7,4 keskiarvolla lapsi ei päässyt yhteenkään kouluun :(

Mun veli ei aikoinaan päässyt peruskoulun jälkeen mihinkään hakemaansa kouluun. Teki vuoden töitä ja korotteli itsenäisesti numeroitaan ja pääsi seuraavana vuonna haluamalleen linjalle amikseen. Nykyään on 23-vuotias ja pyörittää jo toista vuotta omaa yritystään.

Kannattaa harkita tarkkaan nuoren kanssa onko lukio oikea paikka, jos keskiarvo oli 7,4.

Poikani pääsi viime vuonna lukioon 7,8 keskiarvolla ja viime lukukausi oli tuskien taivalta. Varsinkin kielien kanssa oli suuria vaikeuksia. Jos nyt voisi valita uudelleen, ehdottomasti tukisin enemmän ammattikoulun vaihtoehtoja. Pojallani ei vaan ollut mitään hajua mitä haluaisi opiskella, joten hän päätyi lukioon. Nyt huolettaa, että jos poikani saa kahlattua surkein arvosanoin lukion läpi, pääseekö hän jatko-opintoihin mihinkään.

Tosiasia on, että hyvin arvosanoin suoritettu peruskoulu on hyvä pohja lukiolle. Lukiossa kiinni kurominen vaatii rutkasti töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo vitosena oli Vuosaaren lukio, se oli meidän viimeinen toivo.

Ekana oli perho liiketalouslinja ja muutama muu välissä, mihin ois spettarin mukaan pitänyt päästä.

-ap

Mikä helvetti on spettari???

Todistus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan vastenmielisiä nämä kommentit siitä miten "koulutus ei kuulu kaikille" yms. (sekä tässä keskustelussa että toisessa asiaan liittyvässä). Nyt puhutaan kuitenkin vasta 16-vuotiaista, mielestäni on typerää olettaa että jokainen on tuossa iässä tarpeeksi kypsä näkemään valintojensa konkreettiset seuraukset tai tietämään yhtään mitä haluaa aikuisena tehdä. Tiedän, koska olin yksi heistä. Asuin pienessä kaupungissa ja meidän ainoalla yläasteella oli oletuksena se, että ketään ei kiinnosta opiskella ja jos jotakuta kiinnosti ja veteli kymppejä niin se oli sitten yksin. Ihan kamalaa aikaa kaikinpuolin, mutta onni onnettomuudessa se että meidä lukioon pääsi ja pääsee edelleen millä keskiarvolla tahansa, koska itse en tosiaan olisi päässyt pk-seudulla sisälle mihinkään. Ei sinne lukioon silti kaikki ängenneet vaan ne jotka tiesivät ettei kiinnosta pätkääkään menivät muihin kaupunkeihin ammattikouluihin. Itselläni toki meni vielä koulukavereita pidempään kypsyä ja löytää motivaatiota, valmistuin vasta 23-vuotiaana käyden lukion loppuun Eiran aikuislukiossa E:n paperein.

Ei koulutuksen pidä Suomen kaltaisessa maassa olla mikään etuoikeus vain niille jotka ovat aina onnistuneet elämässään. Joo, ei kaikista voi tulla lääkäriä tai arkkitehtiä - ei minustakaan - mutta nyt puhutaan kuitenkin vain yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Melko julmaa evätä mahdollisuus siihen jos joku ei ole vielä ysiluokalla kaiken muun siinä iässä vastaan tulevan kuran keskellä osannut piestä itseään ruotuun.

Ap, jos lukion ovet ei nyt avautuneet niin mitä sitten? Vaihtoehtoja löytyy ja jos luoja suo niin lapsellasi on vielä hyvän aikaa opiskella. Kymppiluokkaa on ehdotettu ja minä suosittelen oman tarinani perusteella Eiran lukiota, sinne ja muihin vastaaviin pääsee kuka vaan. Opetus tuskin vastaa huippulukioita mutta jos lapsellasi on nyt se motivaatio opiskella niin ei mikään estä häntä vetämästä hyviä numeroita sielläkään. Siitä sitten myöhemmin voi koittaa siirtyä toiseen lukioon jos numerot nousee ja opinnot etenevät kuitenkin koko ajan.

  maaseudulla on trendi päästä amikseen ja Hki ympäristöineen taas lukioon. 

Voitko määritellä maaseudun? "Hki ympäristöineen taas lukioon". Eli kaikki 50 km Helsingistä on maaseutua?

Vilkaise ihan huviksesi lukioiden keskiarvorajoja Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa. Noin esim. Saatat yllättyä, että maan kovimpien keskiarvorajojen joukkoon mahtuu lukioita noista. Paljon kovempia kuin Helsingin ihan ok lukiot. Moni lukio noissa maaseudun paikoissa hakkaa ihan Helsingin huippulukiotkin, viime vuonna maan kovin keskiarvoraja oli Porissa.

