Pariskunnan tuloerot ja kulujen jakaminen

Emme ole aviopari. Olemme avopari ja mies on minua muutamia vuosia vanhempi, ja on koulunsa käynyt jo yli kuusi vuotta sitten. Sanottakoon, että meillä menee oikeasti KAIKKI kulut puoliksi, aina ravintolaillallisista elokuvailtoihin. Syntymäpäivänä ja jouluna muistaa vähän paremmilla lahjoilla, mihin itselläni ei todellakaan olisi varaa, mutta muistaa myös piikitellä, miksei minun hänelle ostamansa lahja vastaa samaa hintaluokkaa.

Näiden ongelmien lisäksi tulee tietysti suhteen muut ongelmat, mitä en tässä lähde avaamaan jotta keskustelu pysyy asiassa- mutta saatatte olla oikeassa että muutto pois on tässä kohtaa paras ratkaisu. AP

Muuta pois! Perhe ei toimi, jos siellä asuvilla on eri elintasot.

Meillä minä olen työttömänä ja näppiin jää pelkkä työmarkkinatuki (~500e/kk), miehellä sijoituksia ja jonkin verran töitä ja rahaa tulee kuukaudesta riippuen 3-6te. Meillä on velaton omakotitalo, jossa asumiskulut vuodenajasta riippuen 100-300e/kk. Miehelle tein selväksi jo yhteen muutettaessa, että tuloni ovat nämä ja jos haluaa elää leveämpää elämää, niin hänen on osallistuttava rahallisesti enemmän. Itse olisin pärjännyt siinä edullisessa kaksiossa, jossa alkuun asuimme, mutta mies halusi tilaa ympärilleen ja osti meille talon.

Mulla menee 80% tuloistani yhteiselle tilille ja mies laittaa omista tuloistaan sinne noin puolet. Yhteiseltä tililtä ostetaan ja maksetaan ihan kaikki (hygieniatarvikkeet, baari-illat, vaateostokset, apteekkireissut, koirien lääkärikäynnit, harrastukset, matkat jne.). Mies maksaa suurimman osan elämisestä, mutta minä taas tasapainotan sitä tekemällä enemmän kotitöitä. En kuitenkaan ole mikään kotiorja, vaan mies osallistuu kotitöihin silloin kun ei tee palkkatöitä.

Exän kanssa kokeiltiin tuota 50-50 maksamista, mutta eihän se toimi, jos on vähänkään tuloeroa. Sen jälkeen siirryttiin maksamaan kaikki omat kulumme ja lopulta erottiin. Ei tunnu hyvältä katsoa vierestä kun toinen syö sisäfilepihviä ja itse kitkuttaa opiskelijana päivästä toiseen perunan voimalla.

Järkevä ja (omalla kohdallani) toimiva ratkaisu on, että molemmat laittaa juokseviin kuluihin tietyn prosenttiosuuden nettotuloistaan. Eli sen verran että yhteen laskettuna sillä maksetaan vuokra, sähkö, netti ja yhteiseen talouteen ostettavat ruoat. Eli sanotaan nyt vaikka 30% tuloista (riippuen tietenkin asumiskuluista). Tuolloin myös pienituloiselle jää omiin menoihin varaa ja systeemi joustaa rahatilanteiden muuttuessa. 

Meillä tämä on toiminut jo silloin kun toinen oli opiskelija ja toinen pienipalkkaisissa töissä, että myöhemmin kun ollaan tienattu vuorotellen enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Sinulla siis jäisi 350€/kk käteen kulujen jälkeen opiskelijana ja kehtaat valittaa? 

Ainakin itse ymmärsin, että vuokran jälkeen.

150e ruokaan

30e puhelinlaskuun

+ muita laskuja (sähkö, vesi, vakuutukset tms)

+ hygieniatuotteet

+ lääkärikäynnit / lääkkeet

aika nopeasti rahat on loppu

Muuta halvempaan kämppään. Mitä siinä miehen rahoja kyttäät ja valitat. Jos mies ei halua maksella sinun elämistäsi niin sinun on se itse tehtävä. Sellaista se elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko naimisissa vai avopari? Jos naimisissa, Suomen laki sanoo että puolisoilla on puolison js perheen elatusvelvollisuus "kykyjen" siis tulojen mukaan. Jos olette avopari, on kulut jaettava.

