Lapsen mummo hankkinut hyppykiikun
Lapsi on siis piakkoin syntymässä ja hänen mummonsa tulee todennäköisesti hoitamaan lasta paljon. Hyppykiikku olisi mummolassa.
Suhtaudun hyppykiikkuun ristiriitaisesti. Osa ilmeisesti pitää sitä ihan hyvänä juttuna, mutta esim. Terveyskirjaston mukaan sitä ei suositella, koska se mm. hidastaa kävelyn kehitystä.
Pitäisikö lapsen vain antaa mummolla olleessaan hyppykiikkuilla rajattomasti vai pitäisikö meidän sitä vanhempina jotenkin rajoittaa? Minua (tulevana) äitinä asia hieman harmittaa, sillä luultavasti en itse kiikkua haluaisi hankkia. Hauskaa voi olla muutenkin.
Mitä tekisitte? :)
Kommentit (101)
Käytä sitä hyppykiikkua vasta 6kk iästä, se käy selän päälle.
Kuinka pitkiä aikoja mummo on aikonut hyppykiikkussa pitää vai onko se hankittu varmuuden vuoksi? Voisin ehkä keskustella mummon kanssa aiasta mutta en tuossa vaiheessa asettaisi rajoituksia. Jos taas huomaan että lapsi on kiikussa minusta haitallisen pitkiä aikoja ja mummo ei ohjeita kuuntele ja vähät välittää huolistani esim. kävelyn suhteen tai muuten harkisen jotakin muutaja hoitajaa kun mummo. Rajoituksista ei edes aina ole mitää hyötyä jos niitä ei noudateta. Vanhemmat kuitenkin on vastuussa lapsensa kehtyksestä ja joutuvat myös arvioimaan sitä kenelle voivat lapsensa hoitoon antaa/viedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Muualla maailmassa on ihan normaalia laittaa muutaman kuukauden ikäinen lapsi hoitoon töiden takia. Onnellisia ovat he, joilla on äiti, sisko tai muu sukulainen ottamassa lapset hellään huomaa. Ihan normaaleja ihmisiä näissäkin kulttuureissa kasvaa. Enemmän sukurakkaita kuin suomessa kylläkin.
Suomalainen kulttuuri on kyllä sellaista omissa poteroissaan viihtymistä, että ei ihme jos viina maistuu ja perhe lahdataan väsymyksen syövereissä."Muualla maailmassa ei olekaan sellaisia äitiysvapaita kuin suomessa, joten monesti vaihtoehtoja ei ole,
Jos haluat verrata johonkin, niin vielä 70-luvulla suomessakin oli vain parin kuukauden äitiyslomat. On totta, että meistä 70-luvun lapsistakin tuli ihan normaaleja, mutta kyllä meidän äidit olisivat mieluummin olleet kotona vähän pidempään kuin panneet meidän hoitoon niin pieninä.
Juu, mutta katsos kun kaikilla tilanne ei ole se, että äitiysloma on mahdollinen yhteiskunnan tuesta huolimatta. Esimerkiksi maatalousyrittäjä ei voi jättää lehmiä lypsämättä jos mieskin on jo heti aamusta peltohommissa. Ihan turha syyllistää täällä toisia, jos ja kun lopputulos on kuitenkin sama: tasapainoinen aikuinen. Tässä tapauksessa lisänä ne erityisen lämpimät perhesuhteet (miinuksena mahdollinen huono omatunto vanhemmilla, joka sekin on ympäristön paineiden luoma).
Maatalousyrittäjällä on oikeus myös äitiys- ja vanhempainvapaisiin.
Tietenkin on,jos hän onnistuu jostain saamaan lomittajan. Aika usein ei saa.
Sijaiapuun on aina löytynyt lomittaja, muihin lomiin ei aina.
Minulla oli lapsena hyppykiikku, mutta en lukioon en enää kontannut.
Meidän kakara rakasti hyppykiikkua,mutta ei siinä 24/7 pomppinut .Ja oppi kyllä kävelemään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Muualla maailmassa on ihan normaalia laittaa muutaman kuukauden ikäinen lapsi hoitoon töiden takia. Onnellisia ovat he, joilla on äiti, sisko tai muu sukulainen ottamassa lapset hellään huomaa. Ihan normaaleja ihmisiä näissäkin kulttuureissa kasvaa. Enemmän sukurakkaita kuin suomessa kylläkin.