Täällä maaseudulla isossa kaupungissa on amikseen hakijoita ja ylpeinä siitä, onnellisia paikan saatuaan. Heitä todella tarvitaan. Mutta täältä löytyy myös huippulukioita, lääkiksiä, oikiksia, kauppiksia, teknillisiä korkeakouluja, OKL:iä. Niistä saa ihan saman tutkinnon. Nauratti kun joku itki Hesarissa kuinka haki viidettä kertaa Helsingin lääkikseen muttei päässyt. Kerran olis omassa räknäilyssään päässyt Ouluun ja kerran Kuopioon (paitsi että pistelasku ei ihan käy yksiin). Se on voi, voi. Jos olis hakenu ekalla hakukerralla sinne Ouluun, olis jo harjoitteluissa kandivaiheessa, eikä tankkais Siwan kassalla pääsykoekirjoja vuosi toisensa jälkeen. Ihan samoja lääkäreitä sieltä valmistuu.

Samoin taas yksi espoolaisäiti itki viime vuonna kun poika jäi lukiosta rannalle 7,5 keskiarvolla ja väitti että pk-seudun ulkopuolella sillä keskiarvolla olis päässyt mihin tahansa lukioon muualla Suomessa. Uups. Tais vaan jäädä selvittämättä muutama pieni asia, että yli 7,5 keskiarvo vaaditiin ihan Rovaniemeltä Lappeenrantaan useisiin kymmeniin lukioihin. Ennen kuin 7,5 keskiarvo saavutettiin, oli edessä 87 suomalaista lukiota. Jyväskylässä Norssiin vaadittiin viime vuonna 9,08 ja TSYK 9,06. Porin Yhteislyseon keskiarvoraja oli maan korkein 9,44.

tiedän kyllä Tampere Turku jne mutta tarkoitin maaseutupitäjiä Kainuu,Lappi. Itä-Suomi että siellä lukio ei oo välttämättä nro 1.

Joensuun Norssista on todella loistavilla paikoilla ihmisiä. Tavattiin just miehen luokkakaveri ja muistelivat missä kukain on siltä vuosiluokalta: Yksi on johtavana ylilääkärinä Päijät-Hämeessä, pitkä ura mm. HYKS:ssä sitä ennen, yksi on USA:ssa ilmailualan johtajana, toinen myös USA:ssa tekniikan alan johtotehtävissä. Siltä vuosiluokalta mm. 8 pääsi TKK:lle, muutama  lääkikseen ja muutama Helsingin Kauppakorkeakouluun noi niistä jotka miehet muistivat. Oma mieheni on johtoryhmässä tekniikan alan pörssiyhtiössä ja tämä luokkakaveri taas tutkijana TKK:lla tohtorina.

Oletuksesi perustuu mutuun ja tottakai noista pienemmistä paikoista lähdetään lähimpään isoon kaupunkiin lukioon, harvemmin kuitenkaan Helsinkiin tai Espooseen, kuten tästäkin jutusta voisi uskoa. Ei ole tarvetta, kun laadukasta lukiokoulutusta löytyy lähempääkin.

Helsinkiin ja Espooseen tullaan kehyskunnista, harvoin sitä kauempaa. Joku kirjoitti ketjuun, että Etiksessä oli joku oppilas Pohjanmaalta, kaikki muut pk-seudulta tai kehyskunnista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan vastenmielisiä nämä kommentit siitä miten "koulutus ei kuulu kaikille" yms. (sekä tässä keskustelussa että toisessa asiaan liittyvässä). Nyt puhutaan kuitenkin vasta 16-vuotiaista, mielestäni on typerää olettaa että jokainen on tuossa iässä tarpeeksi kypsä näkemään valintojensa konkreettiset seuraukset tai tietämään yhtään mitä haluaa aikuisena tehdä. Tiedän, koska olin yksi heistä. Asuin pienessä kaupungissa ja meidän ainoalla yläasteella oli oletuksena se, että ketään ei kiinnosta opiskella ja jos jotakuta kiinnosti ja veteli kymppejä niin se oli sitten yksin. Ihan kamalaa aikaa kaikinpuolin, mutta onni onnettomuudessa se että meidä lukioon pääsi ja pääsee edelleen millä keskiarvolla tahansa, koska itse en tosiaan olisi päässyt pk-seudulla sisälle mihinkään. Ei sinne lukioon silti kaikki ängenneet vaan ne jotka tiesivät ettei kiinnosta pätkääkään menivät muihin kaupunkeihin ammattikouluihin. Itselläni toki meni vielä koulukavereita pidempään kypsyä ja löytää motivaatiota, valmistuin vasta 23-vuotiaana käyden lukion loppuun Eiran aikuislukiossa E:n paperein.

