7,4 keskiarvolla lapsi ei päässyt yhteenkään kouluun :(

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata olla tolla pettyneellä asenteella, sano lapselle että ei se mitään ja ehkä ensikerralla tärppää. Ei tolla oikeesti oo mitään väliä, nyt saa käydä vaikka kymppiluokan ja nostaa arvosanoja. Yks vuosi on aika lyhyt aika ihmisen elämässä. 

Totta. Toi on varsin "paskamainen" ikä muutenkin, saati tehdä isoja päätöksiä.

15-16 vuotias vasta.

Elämä edessä ja useankin ammatin kerkee vielä opiskella halutessaan.

Apollon yhteiskoulu 7,38 ja hgin yhteislyseo oliko 7,28

Kymppiluokka on hyvä ratkaisu. Siinä voi korottaa numeroita ja rauhassa kasvaa.

Kyllä sitä ehtii vielä aikuisenakin olla.

Vierailija kirjoitti:

Apollon yhteiskoulu 7,38 ja hgin yhteislyseo oliko 7,28

hgin yhteislyseo 7,25 . Pääsee lukioon huonompikin

Vuosi sitten kaveri ei päässyt mihinkäänkouluun. Opo otti vastaan samantien koululla ja aloittivat kaveri, opo ja kaverin äiti järjettömän soittokierroksen kaikkiin kouluihin joihin haki.

Kaikista kouluista tuli parissa päivässä peruutuspaikkoja, että pääsi loppujen lopuksi sinne mihin ykkösenä hakikin.

Ei opot jätä ilman jatkopaikkaa.

Kasin keskiarvon saa jo läsnäololla tänä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Toivottavasti arvon mammat laittavat nyt tämän asian mieleensä ja patistavat lastansa opiskelemaan yläkoulun täysillä, ja varsinkin ysiluokan. Kyllä kyllä, se on huoltajien lainmukainen velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa kunnolla eskarista ysiluokan loppuun asti. Siis yhä vielä ysiluokkalaisen läksyjenteon tarkistatte, samoin koepäivät ja kokeisiin lukemiset ja saadut koenumerot. Ettekä vitise tukiopetusta lapselle, joka ei ole viitsinyt tehdä läksyjä kuin kerran kuussa.

en ole tehnyt läksyjä lapseni kanssa. Poika. Toki kannustin, olin kiinnostunut, jopa palkitsi, ka peruskoulusta lukioon yli 9 . Ei ollut ollut pinko mutta nopea oppija.

Ogeliinkin jo ysin pääsyraja?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuolla keskiarvolla pitäisi päästä useampaankin kouluun.

Ei tuollaisella tokarilla pääse lukioon. Selvä amis.

Tämäpä se. Tasapäistävä peruskoulu sorsii nopeita oppijia. Ne pistetään sitten opettamaan niitä hitaita. Kiitti vaan. Hukkaan heitettyä resurssia.

Joissain kehyskuntien lukioihin voi päästä 7 keskiarvolla. Netistä varmaan löytyy listaa. Esim. Keski-Uusimaalla on joissain alin raja 7 ja paikat jätetään täyttämättä, jos keskiarvo ei ylity. -01 syntyneitä on lievästi enemmän mikä osin myös nostaa koulujen keskiarvoja.

Lohdutuksena voin myös kertoa, että tiedän yhden 10-luokkalaisen, josta sittemmin tuli tohtori. Hänellä nyt vain sattui murkkuikä aikanaan huonoon vaiheeseen.

Niin tavallista, että itketään siinä vaiheessa, kun oppilas saa todistukseen. Mitä on tapahtunut kolmen vuoden aikana yläkoulussa tai jäänyt tapahtumatta? Ei kai todistus voi täysin yllätyksenä tulla. Osa oppilaista tarvitsee erityistukea ja ohjausta opinnoissaan - usein he häiritsevät ja hidastavat muiden opiskelua, mikä on väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Pojallani oli 6.2 keskiarvo ja pääsi varasijalle Ammattikouluun ja valmistui juuri Lämmityslaiteasentajaksi/putkimies. Sai töitä Jouluun asti ja Tammikuussa Armeijaan. Kouluinto on aina ollut tahmeaa ja itsekkin oli samanlaiset fiilikset että mitä rakkaasta pojasta vielä tulee😯 Nyt soittelemaan Ammattikouluja läpi ja tytöt saa varmaan pisteitä sukupuolensa puolesta jos hakee miesten aloihin😊 Itsekkin naisena miehisellä alalla ja tienasin viime vuonna 45.00

