Miten työsuhdepuhelimet yleensä jaetaan?
Tähän asti on ollut käsitys että alaiset ja uudet työntekijät perii pomojen ja vanhempien työntekijöiden vanhat työsuhdepuhelimet sitä mukaa kun ne hankkii uudet. Mutta eräs vastavalmistunut entinen opiskelukaveri leveili sillä että kaikki saa upouudet puhelimet kun ne tulee taloon, ja että puhelimen jopa saa valita itse.
Eli onko se merkki hyvästä asemasta työelämässä että saa itse valita työsuhde-edut tällä tavalla ja onko oikeasti yleistä että kaikille hankitaan uudet vermeet eikä mitään kierrätetä?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmaan aikaisemmin kierrätetty luureja, mutta ei se muuten ole enää nykypäivää. Sille hankitaan, joka tarvitsee ja uusi on aina varmin juttu.
Entä jos ei halua työsuhdepuhelinta?
Silloin saa "pöytäpuhelimen", joka jätetään työpöydälle työajan päätyttyä.
Onko jossain vielä "pöytäpuhelimia", siis lankapuhelimia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kai noita enää paljon kierrätetä, älypuhelimen käyttöikä on niin kovin lyhyt. Meillä kaikki saa uudet puhelimet kahden vuoden välein. Mallia ei tosin saa itse valita.
Millä tavalla kovin lyhyt? Mikä rajoittaa käyttöikää?
Niiden kestävyys.
Ja puutaheinää. Puhelin kestää kun sitä pidetään hyvin ja älypuhelimet kestää paremmin kun niissä on näppäinpuhelimia vähemmän kuluvia osia.
Hehe, just juu.
Täällä on nyt porukalla työpuhelimet ja työsuhdepuhelimet iloisesti sekaisin. Työpuhelin on kaikkien pakko ottaa, jolle sellainen annetaan. Siihen puhutaan vain työasioita, eikä se maksa työntekijälle mitään. Työsuhdepuhelin on työsuhde-etu, josta voi kieltäysyä. Työsuhdepuehlimella saa soittaa työpuhelujen lisäksi kaikki omat puhelut ja se on vapaasti työntekijän käytössä myös vapaa-ajalla. Työnantaja maksaa puhelimesta kaikki laskut. Mutta työsuhdepuhlin "maksaa" myös työntekijälle sen verotusasrvon verran eli se otetaan huomioon verotuksessa työsuhde-etuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmaan aikaisemmin kierrätetty luureja, mutta ei se muuten ole enää nykypäivää. Sille hankitaan, joka tarvitsee ja uusi on aina varmin juttu.
Entä jos ei halua työsuhdepuhelinta?
Koska lankapuhelimia ei enää ole, niin saat silti kännykän. Tuossa tapauksessa mahdollisesti jonkun vanhan. Jos sitoudut siihen että jätät puhelimen pöydällesi kun lähdet töistä, niin siitä ei synny verotettavaa työsuhdepuhelinetua.
Siis on työpuhelimia ja on työsuhdepuhelimia. Työpuhelin on työpaikalla aina, eikä sitä viedä mukanaan kotiin, ellei erikseen ole sovittu (esim jonkunlaiset päivystystehtävät). Työsuhdepuhelimia annetaan ainakin meillä semmoisille henkilöille, joiden oletetaan olevan tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella. Omat työsuhdepuhelimet ovat olleet aina uusia mutta firman päättämiä (ja valitettavasti windows-puhelimia). Meillä puhelimet on liisattuja eli ei edes firman omia.
En ole koskaan ollut firmassa, jossa olisi kierrätettty puhelimia. Paitsi ehkä varapuhelimena, jos oma on hukkunut tai korjauksessa.
Meillä on pari vaihtoehtoa:
A) leasing puhelin elisalta ja vaihto kahden vuoden välein. Vaihtoehtoina uusin iphone ja uusin samsung galaxy. Tässä tulee mukana huolto, tuki ja takuut.
B) hakee itse puhelimen ja toimittaa kuitin toimistolle niin maksetaan palkassa takaisin. Kaikki muut puhelimet sallittu paitsi nuo leasing puhelimien mallit. Korjauksista, huolloista ja tuesta joutuu itse maksamaan (esim. Jos näyttö hajoaa). Vähintään vuoden täytyy pitää puhelinta.