Ei koulutuksen pidä Suomen kaltaisessa maassa olla mikään etuoikeus vain niille jotka ovat aina onnistuneet elämässään. Joo, ei kaikista voi tulla lääkäriä tai arkkitehtiä - ei minustakaan - mutta nyt puhutaan kuitenkin vain yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Melko julmaa evätä mahdollisuus siihen jos joku ei ole vielä ysiluokalla kaiken muun siinä iässä vastaan tulevan kuran keskellä osannut piestä itseään ruotuun.

Ap, jos lukion ovet ei nyt avautuneet niin mitä sitten? Vaihtoehtoja löytyy ja jos luoja suo niin lapsellasi on vielä hyvän aikaa opiskella. Kymppiluokkaa on ehdotettu ja minä suosittelen oman tarinani perusteella Eiran lukiota, sinne ja muihin vastaaviin pääsee kuka vaan. Opetus tuskin vastaa huippulukioita mutta jos lapsellasi on nyt se motivaatio opiskella niin ei mikään estä häntä vetämästä hyviä numeroita sielläkään. Siitä sitten myöhemmin voi koittaa siirtyä toiseen lukioon jos numerot nousee ja opinnot etenevät kuitenkin koko ajan.

  maaseudulla on trendi päästä amikseen ja Hki ympäristöineen taas lukioon. 

Voitko määritellä maaseudun? "Hki ympäristöineen taas lukioon". Eli kaikki 50 km Helsingistä on maaseutua?

Vilkaise ihan huviksesi lukioiden keskiarvorajoja Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa. Noin esim. Saatat yllättyä, että maan kovimpien keskiarvorajojen joukkoon mahtuu lukioita noista. Paljon kovempia kuin Helsingin ihan ok lukiot. Moni lukio noissa maaseudun paikoissa hakkaa ihan Helsingin huippulukiotkin, viime vuonna maan kovin keskiarvoraja oli Porissa.

Täällä maaseudulla isossa kaupungissa on amikseen hakijoita ja ylpeinä siitä, onnellisia paikan saatuaan. Heitä todella tarvitaan. Mutta täältä löytyy myös huippulukioita, lääkiksiä, oikiksia, kauppiksia, teknillisiä korkeakouluja, OKL:iä. Niistä saa ihan saman tutkinnon. Nauratti kun joku itki Hesarissa kuinka haki viidettä kertaa Helsingin lääkikseen muttei päässyt. Kerran olis omassa räknäilyssään päässyt Ouluun ja kerran Kuopioon (paitsi että pistelasku ei ihan käy yksiin). Se on voi, voi. Jos olis hakenu ekalla hakukerralla sinne Ouluun, olis jo harjoitteluissa kandivaiheessa, eikä tankkais Siwan kassalla pääsykoekirjoja vuosi toisensa jälkeen. Ihan samoja lääkäreitä sieltä valmistuu.

Samoin taas yksi espoolaisäiti itki viime vuonna kun poika jäi lukiosta rannalle 7,5 keskiarvolla ja väitti että pk-seudun ulkopuolella sillä keskiarvolla olis päässyt mihin tahansa lukioon muualla Suomessa. Uups. Tais vaan jäädä selvittämättä muutama pieni asia, että yli 7,5 keskiarvo vaaditiin ihan Rovaniemeltä Lappeenrantaan useisiin kymmeniin lukioihin. Ennen kuin 7,5 keskiarvo saavutettiin, oli edessä 87 suomalaista lukiota. Jyväskylässä Norssiin vaadittiin viime vuonna 9,08 ja TSYK 9,06. Porin Yhteislyseon keskiarvoraja oli maan korkein 9,44.

tiedän kyllä Tampere Turku jne mutta tarkoitin maaseutupitäjiä Kainuu,Lappi. Itä-Suomi että siellä lukio ei oo välttämättä nro 1.

Oletko itse käynyt lukion?

"Maaseutupitäjät" kuten Kainuu ja Lappi. Autuas taivas.

Tiedoksesi, että siellä maaseutupitäjässä Lapissa on ihan yliopisto, jossa mm. oikis ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Sieltä valmistuu ihan samoja lakimiehiä ja opettajia kuin Helsingistäkin. Katsos kun suurin osa ei halua tunkea opiskelemaan sinne pk-seudulle, vaikka olis kuinka hyvä.

Lapissakin on ihan kunnollisen kokoisia kaupunkeja, kuten Rovaniemi.

Inarin saamelailukiosta tuli muistaakseni koko Suomen kovin tulos ylppäreistä tänä vuonna? tai ainakin se nousi yhden kirjoittajan ansiosta kakkoseksi tilastoissa.

Olen itse valmistunut Helsingin lääkiksestä, en asu enää pk-seudulla, asuimme vuosia ulkomailla, nyt muualla Suomessa, ihan tietoisesti. Silti lapsemme pääsee huippulukioon jos heillä rahkeet riittävät.

