Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Etsitkö sinäkin asuntoa aikuiselle lapsellesi?
20.06.2017 |
On hyvä että vanhempiensa luota pois muuttava 20-vuotias nuori saa apua ja tukea vanhemmiltaan muutossa ja siihen liittyvien asioiden hoidossa. Älä kuitenkaan hae vuokra-asuntoa hänen puolestaan! Hakemukset ja puhelut jotka alkavat "meidän Maija-Santeri sai opiskelupaikan ja tarvitsee nyt sieltä asunnon" ovat heti pinon alimmaisia. Aina ei edes hakemuksessa mainita sitä lapsen nimeä! Vuokralle valitaan ne nuoret, jotka soittavat tai lähettävät hakemuksensa itse. Itsenäisesti se asuminenkin täytyy sujua ja äidin tai isin takaus "reippaasta ja rauhallisesta" nuoresta ei ole vakuuttava tai luo millään tavalla hyvää vaikutelmaa. Tulee mieleen että lapsi on syrjäytynyt, kykenemätön tai saamaton ja tarvitsee asioiden hoitamiseen apua ja tukea, mikä ei ole merkki hyvästä vuokralaisesta.
Ja tilanne on hyvä sille nuorelle opetella asioiden hoitamista!
Kommentit (57)
Olen ostanut opiskelemaan lähteneille lapsille asunnot. Yksikään asunnonvälittäjä ei ole kieltäytynyt esittelemästä eikä myyjä myymästä, vaikka olen selkeästi kertonut, että asunto on lapselleni. Näin olen tehnyt jo kolme kertaa, ei mitään ongelmia.
Eikä kertaakaan ole haluttu saada tulevasta asukkaasta mitään tietoja, ei ole kysytty reippautta eikä harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vuokraan yksiötä. Vuokraan mielelläni fiksua alaa opiskelevalle täysi-ikäiselle, jonka puolesta äitinsä asioi. Haluan tietysti nähdä sen lapsenkin ja hänenkin pitää tehdä minuun vaikutus ja sen vuokralaisen kanssa haluan sen vuokrasopimuksenkin tehdä.
Minusta on kiinnostavaa jutella hänen äitinsäkin kanssa (vaikuttaako fiksulta) Hän näet varmaankin auttaa lastaan, mikäli vuokrat olis jäämässä rästiin. Alaikäiselle en vuokraa ollenkaan.
Olen etsinyt lapselle asuntoa jo vuosikausia. En tositarkoituksella, mutta vähän sillä tavalla kartoittaen, että mikä voisi olla kiva alue ja minne rakennetaan jne. Sitten löysinkin asunnon jossa oli paljon hyvää ja jonka lapsikin hyväksyi ja ostettiin se. Vuoden päästä hän pääsee muuttamaan siihen, lakkiaisten jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Olen ostanut opiskelemaan lähteneille lapsille asunnot. Yksikään asunnonvälittäjä ei ole kieltäytynyt esittelemästä eikä myyjä myymästä, vaikka olen selkeästi kertonut, että asunto on lapselleni. Näin olen tehnyt jo kolme kertaa, ei mitään ongelmia.
Eikä kertaakaan ole haluttu saada tulevasta asukkaasta mitään tietoja, ei ole kysytty reippautta eikä harrastuksia.
Ostaminen on täysin eri asia kuin asunnon vuokraaminen!
Vierailija kirjoitti:
Olen ostanut opiskelemaan lähteneille lapsille asunnot. Yksikään asunnonvälittäjä ei ole kieltäytynyt esittelemästä eikä myyjä myymästä, vaikka olen selkeästi kertonut, että asunto on lapselleni. Näin olen tehnyt jo kolme kertaa, ei mitään ongelmia.
Eikä kertaakaan ole haluttu saada tulevasta asukkaasta mitään tietoja, ei ole kysytty reippautta eikä harrastuksia.
Miten tämä liittyy aiheeseen? Eihän myyjä joudu tekemisiin sen lapsesi kanssa jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen etsinyt lapselle asuntoa jo vuosikausia. En tositarkoituksella, mutta vähän sillä tavalla kartoittaen, että mikä voisi olla kiva alue ja minne rakennetaan jne. Sitten löysinkin asunnon jossa oli paljon hyvää ja jonka lapsikin hyväksyi ja ostettiin se. Vuoden päästä hän pääsee muuttamaan siihen, lakkiaisten jälkeen.