Suomalainen kulttuuri on kyllä sellaista omissa poteroissaan viihtymistä, että ei ihme jos viina maistuu ja perhe lahdataan väsymyksen syövereissä."Muualla maailmassa ei olekaan sellaisia äitiysvapaita kuin suomessa, joten monesti vaihtoehtoja ei ole,
Jos haluat verrata johonkin, niin vielä 70-luvulla suomessakin oli vain parin kuukauden äitiyslomat. On totta, että meistä 70-luvun lapsistakin tuli ihan normaaleja, mutta kyllä meidän äidit olisivat mieluummin olleet kotona vähän pidempään kuin panneet meidän hoitoon niin pieninä.
Juu, mutta katsos kun kaikilla tilanne ei ole se, että äitiysloma on mahdollinen yhteiskunnan tuesta huolimatta. Esimerkiksi maatalousyrittäjä ei voi jättää lehmiä lypsämättä jos mieskin on jo heti aamusta peltohommissa. Ihan turha syyllistää täällä toisia, jos ja kun lopputulos on kuitenkin sama: tasapainoinen aikuinen. Tässä tapauksessa lisänä ne erityisen lämpimät perhesuhteet (miinuksena mahdollinen huono omatunto vanhemmilla, joka sekin on ympäristön paineiden luoma).
Peltohommia ei ole loppujen lopuksi kovin usein. Lehmät ja muut eläimet kyllä hoidettava joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Hyppykiikkua ei sitten saa käyttää ennen kuin vauva osaa kunnolla kannatella päätään.
Selkä pitää myös jo osata pitää pystyssä, eli vasta noin puolivuotiaana voi kokeilla hyppykeinua. Ja niin sitten, että lapsi saa koko jalkapohjan kunnolla lattiaan, ei ärsytetä ylimääräistä varvastusta esiin (tämä ihan oikeasti voi hidastaa kehitystä). Ja vain se 10 - 15 minuuttia maksimissaan, niiden lonkkien yms. takia.
luin otsikon että lapsen mummo on hankkinut häpykiikun. Olin ihan että wtf?? MIKÄ se on :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Muuttuuko kanta jos AP sanoisi käyvänsä sädehoidossa päivittäin? Tai kärsii pahasta nivelreumasta? Jalka murtunut? Käsi murtunut? Olisiko silloin ihanaa että mummo pystyy auttamaan <3 kun isäänkin on pakko käydä töissä.
Vaikka kivahan se on heti syyllistää ja vouhkata. Onhan Ap varmasti vain itsekäs, vauvan hoidosta ja kiintymyssuhteista tietämätön juntti. LASUN PAIKKA."Jos ap on sädehoidoissa tai muulla tavalla vakavasti sairas, sillä on varmaan isompiakin asioita mietittävänään kuin mummin hyppykeinu?
Olen edelleen kiinnostunut tietämään, miten ap voi tietää niin paljon hoitojärjestelyistä jo ennen kuin vauva on edes syntynyt?
Kyllä varmasti sädehoidoista tietää jo ennen lapsen syntymää, kuten monesta muustakin sairaudesta ja sen hoidosta. Kurjaa, jos olet sitä mieltä, että syöpäpotilas ei saisi tai pystyisi miettimään hyppykiikkua tai muita lastenhoitoon jollain tavalla liittyviä asioita. Olen ihan tavallinen ihminen tilanteestamme huolimatta. :) Oikeastaan usein juuri (vakavasti) sairaalle tällaisten "tavallisten" ja sairauteen nähden hyvinkin turhien asioiden miettiminen voi olla kovin tärkeää.
Ap
Jos äiti on sairas ja vaatii välitöntä hoitoa, isä voi jäädä kotiin hoitamaan perhevapaalla vauvaa ja vaimoaan ja vain soitonpäässä on vauvalle kunnallinen päivähoitopaikka. Vauvan hoidetarve vastaa jo puolipäiväpaikkaa (20h/vk) päiväkodissa ja äiti voi tietenkin olla sairaslomalla, koska ei ole työkuntoinen.
Varvastuksesta linkkiä, hyppykiikun samoin kuin kävelytuolin käyttö altistaa varvastukselle, joka voi vaatia joskus rankkojakin hoitotoimenpiteitä.
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/11/duo12285
.