Lapsesi on tuleva elämänkoululainen.

Jokaiselta Helsingin ulkopuolelta helsinkiläiseeen lukioon tulevalta pitäisi lisätä lisäpaikka helsinkiläiselle lukioon haluavalta. Aina kun otetaan joku ulkopuolinen niin pitäisi myöntää lisäpaikka omille.

Vierailija kirjoitti:

Jokaiselta Helsingin ulkopuolelta helsinkiläiseeen lukioon tulevalta pitäisi lisätä lisäpaikka helsinkiläiselle lukioon haluavalta. Aina kun otetaan joku ulkopuolinen niin pitäisi myöntää lisäpaikka omille.

Miksi ihmeessä? Helsinkiläiset saa vapaasti myös hakea tänne maalle, tervetuloa vaan. Ei minkään koulun resurssit riitä jos otetaan yksi paikkakuntalainen heikompi sen oikeasti sisään päässeen lisäksi..

Leppävaaraan Omniaan joko datanomilinjalle tai merkonomilinjalle. Kummassakin voi tehdä opintoja omaan vauhtiin ja lukio-opinnot siinä rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan vastenmielisiä nämä kommentit siitä miten "koulutus ei kuulu kaikille" yms. (sekä tässä keskustelussa että toisessa asiaan liittyvässä). Nyt puhutaan kuitenkin vasta 16-vuotiaista, mielestäni on typerää olettaa että jokainen on tuossa iässä tarpeeksi kypsä näkemään valintojensa konkreettiset seuraukset tai tietämään yhtään mitä haluaa aikuisena tehdä. Tiedän, koska olin yksi heistä. Asuin pienessä kaupungissa ja meidän ainoalla yläasteella oli oletuksena se, että ketään ei kiinnosta opiskella ja jos jotakuta kiinnosti ja veteli kymppejä niin se oli sitten yksin. Ihan kamalaa aikaa kaikinpuolin, mutta onni onnettomuudessa se että meidä lukioon pääsi ja pääsee edelleen millä keskiarvolla tahansa, koska itse en tosiaan olisi päässyt pk-seudulla sisälle mihinkään. Ei sinne lukioon silti kaikki ängenneet vaan ne jotka tiesivät ettei kiinnosta pätkääkään menivät muihin kaupunkeihin ammattikouluihin. Itselläni toki meni vielä koulukavereita pidempään kypsyä ja löytää motivaatiota, valmistuin vasta 23-vuotiaana käyden lukion loppuun Eiran aikuislukiossa E:n paperein.

Ei koulutuksen pidä Suomen kaltaisessa maassa olla mikään etuoikeus vain niille jotka ovat aina onnistuneet elämässään. Joo, ei kaikista voi tulla lääkäriä tai arkkitehtiä - ei minustakaan - mutta nyt puhutaan kuitenkin vain yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Melko julmaa evätä mahdollisuus siihen jos joku ei ole vielä ysiluokalla kaiken muun siinä iässä vastaan tulevan kuran keskellä osannut piestä itseään ruotuun.

Ap, jos lukion ovet ei nyt avautuneet niin mitä sitten? Vaihtoehtoja löytyy ja jos luoja suo niin lapsellasi on vielä hyvän aikaa opiskella. Kymppiluokkaa on ehdotettu ja minä suosittelen oman tarinani perusteella Eiran lukiota, sinne ja muihin vastaaviin pääsee kuka vaan. Opetus tuskin vastaa huippulukioita mutta jos lapsellasi on nyt se motivaatio opiskella niin ei mikään estä häntä vetämästä hyviä numeroita sielläkään. Siitä sitten myöhemmin voi koittaa siirtyä toiseen lukioon jos numerot nousee ja opinnot etenevät kuitenkin koko ajan.

  maaseudulla on trendi päästä amikseen ja Hki ympäristöineen taas lukioon. 

Voitko määritellä maaseudun? "Hki ympäristöineen taas lukioon". Eli kaikki 50 km Helsingistä on maaseutua?

Vilkaise ihan huviksesi lukioiden keskiarvorajoja Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa. Noin esim. Saatat yllättyä, että maan kovimpien keskiarvorajojen joukkoon mahtuu lukioita noista. Paljon kovempia kuin Helsingin ihan ok lukiot. Moni lukio noissa maaseudun paikoissa hakkaa ihan Helsingin huippulukiotkin, viime vuonna maan kovin keskiarvoraja oli Porissa.