Teillä on selvästi perinnöllistä kielellisen oppimisen vaikeutta. Omina kouluaikoinasi ei ilmeisesti paljoa erityistukea annettu, mutta nykyään tilanne on eri. Poikasi olisi pitänyt saada tukitoimia, varmasti keskiarvo olisi ollut paljon parempi. Ja vaikka olette hyvin pärjänneet, niin kyllä hyvä kirjoutustaito duunariakin hyödyttää. Esim. jos pyörittää omaa yritystä, on hyvä osata tämä kirjallinen puolikin. Suosittelen teille yhteisenä harrastuksena iltalukiota. Ja jos mietit, mitä pilkkuja viilataan, niin tuhansia ei erotella pisteellä eli 45 000, ja koulua, ammattinimikettä, kuukautta, juhlapyhää tai asepalvelusta ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella.

Itse olen aikoinaan mennyt lukioon, niin että alle 7,8 ka ei ollu keski-uusimaan lukioihin mitään asiaa (isommissa kaupungeissa). Mulla oli aikoinaan lukuaineiden ka sen 8 ja tottakai pääsin, mutta osa joutui jämälukioihin pikkupaikkakunnille ekaks vuodeksi. Nykyää ka:t on laskeneet, kun lukion suosio hiipunut 90-luvun lopun ja 2000 alun lukiohypestä.

Jos nyt totta puhutaan, niin musta on hyvä, että lukioihin on jokin tietty raja, koska itellä oli ainakin yläasteella kaikki pimeät tapaukset riesana (ns.kiusaajat), kun lukiossa sai olla ihan rauhassa heiltä.

7,4 on jopa pojalle lukuaineiden huono ka. Jos noin huonot lukuaineiden numerot, ni joutaakin jämälukioon IMO tai amistoon

Sieltä jämälukiostakin voi kirjoittaa hyvät paprut.

Ja tuskin 7-8 oppilas edes hikarien kouluun haluaa?

Meillä on remppa menossa ja onneksi löytyy ammattitaitoisia sähkömiehiä, kiitos ammattikoulujen.

Olis moni pulassa ilman amiksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuolla keskiarvolla pitäisi päästä useampaankin kouluun.

Ei tuollaisella tokarilla pääse lukioon. Selvä amis.

Peräänkuulutin tätä kysymystä jo aiemminkin tässä keskustelussa, mutta kommenttisi saa minut toistamaan tuon esitykseni: Miksi edelleen ajatellaan ja-/ tai mielikuvissa elää käsitys, jonka mukaan jokaiselle nuorelle (tai olisiko parempi sanoa nuoren vanhemmille, tai toiselle heistä) mikä tahansa lukio edustaisi sitä ehdotonta ja ainoata oikeata paikkaa, johon pyritään ja haetaan. - Kun taas mikä hyvänsä ammattikoulu vaihtoehto olisi paikka, mihin joudutaan tai päädytään ellei paikkaa lukiosta saada. Mikä lukiosta tekee niin ainutlaatuisen ja erityisen? - - - Tilastot kuitenkin kertovat, että osaan ammattikoulupaikoista on vaikeampi päästä kuin osaan lukioista.   

Ymmärtäisin lukiopaikasta kiinni pitämisen paremmin, jos se esimerkiksi takaisi jatko-opiskelu paikan automaattisesti, tai ainakin nykyistä helpommin, vaan eipä se takaa.

Sen sijaan keskinkertaisesti tai jopa alle -keskinkertaisest ylioppilaskirjoituksissa saaduilla arvosanoilla ei paljoa ole arvoa.  Siinä missä ammattikoulusta valmistuneen oletetaan jatkavan töihin; -ammattikoulsta saamansa ammattitaidon turvin niin lukio mielletään enemmän ponnahduslautana kohti jatko-opiskelupaikkaa. - Vaan tuo ponnahdus ei kanna aina maaliin asti. - Vaan tiedossa voi olla jopa useita välivuosia. 

Hieman paradoksaalista näin sillä jatko-opiskelu paikkoja on yhteensä enemmän kuin, mitä ikäluokassa on potenttiaalisia hakijoita; kun sekä ylioppilaaksi tulleet että ammattillisen perustutkinnon omaavat voivat hakeutua halutessaan korkeakoulu/- yliopisto-opntojen pariin.    

 Ylioppialle saattaa korkeakoulu / yliopisto paikkaa hakiessa käydä niin, että "joutuu" jatko-opisklupaikkaa havitellessa ns. pääsykoekiintiö kiintiössä tavoittelemaan, sitä himoitsemaansa opiskelupaikkaa, ellei pääse ns. ylioppilaskiintiöön (, jossa opsielupaikan saavat he, jotka saavat sekä pääsykokeista että ylppäreistä saaduista pisteistä parhaat pisteet).