En ymmärrä mikseivät ihmiset hahmota että avioliitto tarkoittaa julkista tiedotetta että halutaan ottaa toisesta ja myös toisen jälkeläisistä elatusvastuu. Jos ei haluta mitään tekemistä toisen rahojen ja omaisuuden kanssa, ei mennä naimisiin.

Myös yhteiskunnan tulisi käsitellä avopareja erillisinä, esim tukien tapauksessa. Mitä ne toisen rahat kuuluu samassa kämpässä asuville?

Mutta uonhdat lain perustelut: elatusta on vain minimi eli katto pään päälle ja ruokaa, ei suinkaan matka Thaimaahan tai Vuittonin laukku kerran vuodessa. Kumpikin puoliso osallistuu perheen elatukseen kykyjensä mukaan, mutta sitä elatusta ei määritellä kulutuksen mukaan. Jos toinen tienaa 100 e ja toinen 1000 e, niin ei sen varakkaamman tarvtse antaa perheen elatukseen kuin saman verran kuin köyhempi antaa. Jos 100 e tienaava haluaa omaan käyttöön 80 e, ei varakkaan tarvitse kompensoida yhteistä kulutusta vaan todeta, että kummaltakin riittää 20 e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkos vaikuttaa mulkvistilta. Muuta pois. Noin isolla palkalla olisi varaa elättää opiskeleva tyttöystäväkin. Tuskin sä ikuisesti opiskelet. Osallistuisit sitten taas asumiskuluihin kun pääset työelämään.

Myös siinä tapauksessa, jos suhde meneekin poikki? Sitä ketutuksen määrää, kun on maksanut muijan opiskelut ja valmistuttua lähtee toisen miehen matkaan

Tolla asenteella kun elät niin varmasti lähteekin. Ei kannata seurustella jos ihmiset on vain rahanimijöitä eikä rakkaita.

Jokainen joka on vähänkin opiskellut on elänyt tämä vaiheen läpi. Miksi sinun pitäisi päästä helpommalla jonkun muun kustannuksella? Tahtoisit maksattaa opintosi tällä miehellä ja sitten mahdollisesti eroat? Minustakin nykynaisesta on tullut itsekäs. Vahvana ollaan vaatimassa paljon tekemättä itse mitään uhrauksia asemansa eteen. 

ps.kuka kustansi miehen opinnot, sinäkö?

Tienaan noin 4000 e/kk, miesystävä opiskelee. En suostu muuttamaan yhteen, koska en halua maksaa hänen kulujaan. Voi olla itsekästä, mutta ainakin se on järkevää. Kalliimpaahan tämä kokonaisuutena tietenkin on kuin asuminen yhdessä, mutta miksi ihmeessä minun pitäisi maksaa vielä nykyistä enemmän siksi, että miesystävälle jäisi omaan käyttöön enemmän rahaa.

Mun mielestä toi prosenttiosuus kuulostaisi hyvältä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä en kehtaisi sitä vaatia, sillä mies laittaa suurimman osan tuloista säästöön aspille, jotta mun opiskelujen jälkeen pystyttäisiin ostamaan omistusasunto.

T. opiskelija, jonka mies vakkariduunissa

Jep, lue tokan vastaajan vastaus ajatuksella.

Vierailija kirjoitti:

Muuta halvempaan kämppään. Mitä siinä miehen rahoja kyttäät ja valitat. Jos mies ei halua maksella sinun elämistäsi niin sinun on se itse tehtävä. Sellaista se elämä on.