Täällä maaseudulla isossa kaupungissa on amikseen hakijoita ja ylpeinä siitä, onnellisia paikan saatuaan. Heitä todella tarvitaan. Mutta täältä löytyy myös huippulukioita, lääkiksiä, oikiksia, kauppiksia, teknillisiä korkeakouluja, OKL:iä. Niistä saa ihan saman tutkinnon. Nauratti kun joku itki Hesarissa kuinka haki viidettä kertaa Helsingin lääkikseen muttei päässyt. Kerran olis omassa räknäilyssään päässyt Ouluun ja kerran Kuopioon (paitsi että pistelasku ei ihan käy yksiin). Se on voi, voi. Jos olis hakenu ekalla hakukerralla sinne Ouluun, olis jo harjoitteluissa kandivaiheessa, eikä tankkais Siwan kassalla pääsykoekirjoja vuosi toisensa jälkeen. Ihan samoja lääkäreitä sieltä valmistuu.

Samoin taas yksi espoolaisäiti itki viime vuonna kun poika jäi lukiosta rannalle 7,5 keskiarvolla ja väitti että pk-seudun ulkopuolella sillä keskiarvolla olis päässyt mihin tahansa lukioon muualla Suomessa. Uups. Tais vaan jäädä selvittämättä muutama pieni asia, että yli 7,5 keskiarvo vaaditiin ihan Rovaniemeltä Lappeenrantaan useisiin kymmeniin lukioihin. Ennen kuin 7,5 keskiarvo saavutettiin, oli edessä 87 suomalaista lukiota. Jyväskylässä Norssiin vaadittiin viime vuonna 9,08 ja TSYK 9,06. Porin Yhteislyseon keskiarvoraja oli maan korkein 9,44.

Silti sieltä maakunnista tungetaan Helsingin lukioihin. Ja siksi ne keskiarvot nousee.

Voitko laittaa jotain tilastotietoa siitä, kuinka moni vaikka Ressun oppilaista todella tulee "maakunnista"? Eli oletetaan nyt ihan jo vaikka Uudenmaan maakunnan ulkopuolelta? Ja sitten oppilaat kehyskunnista Helsingin ulkopuolelta. Kuinka moni sisäänpäässeistä on ensinnäkin a) Helsingin ulkopuolelta b) kehyskunnista Uudenmaan maakunnan sisällä c) muista maakunnista, kuten puhuit, että sankoin joukoin rynnitään Helsingin lukioihin. Vaikka nyt lapista ja Pohjanmaalta. Keski-Suomesta ja Varsinais-Suomesta.

Kerrothan kun tiedät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan vastenmielisiä nämä kommentit siitä miten "koulutus ei kuulu kaikille" yms. (sekä tässä keskustelussa että toisessa asiaan liittyvässä). Nyt puhutaan kuitenkin vasta 16-vuotiaista, mielestäni on typerää olettaa että jokainen on tuossa iässä tarpeeksi kypsä näkemään valintojensa konkreettiset seuraukset tai tietämään yhtään mitä haluaa aikuisena tehdä. Tiedän, koska olin yksi heistä. Asuin pienessä kaupungissa ja meidän ainoalla yläasteella oli oletuksena se, että ketään ei kiinnosta opiskella ja jos jotakuta kiinnosti ja veteli kymppejä niin se oli sitten yksin. Ihan kamalaa aikaa kaikinpuolin, mutta onni onnettomuudessa se että meidä lukioon pääsi ja pääsee edelleen millä keskiarvolla tahansa, koska itse en tosiaan olisi päässyt pk-seudulla sisälle mihinkään. Ei sinne lukioon silti kaikki ängenneet vaan ne jotka tiesivät ettei kiinnosta pätkääkään menivät muihin kaupunkeihin ammattikouluihin. Itselläni toki meni vielä koulukavereita pidempään kypsyä ja löytää motivaatiota, valmistuin vasta 23-vuotiaana käyden lukion loppuun Eiran aikuislukiossa E:n paperein.

Ei koulutuksen pidä Suomen kaltaisessa maassa olla mikään etuoikeus vain niille jotka ovat aina onnistuneet elämässään. Joo, ei kaikista voi tulla lääkäriä tai arkkitehtiä - ei minustakaan - mutta nyt puhutaan kuitenkin vain yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Melko julmaa evätä mahdollisuus siihen jos joku ei ole vielä ysiluokalla kaiken muun siinä iässä vastaan tulevan kuran keskellä osannut piestä itseään ruotuun.

Ap, jos lukion ovet ei nyt avautuneet niin mitä sitten? Vaihtoehtoja löytyy ja jos luoja suo niin lapsellasi on vielä hyvän aikaa opiskella. Kymppiluokkaa on ehdotettu ja minä suosittelen oman tarinani perusteella Eiran lukiota, sinne ja muihin vastaaviin pääsee kuka vaan. Opetus tuskin vastaa huippulukioita mutta jos lapsellasi on nyt se motivaatio opiskella niin ei mikään estä häntä vetämästä hyviä numeroita sielläkään. Siitä sitten myöhemmin voi koittaa siirtyä toiseen lukioon jos numerot nousee ja opinnot etenevät kuitenkin koko ajan.

  maaseudulla on trendi päästä amikseen ja Hki ympäristöineen taas lukioon. 