Mitä haittaa siitä muka on? Meillä on kaikki lähteneet liikkeelle kävellen viimeistään 12kk iässä huolimatta siitä, että ovat olleet hyppykiikussa poissa pahanteosta mun laittaessa ruokaa tai käydessä vessassa. Se on tosi kätevä niinä hetkinä kun kädet loppuu kesken muutenkin ja lapsi osaa ryömiä/kontata mutta järkeä ei löydy yhtään. Itseäni hirvitti hulluna kaataa esim. kuumaa vettä pois kattilasta kun vauva myllersi lattialla vapaasti. Eihän se mikään lapsen pääasiallinen oleskelupaikka ole kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Muualla maailmassa on ihan normaalia laittaa muutaman kuukauden ikäinen lapsi hoitoon töiden takia. Onnellisia ovat he, joilla on äiti, sisko tai muu sukulainen ottamassa lapset hellään huomaa. Ihan normaaleja ihmisiä näissäkin kulttuureissa kasvaa. Enemmän sukurakkaita kuin suomessa kylläkin.
Suomalainen kulttuuri on kyllä sellaista omissa poteroissaan viihtymistä, että ei ihme jos viina maistuu ja perhe lahdataan väsymyksen syövereissä."Muualla maailmassa ei olekaan sellaisia äitiysvapaita kuin suomessa, joten monesti vaihtoehtoja ei ole,
Jos haluat verrata johonkin, niin vielä 70-luvulla suomessakin oli vain parin kuukauden äitiyslomat. On totta, että meistä 70-luvun lapsistakin tuli ihan normaaleja, mutta kyllä meidän äidit olisivat mieluummin olleet kotona vähän pidempään kuin panneet meidän hoitoon niin pieninä.
Juu, mutta katsos kun kaikilla tilanne ei ole se, että äitiysloma on mahdollinen yhteiskunnan tuesta huolimatta. Esimerkiksi maatalousyrittäjä ei voi jättää lehmiä lypsämättä jos mieskin on jo heti aamusta peltohommissa. Ihan turha syyllistää täällä toisia, jos ja kun lopputulos on kuitenkin sama: tasapainoinen aikuinen. Tässä tapauksessa lisänä ne erityisen lämpimät perhesuhteet (miinuksena mahdollinen huono omatunto vanhemmilla, joka sekin on ympäristön paineiden luoma).
Kyllä mun äidin äitiysloman aikana meillä oli lomittaja tekemässä navettahommat eli tasan ne äidin tekemät työt. Vanhempainvapaa piti itse järkätä, mutta äitiysloman ajan oli lomittaja. Eli vastasyntynyttä ei tarvinnut mummolle jättää.
Tulin miehenä lukeneeksi koko ketjun. Täytyy sanoa, että olette te naiset kyllä ihme vänkyttäjiä. Ap esitti asiallisen kysymyksen hyppykiikusta ja vielä erikseen rajasi, että ei halua teidän puuttuvan lastenhoitojärjestelyihin. Ja se sitten nousee pääasiaksi, vaikka ap kuinka yrittää hyvin esimerkein perhetilannettaan paljastamatta kertoa, että järjestelyyn on perusteltu syy.
Tosiasia kuitenkin on, että jos lapsi saa vaikka mummoltaan rakastavaa hoitoa pariin otteeseen päivässä ja loput kotona, niin ihan varmasti hän ei kärsi siitä yhtään. Tuskin mummokaan, jos on mukana järjestelyssä omasta halustaan. Vai miten kuvittelette yli nelikymppisinänä äideiksi tulleiden naisten selviävän lastensa täyspäiväisestä hoidosta? Tämän keskustelun perusteella puolet teistä ilmeisesti ottaisi huostaan noin vanhan äidin lapsen.
Ja ihan pötyä, että tuosta kärsisi edes lapsen suhde äitiin ja isäänsä. Suhde riippuu siitä, miten he lasta hoitavat muun ajan. Tämä kollektiivinen syyllistämnen kyllä voi pilata koko perheen elämän. Kuten jotkut sanovat, lapselle voi olla jopa hyväksi, että hänellä on läsnä useampia rakastavia tasapainoisia aikuisia.
Kun ap: perhe voi toteuttaa lastenhoidon hyväksi katsomallaan tavalla, koko perhe voi hyvin. Mikä olisi sen parempi kasvuympäristö lapselle. Sekö, että ap onnettomana 24/7 oman ja perheen hyvinvoinin uhalla, sankariäidin mitat täyttäen hoitaa lastaan?
Asenteenne on mustavalkoisen jyrkkä. Muistuttaa 30 luvun saksan ilmapiitiä. Mutta niinhän sitä joskus on väitetty, että sielläkin kovimpien kiihkoilijoiden taustalla toimintaa motivoi nainen. Suorastaan olen huolissani teidän lapsistanne, tuleeko heistä noin ehdottomien äitien kasvattamina tasapainoisia aikuisia. Pieni suvaitsevaisuus ja asioiden monipuolisempi tarkastelu ja vaihtoehtousuus saattaisi koitua lastenne hyväksi.