Itse käytän aina vaihrtoehtoa b, koska omasta mielestä iphonet ja galaxyt on kuraa.
Meillä työsuhdepuhelimen saa kaikki halukkaat, uuden suoraan paketista toki, merkin ja mallin saa valita ite, mutta kohtuus mukana; mikään +800€ huippu-uutuus ei menis läpi.
Mä en työsuhdepuhelinta halunnut, joten mulla on työpuhelimena halpis-Nokia perustoiminnoilla, jonka jätän töihin päivän päättyessä.
Se on firmakohtaista. Mulla oli edellisessä firmassa tukityöllistettynä ihan oma puhelin ja löytyi nimikin firman listoilta, vaikka tarve oli tyyliin muutama kerta viikossa ottaa vastaan puheluita tai soittaa jonnekin. Nykyään olen kokuluttautunut lisää, edennyt urallani ja olen suunnittelija insinööritoimistossa. Omaa puhelinta ei ole, vaan joudun joskus työasioissa käyttämään omaani. Muuten joudun tyytymään Aatamin aikuiseen lankapuhelimeen. En kyllä juurikaan poistu firmasta kuin harvoin, mutta ärsyttää kun joskus joutuu tekstiviestejä laittamaan pomolle palaveriin muille paikkakunnille omalla, jos on asiaa, mikä ei voi odottaa soittamista. Mieheni on it-suunittelija, eikä heillä nykyisessä firmassa saa omia matkapuhelimia kuin pomot. Käyttävät skypeä. Eli joissan paikoissa sen saa alin maan matonen ja joissain ei kukaan johtoportaan alapuolella. Asemaa puhelin ei siis kerro millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kai noita enää paljon kierrätetä, älypuhelimen käyttöikä on niin kovin lyhyt. Meillä kaikki saa uudet puhelimet kahden vuoden välein. Mallia ei tosin saa itse valita.
Millä tavalla kovin lyhyt? Mikä rajoittaa käyttöikää?
Niiden kestävyys.
Ja puutaheinää. Puhelin kestää kun sitä pidetään hyvin ja älypuhelimet kestää paremmin kun niissä on näppäinpuhelimia vähemmän kuluvia osia.
Hehe, just juu.
Usko tai älä mutta näin on. Ennenhän puhelimissa saattoi olla vaikka mitä mekaanisia osia. Älypuhelimen saa kestämään vaikka ikuisuuden kunhan hankkii sille jonkun suojakotelon.
Yleensä joka firmalla on oma puhelinkäytäntönsä.
Joissain pomoilla kalliimmat puhelimet kuin duunareilla. Joissain kaikilla samat. Joissain puhelimia kierrätetään, toisissa saa uudet. Joissain firmoissa puhelin uusitaan vain rikkoutuessa. Toisissa vaihdetaan uusiin vuoden, kahden tai kolmen välein. Joissain saat työsuhdepuhelimella soitella rajattomasti, samoin dataa. Toisissa voi olla jotain rajoja, ylityksenjälkeen maksatylimääräistä. Joissain työpuhelimissa omat puhelut joutuu maksamaan itse. Toisissa työpuhelimella ei saa soittaa omia puheluja lainkaan, eikä asentaa kuin firman hyväksymiä ohjelmia. Joku firma antaa vanhan puhelimen itselle. Toisissa sen saa lunastaa itselle. Ja toisissa vanha puhelin hävitetään tai palaa liisaajalle.
Ei siis ole mitään yleistä työehtosopimuksissa tai laissa määritettyä puhelinkäytäntöä. Verottajalta tulee jotain määräyksiä. Jos firmanne käytäntö närästää, neuvotelkaa parempi sopimus. Tai vaihda firma sellaiseen, jossa saat paremmat edut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kai noita enää paljon kierrätetä, älypuhelimen käyttöikä on niin kovin lyhyt. Meillä kaikki saa uudet puhelimet kahden vuoden välein. Mallia ei tosin saa itse valita.
Millä tavalla kovin lyhyt? Mikä rajoittaa käyttöikää?
Niiden kestävyys.
Ja puutaheinää. Puhelin kestää kun sitä pidetään hyvin ja älypuhelimet kestää paremmin kun niissä on näppäinpuhelimia vähemmän kuluvia osia.
Hehe, just juu.