Voitko määritellä maaseudun? "Hki ympäristöineen taas lukioon". Eli kaikki 50 km Helsingistä on maaseutua?

Vilkaise ihan huviksesi lukioiden keskiarvorajoja Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa. Noin esim. Saatat yllättyä, että maan kovimpien keskiarvorajojen joukkoon mahtuu lukioita noista. Paljon kovempia kuin Helsingin ihan ok lukiot. Moni lukio noissa maaseudun paikoissa hakkaa ihan Helsingin huippulukiotkin, viime vuonna maan kovin keskiarvoraja oli Porissa.

Täällä maaseudulla isossa kaupungissa on amikseen hakijoita ja ylpeinä siitä, onnellisia paikan saatuaan. Heitä todella tarvitaan. Mutta täältä löytyy myös huippulukioita, lääkiksiä, oikiksia, kauppiksia, teknillisiä korkeakouluja, OKL:iä. Niistä saa ihan saman tutkinnon. Nauratti kun joku itki Hesarissa kuinka haki viidettä kertaa Helsingin lääkikseen muttei päässyt. Kerran olis omassa räknäilyssään päässyt Ouluun ja kerran Kuopioon (paitsi että pistelasku ei ihan käy yksiin). Se on voi, voi. Jos olis hakenu ekalla hakukerralla sinne Ouluun, olis jo harjoitteluissa kandivaiheessa, eikä tankkais Siwan kassalla pääsykoekirjoja vuosi toisensa jälkeen. Ihan samoja lääkäreitä sieltä valmistuu.

Samoin taas yksi espoolaisäiti itki viime vuonna kun poika jäi lukiosta rannalle 7,5 keskiarvolla ja väitti että pk-seudun ulkopuolella sillä keskiarvolla olis päässyt mihin tahansa lukioon muualla Suomessa. Uups. Tais vaan jäädä selvittämättä muutama pieni asia, että yli 7,5 keskiarvo vaaditiin ihan Rovaniemeltä Lappeenrantaan useisiin kymmeniin lukioihin. Ennen kuin 7,5 keskiarvo saavutettiin, oli edessä 87 suomalaista lukiota. Jyväskylässä Norssiin vaadittiin viime vuonna 9,08 ja TSYK 9,06. Porin Yhteislyseon keskiarvoraja oli maan korkein 9,44.

Silti sieltä maakunnista tungetaan Helsingin lukioihin. Ja siksi ne keskiarvot nousee.

Voitko laittaa jotain tilastotietoa siitä, kuinka moni vaikka Ressun oppilaista todella tulee "maakunnista"? Eli oletetaan nyt ihan jo vaikka Uudenmaan maakunnan ulkopuolelta? Ja sitten oppilaat kehyskunnista Helsingin ulkopuolelta. Kuinka moni sisäänpäässeistä on ensinnäkin a) Helsingin ulkopuolelta b) kehyskunnista Uudenmaan maakunnan sisällä c) muista maakunnista, kuten puhuit, että sankoin joukoin rynnitään Helsingin lukioihin. Vaikka nyt lapista ja Pohjanmaalta. Keski-Suomesta ja Varsinais-Suomesta.

Kerrothan kun tiedät?

En voi, koska niitä tilastoja ei tietenkään anneta ulkopuolisille, mutta kaikki tietää tilanteen. Noissa huippukouluissa ja painotuslukioissa om paljon ulkopaikkakuntalaisia. Osa kulkee päivittäin, varmaan Loviisa ja Hämeenlinna yms on suunnilleen raja. Sitten kauempaa asutaan sukulaisissa tai omassa asunnossa.

Tämä on aina ollut ihan tavallista. Jo Jean Sibeliuksen tyttäret kävi näin Sykkiä.

Oli opetusharjoittelussa Norsseissa ja tunnen paljon opettajoa ja vanhempia eri huippukouluista. Omani käy yhtä niistä ja hänen kavereissaan on paljon itäsuunnan nuoria, yksi on Pohjanmaaöta ja asuu tätinsä luona.

Poika jos olisi laittanut 1. Helsingin yhteislyseo ka 7,28 2. Apollon yhteiskoulu ka oliko se 7,42, Helsinhin Medialukio 7,42 ja pohjanpohjimmainen Vuosaaren lukio 7,25 niin olisi päässyt lukioon. Mikäki on laittanut 1. Herttoniemen yhteiskoulu 2. Oulunkylän yhteiskoulu, 3. Pohjois-Haagan yhteiskoulu niin ei pääse, koska noissa ka alin piti olla yli 8. 

Vierailija kirjoitti:

Jokaiselta Helsingin ulkopuolelta helsinkiläiseeen lukioon tulevalta pitäisi lisätä lisäpaikka helsinkiläiselle lukioon haluavalta. Aina kun otetaan joku ulkopuolinen niin pitäisi myöntää lisäpaikka omille.