Tämä taitaa olla ainoa toimiva ratkaisu. Miehestä ei taida olla mitään tukea, jos vaikka sairastut vakavasti tai päätätte hankkia lapsia. Joudut maksamaan laspenkin kulut itse ja miehen tulojen vuoksi päivähoitomaksut ovat tapissa. Ja jos mies sairastuu tai joutuu tapaturmaan, hän pitää sinua omaishoitajanaan. Tällä hetkellä taidat olla miehelle halpa kodinhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lompakkoloinen itkee, osa 5640165848438408304397046.

Idiootti kommentoi, osa n.

Aloittaja maksaa kaikki kulunsa itse, mutta menettää asumistuen miehen takia. Joten järkevää on muuttaa pois, jos yhteistä taloutta ei haluta pitää.

Ei kai se miehen vika ole, että meillä on tälläinen ketään hyödyttymätön pienten tukien viidakko ja miehen joutua siitä maksumieheksi? Eihän se enää ole nyky-yhteiskuntaa vaan naisellakin on oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu itsestään myös silloin kun tulot laskevat. 

Eipä kuulosta rakastavalta puolisolta! Kyllä parisuhteessa täytyy ajatella toisenkin parasta eikä olla noin 

itsekäs! Jatkossa teillä tulee olemaan jatkuva riita raha-asioista ja sinä katkeroidut mielessäsi itaraan

avokkiisi. Kyllä on parasta muuttaa omilleen asumaan, varmaan rahasi riittävät paremmin kun kustannat

vain oman elämäsi. Älä vain tee lasta, yksin joudut hänen elämänsä kustantamaan. Enkä ymmärrä

tuota lompakkolois-jankutusta ollenkaan. Jos rakastaa kumppaniaan,haluaa hänen parastaan myös 

taloudellisessa mielessä ja on valmis jakamaan omastaan.

Tuskin on aloittajan mieskään keneltäkään mitään elatusta opiskeluaikanaan saanut, ja loisinut jonkun lompakolla. Tämä sama kitinä palstalla jatkuu vuodesta toiseen, ja aina se etuuksien ja oman elintason nostamisesta vinkuja on nainen.

Maksut aiheutettujen kulujen mukaan! Meillä on ihan riittävästi naisia, jotka erossa menevät sekaisin, kun ei enää olekaan rahaa käytössä. Kun elää omien tulojensa mukaan, ei edes ero romuta taloutta.

Jos APn mies tienaa 4-5000e/ kk, hänelle jää käteen noin 3000e/kk.AP:lle jää 10% tuosta summasta vuokran jälkeen. Minusta tuntuu, että AP sinun olisi syytä muuttaa muualle ja etsiä itsellesi suhteeseenne sitoutuneempi mies. Tsemppiä!

Mieskö sitten on tehnyt valinnan, että sinä lähdet opiskelemaan? Kyllä jokaisen tulisi kantaa vastuunsa omista valinnoistaan. Minustakin ap pitäisi käydä tämä polku yksin läpi ja hän voi oppiakin jotakin. Ei mies meinaan kokonaan väärässä ole. Ei aloitajalla sitä rahaa tule olemaan yhtään enempää kun nytkään on jäämässä jos tuilla meinaa elää. Sillä tavattoman moni opiskelija joutuu opintojen ohessa käymään töissä. Onko ap miettinyt töihin menoa sen sijaan, että on vaatimassa miehelta enemmän osallistumista?

Olen mies ja maksaisin kyllä mielelläni, jos minulla olisi noin hyvät tulot. Vaikuttaa että mies ei välitä sinusta tai on hyvin ahne/itsekäs

Vierailija kirjoitti:

Tuskin on aloittajan mieskään keneltäkään mitään elatusta opiskeluaikanaan saanut, ja loisinut jonkun lompakolla. Tämä sama kitinä palstalla jatkuu vuodesta toiseen, ja aina se etuuksien ja oman elintason nostamisesta vinkuja on nainen.

Äitini kävi töissä, kun isä opiskeli korkeakoulututkinnon. Kun ero tuli, äiti hoiti minut yksin vaatimatta isältä mitään. No, en sano, että näin pitäisi todellakaan olla, mutta kyllä se voi näinkin päin mennä.