Onnea ap:lle. Tunnut ajattelevan omassa tilanteessasi lapsesi etua. Se vie hyvään lopputulkseen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Muualla maailmassa on ihan normaalia laittaa muutaman kuukauden ikäinen lapsi hoitoon töiden takia. Onnellisia ovat he, joilla on äiti, sisko tai muu sukulainen ottamassa lapset hellään huomaa. Ihan normaaleja ihmisiä näissäkin kulttuureissa kasvaa. Enemmän sukurakkaita kuin suomessa kylläkin.
Suomalainen kulttuuri on kyllä sellaista omissa poteroissaan viihtymistä, että ei ihme jos viina maistuu ja perhe lahdataan väsymyksen syövereissä."Muualla maailmassa ei olekaan sellaisia äitiysvapaita kuin suomessa, joten monesti vaihtoehtoja ei ole,
Jos haluat verrata johonkin, niin vielä 70-luvulla suomessakin oli vain parin kuukauden äitiyslomat. On totta, että meistä 70-luvun lapsistakin tuli ihan normaaleja, mutta kyllä meidän äidit olisivat mieluummin olleet kotona vähän pidempään kuin panneet meidän hoitoon niin pieninä.
Juu, mutta katsos kun kaikilla tilanne ei ole se, että äitiysloma on mahdollinen yhteiskunnan tuesta huolimatta. Esimerkiksi maatalousyrittäjä ei voi jättää lehmiä lypsämättä jos mieskin on jo heti aamusta peltohommissa. Ihan turha syyllistää täällä toisia, jos ja kun lopputulos on kuitenkin sama: tasapainoinen aikuinen. Tässä tapauksessa lisänä ne erityisen lämpimät perhesuhteet (miinuksena mahdollinen huono omatunto vanhemmilla, joka sekin on ympäristön paineiden luoma).
Kyllä mun äidin äitiysloman aikana meillä oli lomittaja tekemässä navettahommat eli tasan ne äidin tekemät työt. Vanhempainvapaa piti itse järkätä, mutta äitiysloman ajan oli lomittaja. Eli vastasyntynyttä ei tarvinnut mummolle jättää.
Mitä sitten jos homma teillä toimi? Jossain toisessa kunnassa lomittajatilanne on huonompi, ja heitä ei vain riitä kaikille. Onhan sen täällä moni jo kertonut. Yhden kokemuksen perusteella ei voi yleistää mitään. Ei edes enemmistön kokemuksen perusteella, sillä aina on tilanteita ja paikkakuntia, joissa homma ei toimi, ja lomittajia ei saa, syystä tai toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Tulin miehenä lukeneeksi koko ketjun. Täytyy sanoa, että olette te naiset kyllä ihme vänkyttäjiä. Ap esitti asiallisen kysymyksen hyppykiikusta ja vielä erikseen rajasi, että ei halua teidän puuttuvan lastenhoitojärjestelyihin. Ja se sitten nousee pääasiaksi, vaikka ap kuinka yrittää hyvin esimerkein perhetilannettaan paljastamatta kertoa, että järjestelyyn on perusteltu syy.
Tosiasia kuitenkin on, että jos lapsi saa vaikka mummoltaan rakastavaa hoitoa pariin otteeseen päivässä ja loput kotona, niin ihan varmasti hän ei kärsi siitä yhtään. Tuskin mummokaan, jos on mukana järjestelyssä omasta halustaan. Vai miten kuvittelette yli nelikymppisinänä äideiksi tulleiden naisten selviävän lastensa täyspäiväisestä hoidosta? Tämän keskustelun perusteella puolet teistä ilmeisesti ottaisi huostaan noin vanhan äidin lapsen.
Ja ihan pötyä, että tuosta kärsisi edes lapsen suhde äitiin ja isäänsä. Suhde riippuu siitä, miten he lasta hoitavat muun ajan. Tämä kollektiivinen syyllistämnen kyllä voi pilata koko perheen elämän. Kuten jotkut sanovat, lapselle voi olla jopa hyväksi, että hänellä on läsnä useampia rakastavia tasapainoisia aikuisia.Kun ap: perhe voi toteuttaa lastenhoidon hyväksi katsomallaan tavalla, koko perhe voi hyvin. Mikä olisi sen parempi kasvuympäristö lapselle. Sekö, että ap onnettomana 24/7 oman ja perheen hyvinvoinin uhalla, sankariäidin mitat täyttäen hoitaa lastaan?