Usko tai älä mutta näin on. Ennenhän puhelimissa saattoi olla vaikka mitä mekaanisia osia. Älypuhelimen saa kestämään vaikka ikuisuuden kunhan hankkii sille jonkun suojakotelon.
Onko sinulla edes ollut älypuhelinta? Siinä ei suojakotelo paljon auta kun puhelin vain sekoaa, jumittuu eikä suostu käynnistymään. Tai äänet ei toimi, tai puhelin vain sammuilee itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kai noita enää paljon kierrätetä, älypuhelimen käyttöikä on niin kovin lyhyt. Meillä kaikki saa uudet puhelimet kahden vuoden välein. Mallia ei tosin saa itse valita.
Millä tavalla kovin lyhyt? Mikä rajoittaa käyttöikää?
Niiden kestävyys.
Ja puutaheinää. Puhelin kestää kun sitä pidetään hyvin ja älypuhelimet kestää paremmin kun niissä on näppäinpuhelimia vähemmän kuluvia osia.
Hehe, just juu.
Usko tai älä mutta näin on. Ennenhän puhelimissa saattoi olla vaikka mitä mekaanisia osia. Älypuhelimen saa kestämään vaikka ikuisuuden kunhan hankkii sille jonkun suojakotelon.
Onko sinulla edes ollut älypuhelinta? Siinä ei suojakotelo paljon auta kun puhelin vain sekoaa, jumittuu eikä suostu käynnistymään. Tai äänet ei toimi, tai puhelin vain sammuilee itsestään.
Kannattaisi varmaan vaihtaa puhelinmerkkiä, jos noin käy. Meidän perheessä on ollut ainakin 10 älypuhelinta, eikä yksikään ole mennyt rikki vaan olemme vaan vaihtaneet uudempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kai noita enää paljon kierrätetä, älypuhelimen käyttöikä on niin kovin lyhyt. Meillä kaikki saa uudet puhelimet kahden vuoden välein. Mallia ei tosin saa itse valita.
Millä tavalla kovin lyhyt? Mikä rajoittaa käyttöikää?
Niiden kestävyys.
Ja puutaheinää. Puhelin kestää kun sitä pidetään hyvin ja älypuhelimet kestää paremmin kun niissä on näppäinpuhelimia vähemmän kuluvia osia.
Hehe, just juu.
Usko tai älä mutta näin on. Ennenhän puhelimissa saattoi olla vaikka mitä mekaanisia osia. Älypuhelimen saa kestämään vaikka ikuisuuden kunhan hankkii sille jonkun suojakotelon.
Onko sinulla edes ollut älypuhelinta? Siinä ei suojakotelo paljon auta kun puhelin vain sekoaa, jumittuu eikä suostu käynnistymään. Tai äänet ei toimi, tai puhelin vain sammuilee itsestään.
Kannattaisi varmaan vaihtaa puhelinmerkkiä, jos noin käy. Meidän perheessä on ollut ainakin 10 älypuhelinta, eikä yksikään ole mennyt rikki vaan olemme vaan vaihtaneet uudempaan.
Kuinka usein olette vaihtaneet? Meidän perheessä vain yksi älypuhelin on kestänyt yli 5 v (Nokialainen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmaan aikaisemmin kierrätetty luureja, mutta ei se muuten ole enää nykypäivää. Sille hankitaan, joka tarvitsee ja uusi on aina varmin juttu.
Entä jos ei halua työsuhdepuhelinta?
Koska lankapuhelimia ei enää ole, niin saat silti kännykän. Tuossa tapauksessa mahdollisesti jonkun vanhan. Jos sitoudut siihen että jätät puhelimen pöydällesi kun lähdet töistä, niin siitä ei synny verotettavaa työsuhdepuhelinetua.
Tämä on väärää tietoa. Verotettava etuus on sitä, että firman piikkiin voi soittaa kaikki omat henk.koht. puhelutkin eli firma maksaa koko laskun. Muussa tapauksessa omia puheluja ja tekstareita saa olla vain vähäisiä määriä. Sillä ei ole merkitystä, onko puhelin työpäivän jälkeen työpaikalla vai mukana. Puhelimen jättäminen työpaikalle varmistaa sen, että vapaa-ajalla, sairastuessa tai lomalla ei tarvitse puhelimeen vastata.