Miksi nuoria pitäsi rangaista siitä, että heidän vanhempansa -el yleisesti se paikka, josta lapset käyvät kouluaan noin täysi-ikäiseksi asti -sijaitsee. Muiden muassa Helsinkiin ja muihin isompien kaupunkein lukioihin hakeudutaan luullakseni useita syitä, joita voivat olla esimerkiksi.

(1). Kotikylältä / lähiseuduulta ei yksinkertiasesti löydy itselle sitä mieluisaa opiskelupaikkaa.

(2), Lukion tai peruskoulun jälkeisen opiskeliupaikan täytyy olla paitsi mieluinen niin myös jotenkin erityinen. (- Kaikin paikoin ei ole mahdollista perustaa juuri sitä erityislukiota, kuten vaikka musiikkiin tai liikuntalukiota, saati kaikkia aloja ammattikoulu-opiinoista).

(3.) Uskotaan, että "eliittilukiossa" tms. on parempi opiskella kuin siinä kotikylän / - pikkukaupungin lukiossa. (Ikäänkuin esim. kaikki, joiden keskiarvo 9+ olisivat yhtenäinen ryhmä).

(4)  Halutaan sinne, mihin lähin ja kenties ainoa nuoren hvvä ja paras ystävä hakee opiskelemaan.

(5) Nuori haluaa jättää hyvästit vanhoille koulukiusaajille, joiden ajatellaan todennäköisesti säilyvän kimpussa, jos koulua jatkaa yhtään pidempään kotikulmilla.

(6) Nuori haluaa päästä pois keinolla -millä hyvänsä pois "periferiasta" , erityisesti vanhempien luota omilleen ja paikkaan jossa on elämää ja värikkäämpää, kuin paikassa jossa hän nyt asuu. Nuorenn kavereille ja kiinnostuksen kohteisiin on vähintän kilometrien matka ja kotona on jatkuvaa vääntöä siitä, miten paljon soveliasta olla muualla. Tai kodin seinät tuntuvat muutoi kaatuvan päälle.     

(7) Nuori tarvitsee erityistä tukea opinnoilleen, mutta sellaista ei ole tarjolla lähellä. Eli nuori ei löydä oikein "omaa juttuaan"läheisimmistä  ammattikouluista ja toisaalta lukiokaan ei tunnut oikein omalta "heti" kun kukaan esim nuoren lähipiirissäkään ei ole sitä käynyt. Mutta toisaalta seurata vain vanhempien jalanjälkiä, niin ettei peruskoulun jälkeen jatkaisi opintojaan ei onnistu, ainakaan kivuttomasti. - Usko siihem että jottain tarttis opiskella vaan mitä?  Vuosi kymppiluokalla saattaa kuullostaa hyvältä vaihtoehdolta; tai jokin jossa veilä voisi jatkaa ilman pelkoa tulevasta, ja tai jotain.

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä se. Tasapäistävä peruskoulu sorsii nopeita oppijia. Ne pistetään sitten opettamaan niitä hitaita. Kiitti vaan. Hukkaan heitettyä resurssia.

Niin no ehkä ne lääkisläisetkään ei myöhemmin tarvitsisi korkeita palkkojaan kun heille on tullut geenipoolista vähän nopeammin ja helpommin oppivia ominaisuuksia joilla he selviytyvät koulumaailmasta helpommin kuin esimerkiksi vaikka lievästi kehitysvammaiset jotka joutuvat opiskelemaan todella ahkerasti että pääsisivät edes ammattikoulusta läpi.

Eli miksi rahallisesti palkitaan niitä joilta koulu sujuu helpommin. Miksi palkitaan jo niitä jotka on saaneet syntyessä palkinnon älystään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko lapsi lähteä vaihto-oppilaaksi tässä välissä?

7,4 tuskin riittää keskiarvoksi useimmilla vaihtarijärjestöillä. Usein vaaditaan, että lukuaineiden keskiarvon on oltava siinä kasin kieppeillä. Minimissään.

Onko noin? Ehkä Rotary vaatii hyvää koulumenestystä, mutta muille järjestöille taitaa kelvata melkein kuka vaan, kellä on varaa se 10 tonnia maksaa. Kielitaitokaan ei ole este, toisethan menee vaikka Brasiliaan osaamatta ollenkaan portugalia. Opettelevat sitten siellä.

PS. mun mielestä ei kuitenkaan kannata lähteä vaihtoon. Sitten vasta täysi-ikäisenä opiskelijavaihtoon lähtö olisi ok. On kyllä liian nuoria. Ja kokemusta on.

Kuvataidelukioon voidaan tulla pitkänkin matkan takaa samaten Kallion lukioon, Ressun lukioon. Märskyn urheilijalinjalle. Siinä ei se ka ole oleellinen vaan urheilijatausta. 

