Lue keskustelun säännöt.
Onko teille tapahtunut nuoruudessanne mitään toisten ihmisten kanssa, joka mietityttää välillä tänäkin päivänä ja jolle ette koskaan saanut selitystä?
19.06.2017 |
Itsellä pyörii vieläkin tänä päivänä niinkin pieni ja mitätön asia, kuin erään ystäväni YO-juhlat vuosikymmeniä sitten. Olimme hyvin tiiviisti porukassa lukion ajan ja näimme usein vapaa-aikanakin mm. toistemme luona yöpyen, käyden jomman kumman perheen mökillä tai kahdestaan ajellen eri kaupunkien tietyissä tapahtumissa. Olin oikein hyvissä väleissä hänen vanhempiensakin kanssa, vaikka en paljoa aikaani viettänytkään heidän silmiensä alla.
Ystäväni valmistui vuosi myöhemmin kuin minä ja sain kutsun hänen juhliinsa. Sinne tuli enimmäkseen hänen sukulaisiaan, minun lisäkseni yksi muu lukiokaveri, joka hengasi ujona "kolmantena pyöränä" (kauhea nimitys mutta olkoon se nyt hänen nimensä tässä tarinassa) aina silloin tällöin lukiossa minun ja ystäväni kanssa. Hän oli kerran ollut mukanamme mökki-iltaa viettämässä, mutta muuten ei koskaan tullut iltoihimme mukaan jonkun oudon syyn takia (mm. marsu sattui joka kerta aina sairastumaan sen yhden illan ajaksi. Mietimme ystäväni kanssa että oli vain kohtelias tekosyy ettei häntä huvittanut meidän seuramme).
Juhlat menivät ihan hyvin, mutta... Tämä asia jäi vaivaamaan; ystäväni isä ei koskaan halunnut minua mukaan kuviin ja kohteli minua hyvin kylmästi. Hän tiuski minulle (ei muille vieraille) ja selvästi ei ollut tyytyväinen läsnäolooni. Tämä isä oli aina syöksymässä kameran kanssa ottamaan miljoona kuvaa ystävästäni ja tästä "kolmannesta pyörästä" kun minä olin metrinkin kauempana kaksikosta. Monta kertaa siirryin ainoana ihmisenä kohteliaasti sivuunkin pyynnöstä kun tämä isä halusi ottaa kuvia. Mietin että ehkä sukulaisten kanssa halusi ottaa enemmän kuvia perhealbumiin, mutta tämä "kolmas pyörä" oli kuitenkin niissäkin otoksissa jokaisessa mukana ainoana ei-sukulaisena.
Loppuillasta vietin aikani melkeinpä nurkassa miettien, näytinkö epäsoveliaalta, olinko huonosti pukeutunut vai mikä mahtoi olla syynä ystäväni isän epäkohteliaisuudelle. Ystävänikin yhdessä vaiheessa kummasteli että miksi ei antanut minulle lasia, kun maljan kohotus kaikkien vieraiden kesken pidettiin. Olin siis jostain syystä ainut jolle ei riittänyt, kun ystäväni isä kävi kaikille vieraille omakätisesti jakamassa lasit ja ohitti minut kuin tyhjän tilan kierroksellaan.
En koskaan ollut loisinut heidän kustannuksellaan, pummannut kyytejä tai mitenkään käyttänyt hyväkseni heidän vieraanvaraisuuttaan, päinvastoin minä se ajelin ystävääni paikasta toiseen kun omistin auton ja yövyimme usein luonani, koska asuin yksin ja ystäväni vielä vanhempiensa luona tuolloin. Vieläkin mietityttää, mitä minä olin tehnyt kun yhtäkkiä tämä isä vierasti minua, kun taas ystäväni äiti oli aivan normaali alusta loppuun. En ole nyt vuosiin tavannut ystävääni.
Niin pieni ja mitätön asia mutta silti käy mielessä tänäkin päivänä!
Kommentit (15)
Mikä on koulutustaustasi ja mikä ystävälläsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on koulutustaustasi ja mikä ystävälläsi?
Miten se liittyy mihinkää? Hehän olivat molemmat lukion käyneet.
Ehkä olit tietämättäsi loukannut häntä .
Olisiko mahdollista, että ystäväsi isälle olisi selvinnyt jokin asia perheestäsi? Tunsivatko vanhempanne toisiaan? Ennen ei kai ollut tavatonta, että ihmiset saattoivat perustaa käytöstään yhteiskunnalliseen asemaan tms sosiaalisiin syihin. Olen vain niin paljon kuullut esimerkkejä miten ennen on voitu tuijotella ihmeellisiä seikkoja
Olitko kirjoittanut paremmat yo-paperit kuin kaverisi? Ehkä kaverisi isä oli kateellinen lapsensa puolesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otin nokkiini jostain kaverini tekemisestä ja halusin kai näpäyttää tätä. Istui vieressäni äidinkielen tunnilla ja sanoi minulle jtn, lapsellinen kun olin en vastannut vaan tuijottelin eteenpäin. Huomasin että kaveri suuttui tästä ja kotvan kuluttua aloin jutustelemaan. Turhaa se oli, kaveruus oli mennyttä iäksi emmekä enää pahemmin viettäneet aikaa yhdessä, jutelleet tms. Kaverilta meni kai hermot, en muista oliko ensimmäinen kerta kun halusin vähän näpäyttää tätä, en enää edes muista mistä. Varmaan jutteli inhokkitytön kanssa.Aika hölmöä ja outoa, olisinpa vain ollut normaalisti ja vastannut heti, voisi olla erilaista eloni tällä hetkellä. Niin ja lukiossa olimme.