Asenteenne on mustavalkoisen jyrkkä. Muistuttaa 30 luvun saksan ilmapiitiä. Mutta niinhän sitä joskus on väitetty, että sielläkin kovimpien kiihkoilijoiden taustalla toimintaa motivoi nainen. Suorastaan olen huolissani teidän lapsistanne, tuleeko heistä noin ehdottomien äitien kasvattamina tasapainoisia aikuisia. Pieni suvaitsevaisuus ja asioiden monipuolisempi tarkastelu ja vaihtoehtousuus saattaisi koitua lastenne hyväksi.
Onnea ap:lle. Tunnut ajattelevan omassa tilanteessasi lapsesi etua. Se vie hyvään lopputulkseen :)
Olet täsmälleen oikeassa. Itsellä on muutaman kuukauden ikäinen vauva ja ajattelin lukea mitä täällä sanotaan hyppykiikusta kun sellaista voisi kokeilla omalleenkin (joskus nähnyt tutun vauvan siin ja tuntui viihtyvän).
Mutta ei. Sivukaupalla pahantahtoista länkytystä ap:n välittämisestä ja toinen toistaan häijympiä kommentteja milloin mistäkin.
Tuoreehkona palstalaisena alan pikku hiljaa ymmärtää, mitä käsite "wt" käytännössä tarkoittaa.
aplle sen verran että jos hyppykiikun käyttö epäilyttää niin sano mummolle ystävällisesti ettei ihan koko ajan siinä vauvaa pidä. Vaikka epäilenpä että mummo on ihan fiksu ihminen eikä pitäisi vaikka ei mitään sanottaisikaan.
terv. Toinen mies
Meillä on lapset hyppineet hyppykiikussa paljonkin, viihtyivät siinø hyvin. Normaaliin aikaan oppivat kävelemään,ikeskimmäinen nousi pystyyn jo 5 kk iässäja käveli 9 kk ikäisenä!
Vierailija kirjoitti:
Varvastuksesta linkkiä, hyppykiikun samoin kuin kävelytuolin käyttö altistaa varvastukselle, joka voi vaatia joskus rankkojakin hoitotoimenpiteitä.
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/11/duo12285
.
Luin linkin artikkelin pikaisesti. En huomannut mitään viittausta siihen, että idiopaattisen varvaskävelyn taustalla olisi hyppykeinu tai kävelyharjoitukset tuen kanssa. Aistijärjestelmän kehittymisiin ja neurologisiin syihin kyllä viitattiin. Minulle jutusta syntyi mielikuva, että syitä ei ole juuri tutkittu.
Pistätkö tulemaan linkkiä, jossa varvaskävelyn syykksi esitetään hyppykeinu tai tukikävely.
Terveyskirjasto:
Hyppykiikku ja kävelyteline hidastavat kävelyn kehitystä
Lapsi oppii kävelemään siinä vaiheessa, kun hermosto on kehittynyt riittävästi. Sitä ei voi nopeuttaa. Ei siis ole tarkoituksenmukaista yrittää saada lasta kävelemään esimerkiksi hankkimalla tukevat kengät tai erilaisia markkinoilla olevia laitteita. Esimerkiksi hyppykiikkua mainostetaan: "Hyppykiikussa lapsi viihtyy pomppien turvallisesti vahvistaen samalla jalkalihaksiaan."
Päinvastoin kuin mainos lupaa, laite ennemminkin viivästyttää lapsen kävelemään oppimista, koska se vahvistaa primitiivireaktioita ja viivyttää niiden oikea-aikaista häviämistä. Näin kävelemään opettelu viivästyy. Lisäksi jalkaterän asento- ja liiketunnon sekä jalkapohjan ihotunnon kehitys estyy, koska hyppykiikussa oltaessa jalkapohja ei kuormitu alustaa vasten. Nilkan jatkuva ojennusasento heikentää nilkan koukistumisen kehitystä ja vaikeuttaa kävelyn oppimista.
Kävelytelineessä lapsi joutuu olemaan puoli-istuvassa asennossa. Tämä kuormittaa
Jatkuu...
Kävelytelineessä lapsi joutuu olemaan puoli-istuvassa asennossa. Tämä kuormittaa lonkkaniveliä ja voi vauriottaa niiden kehitystä.
Tietenkin on,jos hän onnistuu jostain saamaan lomittajan. Aika usein ei saa.