Onko jollain teistä työ, josta te pidätte? On siis kiva mennä joka aamu töihin?
Minulla ei ole koskaan ollut sellaista työtä. Olen nyt 36-vuotias ja mietin, pitääkö tällaista jaksaa vielä seuraavat 30 vuotta ennen eläkeikää.
On ollut pätkää ja määräaikaista työtä, jotka ovat olleet "pakkotöitä", kun ei ole oman alan töitä saanut. Nyt on oman alan vakituinen työ, mutta työpaikka on kamala. Tai no lähinnä pomo, jonka mielestä teen kaiken aina väärin, enkä saa ikinä positiivista palautetta mistään. Joka aamu on kurja lähteä töihin ja odotan viikonloppuja kuin hullu.
En voi noin vain vaihtaa työpaikkaa, kun oman alan töitä ei ole saatavilla. Tätä vakituista työpaikkaa hain viisi vuotta, eikä toista vakituista ole näköpiirissä. Pätkä- ja määräaikaiseen työhön en enää lähde.
Kommentit (24)
Olen ollut yrittäjä pian 15 vuotta ja tykkään joka ikisestä työpäivästäni. Opiskelin tämän ammatin noin 34 vuotiaana, mutta olen tehnyt sitä käytännöllisesti kakarasta saakka. Työni on vanhuspuolella ja saan yrittäjänä valita asiakkaani, eli huonoja en huoli. Töitä riittää ihan varmasti niin pitkään kuin tarvitsen ja sitä yllättyy joka kuukausi, että tästä saa rahaakin. Määrittelen itse myös työaikani ja monet muut asiat.
Oli, kun olin yrittäjänä. Stressi ja paineet kuitenkin veivät ilon itse tekemisestä. Nyt 36-vuotiaana opiskelen jälkeen, jotta saisin toisen mieluisan työn, jonka ohessa voin jatkaa myös yrittäjänä tekemääni, mutta ilman paineita.
Tein päivätyötä (perhesyistä) yhden vuosikymmenen ja kyllä vitutti. Ei se työpaikka niin kamala ollut ehkä mutta aamuisin herääminen joka aamu klo 6 vitutti. 2-vuorotyö sopii paremmin ja jää aikaa=energiaa enemmän elää myös muuta elämää ihan vaan siitä syystä että saan nukkua ysiin-kymppiin parin päivän välein eikä vain vapaapäivinä.
Rakastan työtäni. Olen ollut samassa työpaikassa 28 vuotta pääosin samojen työkavereiden kanssa. Jokainen päivä on toisaalta samanlainen, toisaalta erilainen. Paljon riippuu itsestäni, mitä päivän aikana tehdään. Ajattelin jo nuorena työntekijänä, että kun töissä kerran on käytävä, sitä pitää tehdä sillä tyylillä, että se on mukavaa myös itselle. Nyt jäljellä on vielä kymmenisen vuotta, jos terveyttä riittää, eikä se ajatuksena tunnut lainkaan pahalta.