Miten liittyy aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Minä vuokraan yksiötä. Vuokraan mielelläni fiksua alaa opiskelevalle täysi-ikäiselle, jonka puolesta äitinsä asioi. Haluan tietysti nähdä sen lapsenkin ja hänenkin pitää tehdä minuun vaikutus ja sen vuokralaisen kanssa haluan sen vuokrasopimuksenkin tehdä.
Minusta on kiinnostavaa jutella hänen äitinsäkin kanssa (vaikuttaako fiksulta) Hän näet varmaankin auttaa lastaan, mikäli vuokrat olis jäämässä rästiin. Alaikäiselle en vuokraa ollenkaan.
Oikeastiko siis et vuokraisi opintojaan aloittavalle korkeakouluopiskelijalle, joka on syntynyt loppuvuodesta eikä ole ehtinyt vielä täyttää 18 kun opinnot alkavat? Kuulostaa jotenkin jyrkältä ja joustamattomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ostanut opiskelemaan lähteneille lapsille asunnot. Yksikään asunnonvälittäjä ei ole kieltäytynyt esittelemästä eikä myyjä myymästä, vaikka olen selkeästi kertonut, että asunto on lapselleni. Näin olen tehnyt jo kolme kertaa, ei mitään ongelmia.
Eikä kertaakaan ole haluttu saada tulevasta asukkaasta mitään tietoja, ei ole kysytty reippautta eikä harrastuksia.
Ostaminen on täysin eri asia kuin asunnon vuokraaminen!
Viestiketjun ostsikossa puhutaan asunnon etsimisestä, vuokraaminen tulee esille vasta tekstissä eikä missään suljeta pois sitä, etteikö osalle nuoria vanhemmat etsisi asuntoa ostaakseen sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vuokraan yksiötä. Vuokraan mielelläni fiksua alaa opiskelevalle täysi-ikäiselle, jonka puolesta äitinsä asioi. Haluan tietysti nähdä sen lapsenkin ja hänenkin pitää tehdä minuun vaikutus ja sen vuokralaisen kanssa haluan sen vuokrasopimuksenkin tehdä.
Minusta on kiinnostavaa jutella hänen äitinsäkin kanssa (vaikuttaako fiksulta) Hän näet varmaankin auttaa lastaan, mikäli vuokrat olis jäämässä rästiin. Alaikäiselle en vuokraa ollenkaan.
Oikeastiko siis et vuokraisi opintojaan aloittavalle korkeakouluopiskelijalle, joka on syntynyt loppuvuodesta eikä ole ehtinyt vielä täyttää 18 kun opinnot alkavat? Kuulostaa jotenkin jyrkältä ja joustamattomalta.
Aika harva korkeakouluopiskelija on 17, kun koulu alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vuokraan yksiötä. Vuokraan mielelläni fiksua alaa opiskelevalle täysi-ikäiselle, jonka puolesta äitinsä asioi. Haluan tietysti nähdä sen lapsenkin ja hänenkin pitää tehdä minuun vaikutus ja sen vuokralaisen kanssa haluan sen vuokrasopimuksenkin tehdä.
Minusta on kiinnostavaa jutella hänen äitinsäkin kanssa (vaikuttaako fiksulta) Hän näet varmaankin auttaa lastaan, mikäli vuokrat olis jäämässä rästiin. Alaikäiselle en vuokraa ollenkaan.
Oikeastiko siis et vuokraisi opintojaan aloittavalle korkeakouluopiskelijalle, joka on syntynyt loppuvuodesta eikä ole ehtinyt vielä täyttää 18 kun opinnot alkavat? Kuulostaa jotenkin jyrkältä ja joustamattomalta.
Siis olisi mennyt kouluun 6v iässä vai käyttänyt lukioon 2 vuotta?
Alaikäisen puolesta sopimuksen tekevät vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen etsinyt lapselle asuntoa jo vuosikausia. En tositarkoituksella, mutta vähän sillä tavalla kartoittaen, että mikä voisi olla kiva alue ja minne rakennetaan jne. Sitten löysinkin asunnon jossa oli paljon hyvää ja jonka lapsikin hyväksyi ja ostettiin se. Vuoden päästä hän pääsee muuttamaan siihen, lakkiaisten jälkeen.