Entisessä työpaikassa puhelinliittymä oli tuplamallia eli samalla kortilla oli kaksi liittymää, toinen firman numero ja toinen oma. Puhelimesta pystyi näppärästi vaihtamaan oman liittymän vapaa-ajaksi ja omasta käytöstä tuli lasku kotiin. Tuo oli kätevää, kun puhelinta ei tarvinnut ostaa itse. Mitään verotettavaa ei puhelimesta tullut.
Jotkut käyttivät vain firman numeroa omiin puheluihin. Ennen soittoa he näppäilivät koodin ja sen ansioista puhelut näkyivät laskuilla eri rivillä kuin ilman koodia soitetut. Laskun tultua kävin ne läpi (olin reskontranhoitaja) ja ilmoitin itse kullekin, paljonko hänen pitää maksaa laskusta itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kai noita enää paljon kierrätetä, älypuhelimen käyttöikä on niin kovin lyhyt. Meillä kaikki saa uudet puhelimet kahden vuoden välein. Mallia ei tosin saa itse valita.
Millä tavalla kovin lyhyt? Mikä rajoittaa käyttöikää?
Niiden kestävyys.
Ja puutaheinää. Puhelin kestää kun sitä pidetään hyvin ja älypuhelimet kestää paremmin kun niissä on näppäinpuhelimia vähemmän kuluvia osia.
Hehe, just juu.
Usko tai älä mutta näin on. Ennenhän puhelimissa saattoi olla vaikka mitä mekaanisia osia. Älypuhelimen saa kestämään vaikka ikuisuuden kunhan hankkii sille jonkun suojakotelon.
Onko sinulla edes ollut älypuhelinta? Siinä ei suojakotelo paljon auta kun puhelin vain sekoaa, jumittuu eikä suostu käynnistymään. Tai äänet ei toimi, tai puhelin vain sammuilee itsestään.
Kannattaisi varmaan vaihtaa puhelinmerkkiä, jos noin käy. Meidän perheessä on ollut ainakin 10 älypuhelinta, eikä yksikään ole mennyt rikki vaan olemme vaan vaihtaneet uudempaan.
Miksi te vaihdatte uudempaan, jos entinen on vielä toimiva? En oikein ymmärrä tuota. Minulla ei ole vielä älypuhelinta vaan vaihdan sitten, kun tuo nokialainen alkaa tulla tiensä päähän. Puhelimellani on ikää melkein 7 vuotta ja hyvin toimii edelleen.
Ei puhelin oo nykyään enää mikään statussymboli. Parilla sadalla saa hyvän laitteen joka kelpaa työntekijälle kuin työntekijälle.
Joskus on mahdotonta erottaa, mikä on työpuhelu ja mikä henkilökohtainen. Kun osa työkavereista voi olla kavereita muutenkin ja näiden kanssa puhutaan niitä näitä vaikkapa taukojen aikana. Riippuu vähän alasta toki. Mut puhelin ei kerro enää nykyaikana statuksesta firmassa yhtään mitään.
Mulla on nykyisin kaksoissim. En halunnut työsuhdepuhelinta, se 6€ veroa on kalliimpaa kuin oman puhelimen keskimääräinen lasku.
Luurin saa valita hintaluokassa ja uusi hankitaan kun siihen on perusteltu syy. Nyt mulla on käytössä itse ostettu kännykkä, halusin vain vaihtelua / kokeilla uutta.
Vastailen työpuheluihin iltaisinkin, harvoin niitä on, meili kulkee mukana. Lomalla työsim on äänettömällä. Sen verran tässä kiertää veroa, että puhelimen data menee firman laskuun ja sitä käytän myös omiin puhelinnettailuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kai noita enää paljon kierrätetä, älypuhelimen käyttöikä on niin kovin lyhyt. Meillä kaikki saa uudet puhelimet kahden vuoden välein. Mallia ei tosin saa itse valita.
Millä tavalla kovin lyhyt? Mikä rajoittaa käyttöikää?
Akku, eivät ole vaihdettavia eikä vanhempiin luureihin saa päivityksiä.
Meillä saa uuden ja saa valita tietystä hintaluokasta. Itsellä iPhone 6. Puhelimet liisataan kahdeksi vuodeksi ja sitten saa valita uuden.
Kun leasing päättyy voi halutessaan ostaa vanhan puhelimen itselleen parilla sadalla. Ihan hyvä vaihtoehto jos esim mies tai lapset tarvitsee.