Ns. avoimessa kiintiössä voi tulla valituksi kuka tahansa yleisen korkeakoulu/ yliopisto-opiskelu-kelpoisuuden täyttävä, kuten ylioppilaaksi kirjoittanut tai ammatillisen perustutkinnn suorittanut. 

Sillä ei ole myöhempien opiskelujen kannalta väljä kummassa kiintiössä tulee saaneeksi korkeakoulu/ yliopisto opiskelupaikan. 

Tiivistäen lopuksi: Voineekin käydä niin, että se ammattikoulun käynyt kaveri menee lukion käyneen ja ylioppilaaksi kirjoittaneen ohi ja nappaa sen himoitun opiskelupaikan korkeakoulussa tai yliopistossa.   

Aivan vastenmielisiä nämä kommentit siitä miten "koulutus ei kuulu kaikille" yms. (sekä tässä keskustelussa että toisessa asiaan liittyvässä). Nyt puhutaan kuitenkin vasta 16-vuotiaista, mielestäni on typerää olettaa että jokainen on tuossa iässä tarpeeksi kypsä näkemään valintojensa konkreettiset seuraukset tai tietämään yhtään mitä haluaa aikuisena tehdä. Tiedän, koska olin yksi heistä. Asuin pienessä kaupungissa ja meidän ainoalla yläasteella oli oletuksena se, että ketään ei kiinnosta opiskella ja jos jotakuta kiinnosti ja veteli kymppejä niin se oli sitten yksin. Ihan kamalaa aikaa kaikinpuolin, mutta onni onnettomuudessa se että meidä lukioon pääsi ja pääsee edelleen millä keskiarvolla tahansa, koska itse en tosiaan olisi päässyt pk-seudulla sisälle mihinkään. Ei sinne lukioon silti kaikki ängenneet vaan ne jotka tiesivät ettei kiinnosta pätkääkään menivät muihin kaupunkeihin ammattikouluihin. Itselläni toki meni vielä koulukavereita pidempään kypsyä ja löytää motivaatiota, valmistuin vasta 23-vuotiaana käyden lukion loppuun Eiran aikuislukiossa E:n paperein.

Ei koulutuksen pidä Suomen kaltaisessa maassa olla mikään etuoikeus vain niille jotka ovat aina onnistuneet elämässään. Joo, ei kaikista voi tulla lääkäriä tai arkkitehtiä - ei minustakaan - mutta nyt puhutaan kuitenkin vain yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Melko julmaa evätä mahdollisuus siihen jos joku ei ole vielä ysiluokalla kaiken muun siinä iässä vastaan tulevan kuran keskellä osannut piestä itseään ruotuun.

Ap, jos lukion ovet ei nyt avautuneet niin mitä sitten? Vaihtoehtoja löytyy ja jos luoja suo niin lapsellasi on vielä hyvän aikaa opiskella. Kymppiluokkaa on ehdotettu ja minä suosittelen oman tarinani perusteella Eiran lukiota, sinne ja muihin vastaaviin pääsee kuka vaan. Opetus tuskin vastaa huippulukioita mutta jos lapsellasi on nyt se motivaatio opiskella niin ei mikään estä häntä vetämästä hyviä numeroita sielläkään. Siitä sitten myöhemmin voi koittaa siirtyä toiseen lukioon jos numerot nousee ja opinnot etenevät kuitenkin koko ajan.

Voisiko joku selventää, kun en ymmärtänyt. Peruskoulun päättänyt haki viiteen eri paikkaan, joista viimeisenä Vuosaaren lukio. Keskiarvolla 7,4 pääsi tänä vuonna kyseiseen lukioon, koska raja oli 7,25. Aloittajan lapsi pääsi siis sinne. Otsikossa lukee, että hän ei päässyt yhteenkään kouluun?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selventää, kun en ymmärtänyt. Peruskoulun päättänyt haki viiteen eri paikkaan, joista viimeisenä Vuosaaren lukio. Keskiarvolla 7,4 pääsi tänä vuonna kyseiseen lukioon, koska raja oli 7,25. Aloittajan lapsi pääsi siis sinne. Otsikossa lukee, että hän ei päässyt yhteenkään kouluun?

Aloittaja ilmeisesti puhuu kaikkien aineiden keskiarvosta, ei lukuaineiden keskiarvosta, joka on se millä lukioihin mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö Vuosaaren lukion raja ollut 7,25?

En ole helsinkiläinen, mutta kaikissa suurissa kaupungeissa on se ongelma, ettei sitä etukäteen tiedä, mikä on se koulu, johon varmuudella pääsee, jotta voisi hakea siihen, kun rajat heittelevät paljonkin.

Vuolu on kyllä aika taattu paikka...