Miten liittyy aiheeseen?
Kysyttiin, onko etsitty asuntoa lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vuokraan yksiötä. Vuokraan mielelläni fiksua alaa opiskelevalle täysi-ikäiselle, jonka puolesta äitinsä asioi. Haluan tietysti nähdä sen lapsenkin ja hänenkin pitää tehdä minuun vaikutus ja sen vuokralaisen kanssa haluan sen vuokrasopimuksenkin tehdä.
Minusta on kiinnostavaa jutella hänen äitinsäkin kanssa (vaikuttaako fiksulta) Hän näet varmaankin auttaa lastaan, mikäli vuokrat olis jäämässä rästiin. Alaikäiselle en vuokraa ollenkaan.
Oikeastiko siis et vuokraisi opintojaan aloittavalle korkeakouluopiskelijalle, joka on syntynyt loppuvuodesta eikä ole ehtinyt vielä täyttää 18 kun opinnot alkavat? Kuulostaa jotenkin jyrkältä ja joustamattomalta.
Siis olisi mennyt kouluun 6v iässä vai käyttänyt lukioon 2 vuotta?
Alaikäisen puolesta sopimuksen tekevät vanhemmat.
Niin, joko tai. Esim. ainakin Saksassa ja Sveitsissä mennään kouluun ihan normisti 6-vuotiaana. Jos perhe on asunut jommassa kummassa maassa kun on aloittanut koulunkäynnin, niin ihan tavallinenkin tampio tulee aloittaneeksi koulun aikaisemmin ja tietenkin jatkaa Suomessa vuotta vanhempien kanssa. Ei myöskään ole tavatonta, että ala-asteella hypätään luokka-aste yli, jos on vähänkin lahjakas. Tai aloitetaan suoraan toiselta luokalta. Ja aika monet suorittavat lukionkin kahdessa vuodessa.
Oma lapsi on mennyt kouluun ihan tavallisesti, mutta käy kaksivuotista lukiota ja aloittaa korkeakouluopinnot alaikäisenä, koska synttärit on vasta marraskuussa. Minulle ei ole tullut mieleenkään, että tämä ikä voisi olla vuokranantajalle ongelma. No onneksi ei olla vuokraamassa, kun ostettiin se asunto.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa että vanhemmat ihan oikeasti toimivat vakuutena, niin sitä varten pitää tehdä takaussopimus! Eikä se kuulu normaalisti vuokrauskäytäntöön, vaan vakuus maksetaan rahana tai vuokravakuustilillä. Ne vanhempien "takaukset" on ihan höpöhöpöä vuokranantajalle eikä niillä ole mitään juridista velvoitetta.
Kyllä ne ovat juridisesti ihan yhtä velvoittavia kuin mikä tahansa takaussopimus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vuokraan yksiötä. Vuokraan mielelläni fiksua alaa opiskelevalle täysi-ikäiselle, jonka puolesta äitinsä asioi. Haluan tietysti nähdä sen lapsenkin ja hänenkin pitää tehdä minuun vaikutus ja sen vuokralaisen kanssa haluan sen vuokrasopimuksenkin tehdä.
Minusta on kiinnostavaa jutella hänen äitinsäkin kanssa (vaikuttaako fiksulta) Hän näet varmaankin auttaa lastaan, mikäli vuokrat olis jäämässä rästiin. Alaikäiselle en vuokraa ollenkaan.
Oikeastiko siis et vuokraisi opintojaan aloittavalle korkeakouluopiskelijalle, joka on syntynyt loppuvuodesta eikä ole ehtinyt vielä täyttää 18 kun opinnot alkavat? Kuulostaa jotenkin jyrkältä ja joustamattomalta.
Siis olisi mennyt kouluun 6v iässä vai käyttänyt lukioon 2 vuotta?
Alaikäisen puolesta sopimuksen tekevät vanhemmat.
