lapseni kasvatan toisin. Aika katkaista tämä pahoinvointi.
Onko sinun mielestäsi niin, että jos lasta komentaa kunnolla, se on nolaamista ja kyykyttämistä? Mitä tarkoitat toisin kasvattamisella?
On. En kasvata edes koiriani "komentamalla kunnolla". Positiivinen vahvistaminen puree paljon paremmin jopa luupäiseen räksyttäjään.
Just tän takia en jaksa hankkia lapsia. Lasten kasvattaminen on niin pirun vaikeeta, eikä hermoni kestäisi ainaista jankuttamista ja ymmärtämistä.
Juu, tulokset näetkin mm. tässä 80-luvun lopulla syntyneestä ikäluokasta, jossa valtaosa kärsinyt mt ongelmista.
On. Ennen riitti että lapsi oli hiljaa. Lapsesta viis.