Vierailija kirjoitti:

Jokaiselta Helsingin ulkopuolelta helsinkiläiseeen lukioon tulevalta pitäisi lisätä lisäpaikka helsinkiläiselle lukioon haluavalta. Aina kun otetaan joku ulkopuolinen niin pitäisi myöntää lisäpaikka omille.

 Eihän Ressunkaan ka raja olisi noin korkea jos sinne saisi mennä vaan Hkiläiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaiselta Helsingin ulkopuolelta helsinkiläiseeen lukioon tulevalta pitäisi lisätä lisäpaikka helsinkiläiselle lukioon haluavalta. Aina kun otetaan joku ulkopuolinen niin pitäisi myöntää lisäpaikka omille.

Miksi nuoria pitäsi rangaista siitä, että heidän vanhempansa -el yleisesti se paikka, josta lapset käyvät kouluaan noin täysi-ikäiseksi asti -sijaitsee. Muiden muassa Helsinkiin ja muihin isompien kaupunkein lukioihin hakeudutaan luullakseni useita syitä, joita voivat olla esimerkiksi.

(1). Kotikylältä / lähiseuduulta ei yksinkertiasesti löydy itselle sitä mieluisaa opiskelupaikkaa.

(2), Lukion tai peruskoulun jälkeisen opiskeliupaikan täytyy olla paitsi mieluinen niin myös jotenkin erityinen. (- Kaikin paikoin ei ole mahdollista perustaa juuri sitä erityislukiota, kuten vaikka musiikkiin tai liikuntalukiota, saati kaikkia aloja ammattikoulu-opiinoista).

(3.) Uskotaan, että "eliittilukiossa" tms. on parempi opiskella kuin siinä kotikylän / - pikkukaupungin lukiossa. (Ikäänkuin esim. kaikki, joiden keskiarvo 9+ olisivat yhtenäinen ryhmä).

(4)  Halutaan sinne, mihin lähin ja kenties ainoa nuoren hvvä ja paras ystävä hakee opiskelemaan.

(5) Nuori haluaa jättää hyvästit vanhoille koulukiusaajille, joiden ajatellaan todennäköisesti säilyvän kimpussa, jos koulua jatkaa yhtään pidempään kotikulmilla.

(6) Nuori haluaa päästä pois keinolla -millä hyvänsä pois "periferiasta" , erityisesti vanhempien luota omilleen ja paikkaan jossa on elämää ja värikkäämpää, kuin paikassa jossa hän nyt asuu. Nuorenn kavereille ja kiinnostuksen kohteisiin on vähintän kilometrien matka ja kotona on jatkuvaa vääntöä siitä, miten paljon soveliasta olla muualla. Tai kodin seinät tuntuvat muutoi kaatuvan päälle.     

(7) Nuori tarvitsee erityistä tukea opinnoilleen, mutta sellaista ei ole tarjolla lähellä. Eli nuori ei löydä oikein "omaa juttuaan"läheisimmistä  ammattikouluista ja toisaalta lukiokaan ei tunnut oikein omalta "heti" kun kukaan esim nuoren lähipiirissäkään ei ole sitä käynyt. Mutta toisaalta seurata vain vanhempien jalanjälkiä, niin ettei peruskoulun jälkeen jatkaisi opintojaan ei onnistu, ainakaan kivuttomasti. - Usko siihem että jottain tarttis opiskella vaan mitä?  Vuosi kymppiluokalla saattaa kuullostaa hyvältä vaihtoehdolta; tai jokin jossa veilä voisi jatkaa ilman pelkoa tulevasta, ja tai jotain.

Kohtuullisen väärin sekin on että helsinkiläiset ei mahdu helsinkiläisiin kouluihin, koska muut kunnat ei huolehdi kouluistaan.

Minäkin maksan verovaroilla niitä lukioita ja jäänittän sitten, että mahtuuko omat lapseni niihin lainkaan. Helsingissä on omienkin koululaisten tilanne hoidettu surkeasti, joten muitakin rahareikiä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Poika jos olisi laittanut 1. Helsingin yhteislyseo ka 7,28 2. Apollon yhteiskoulu ka oliko se 7,42, Helsinhin Medialukio 7,42 ja pohjanpohjimmainen Vuosaaren lukio 7,25 niin olisi päässyt lukioon. Mikäki on laittanut 1. Herttoniemen yhteiskoulu 2. Oulunkylän yhteiskoulu, 3. Pohjois-Haagan yhteiskoulu niin ei pääse, koska noissa ka alin piti olla yli 8. 

Noissa alin ka oli 8,8...

Iloisesti kaikki kympin lasten yli-älykkäät äipät jauhavat lukiosta, vaikka AP:n poika ei sellaiseen ole ykkösvaihtoehtona edes pyrkimässä.