Niin, joko tai. Esim. ainakin Saksassa ja Sveitsissä mennään kouluun ihan normisti 6-vuotiaana. Jos perhe on asunut jommassa kummassa maassa kun on aloittanut koulunkäynnin, niin ihan tavallinenkin tampio tulee aloittaneeksi koulun aikaisemmin ja tietenkin jatkaa Suomessa vuotta vanhempien kanssa. Ei myöskään ole tavatonta, että ala-asteella hypätään luokka-aste yli, jos on vähänkin lahjakas. Tai aloitetaan suoraan toiselta luokalta. Ja aika monet suorittavat lukionkin kahdessa vuodessa.
Oma lapsi on mennyt kouluun ihan tavallisesti, mutta käy kaksivuotista lukiota ja aloittaa korkeakouluopinnot alaikäisenä, koska synttärit on vasta marraskuussa. Minulle ei ole tullut mieleenkään, että tämä ikä voisi olla vuokranantajalle ongelma. No onneksi ei olla vuokraamassa, kun ostettiin se asunto.
Totta kai se on ongelma, jos 17v yrittää ilman vanhempien allekirjoitusta saada aikaan vuokrasopimuksen. Harva vuokranantaja ryhtyy tekemään laittomuuksia.
Ja toiseksi Suomessa syntyy vuosittain noin 50 000 lasta ja heistä alle 500 opiskelee ensimmäiset vuodet Sveitsissä tai hyppää yli luokka-asteista,joten tuollaisen nuoren kohtaaminen vuokramarkkinoilla on vähän sama kuin saisi lotossa 4 oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vuokraan yksiötä. Vuokraan mielelläni fiksua alaa opiskelevalle täysi-ikäiselle, jonka puolesta äitinsä asioi. Haluan tietysti nähdä sen lapsenkin ja hänenkin pitää tehdä minuun vaikutus ja sen vuokralaisen kanssa haluan sen vuokrasopimuksenkin tehdä.
Minusta on kiinnostavaa jutella hänen äitinsäkin kanssa (vaikuttaako fiksulta) Hän näet varmaankin auttaa lastaan, mikäli vuokrat olis jäämässä rästiin. Alaikäiselle en vuokraa ollenkaan.
Oikeastiko siis et vuokraisi opintojaan aloittavalle korkeakouluopiskelijalle, joka on syntynyt loppuvuodesta eikä ole ehtinyt vielä täyttää 18 kun opinnot alkavat? Kuulostaa jotenkin jyrkältä ja joustamattomalta.
Ehkä kannattaisi tutustua vähän asiaan ennen kuin ihmettelee
http://www.kiinteistolehti.fi/nuori-vuokralle-vanhemmat-vastuuseen/
Vierailija kirjoitti:
On hyvä että vanhempiensa luota pois muuttava 20-vuotias nuori saa apua ja tukea vanhemmiltaan muutossa ja siihen liittyvien asioiden hoidossa. Älä kuitenkaan hae vuokra-asuntoa hänen puolestaan! Hakemukset ja puhelut jotka alkavat "meidän Maija-Santeri sai opiskelupaikan ja tarvitsee nyt sieltä asunnon" ovat heti pinon alimmaisia. Aina ei edes hakemuksessa mainita sitä lapsen nimeä! Vuokralle valitaan ne nuoret, jotka soittavat tai lähettävät hakemuksensa itse. Itsenäisesti se asuminenkin täytyy sujua ja äidin tai isin takaus "reippaasta ja rauhallisesta" nuoresta ei ole vakuuttava tai luo millään tavalla hyvää vaikutelmaa. Tulee mieleen että lapsi on syrjäytynyt, kykenemätön tai saamaton ja tarvitsee asioiden hoitamiseen apua ja tukea, mikä ei ole merkki hyvästä vuokralaisesta.
Ja tilanne on hyvä sille nuorelle opetella asioiden hoitamista!
Mistä kopsasit tekstisi?
Minun nuoreni hoiti asuntoasiat ihan itse, ei tarvinnut apua.
Alue: Aihe vapaa
Itse olen lähdössä syksyllä opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Koska olen fyysisessä (eli väsyttävässä) työssä joka arkipäivä aamu kuudesta aina kahteen asti ja käyn nukkumaan seitsemältä illalla, ei mulla oikein aikaa lähteä asuntoja metsästämään tulevaan asuinkaupunkiini, johon on kuitenkin parin tunnin matka. Siispä isäni kävi katselemassa vapaapäivinään asuntoja ja sitä kautta sainkin kämpän.