Kysy vaan kuinka paljon! Ja tapahtuu yhä edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin lapsina siskon kanssa joskus yötä pappamme ja enomme luona. Eno siis jäi asumaan lapsuudenkotiaan vanhanajan tyyliin. Sinä päivänä kun enon piti viedä meidät kotiin, hän oli selvästi itkuinen. Hieman vaivaannuin ja koitin olla kuin ei mitään. En oikein vieläkään ymmärrä mikä siinä oli. Eikä siis asuttu kaukana ja nähtiin heitä muutenkin usein, eli ei ollut mitään pitkän ajan ikävää tai sellaista. Muistaakseni en äidillekään uskaltanut sanoa asiasta.
Bongasin isäni kaksoisolennon. Sain heidät seisomaan vieretysten ja vain vaatteista saatoin erottaa oikean isäni. Creepyä lapselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä vaikutti pitkään parikymppiseksi asti ystävien tekemä hylkääminen ilman mitään selityksiä. Meillä oli suhteellisen tiivis kaveriporukka yläkoulussa. Porukka hajosi, kun osa jatkoi lukiossa ja osa amiksessa, mutta kolme meistä siirtyi lukioon ja oletin että yhdessä hengaaminen jatkuu normaaliin tapaan. Yllätyksekseni nämä kaksi muuta lakkasivat puhumasta minulle. Menivät ruokalassa istumaan eri pöytään, eivät tervehtineet koulun käytävillä tai mitään. Siis tosi outoa. En tänäkään päivänä tiedä miksi näin. En ollut puhunut mitään p***aa tai tehnyt yhtään mitään sellaista, josta olisi voinut aiheuttaa tuollaisen käyttäytymisen. Lisäksi juuri samaan aikaan poikaystäväni liittyi armeijan harmaisiin, joten olin todella yksinäinen. (Enkä ollut hylännyt ystäviäni poikaystäväni takia, vietin seurustelusta huolimatta aikaa ystävieni kanssa, joten sekään ei voinut olla syy.) Tuo temppu vaikutti aika paljon itseluottamukseeni ja kykyyni luottaa toisiin ihmisiin. Sain todellisia uusia ystäviä oikeastaan vasta opiskellessani yliopistossa. Joskus vielä nykyäänkin mielessä häivähtää että miksihän toimivat noin, mutta olen hyväksynyt että en saa koskaan tietää.
Ehkä isä epäili välillänne olevan jotain ystävyyttä syvempää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella yhtenä aamuna kun kävelin koulun pihalle, muut oppilaat tuijottivat minua. Minusta oli siis ilmeisesti juoruttu jotain.
Välitunnella keinuin yhden tytön kanssa ja mainitsin hänelle oudosta aamustani. Hän katsoi muualle eikä sanonut mitään, vaikutti vähän kiusaantuneelta, eli oletan että hän tiesi mistä siinä oli ollut kyse.
Olin aika syrjitty koulussa. En tiedä oliko joku valehdellut minusta jotain muille, käsittänyt jotain tekemääni vaikka väärin vai olinko itse tehnyt jotain outoa/väärää sitä tajuamatta. Vieläkin joskus ihmettelen, että mistähän tuossa oli kysymys. Olisinpa ollut tarpeeksi rohkea suoraan kysymään joltakulta, niin tuo olisi varmaan jo unohtunut mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä isä epäili välillänne olevan jotain ystävyyttä syvempää?
Komppaan tätä. Tuli itsellekin mieleen. Oliko/onko ystäväsi lesbo tai bi-henkinen? Miksi ystävyytenne muuten katkesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tapahtui lukion loputtua tällainen kohtaaminen erään miehen kanssa, jonka kanssa kuvittelin olevani lopun ikääni. Se klisee tuli todeksi, että tunsin löytäneeni oman puoliskoni. No, samana iltana kun hän sanoi olevansa rakastumassa minuun niin myöhemmin illalla laittoi välit poikki. Rakastuneena en voinut käsittää tapahtunutta ja vielä kuukausia mies humalassa katui tekemäänsä jne. mutta suhteesta ei enää mitään järkevää tullut. Tämä tapahtuma muutti jotenkin lopullisesti suhtautumiseni ihmisiin ja varsinkin miehiin. Ja lukion jälkeen masennuin ja vittuunnuin elämään todella enkä vuosiin löytänyt omaa paikkaani. Eli tavallaan tuo tapahtuma muutti elämäni kulun ja myös sen minkälainen minusta tuli. Jotenkin olisi kiva 20 vuotta myöhemmin nähdä tämä mies ja kysyä miksi teki silloin mitä teki! Tai muistaako tätä suhdetta enää, voi olla että oli
itselleni paljon enemmän kuin hänelle 😛
Sinuna kysyisin ystävältäsi, että kyselee suoraan miksi hänen isänsä oli kylmä sinua kohtaan. Olisi kyllä itsekin kiva tietää syy moiselle käytökselle.