Lue keskustelun säännöt.
Pariskunnan tuloerot ja kulujen jakaminen
14.06.2017 |
Olemme asuneet nyt vuoden saman katon alla, ja tähän mennessä kaikki kulumme ovet menneet puoliksi. Sähkölaskut, ruoat, vakuutukset ja vuokrat on laitettu sentilleen kahtia siitä huolimatta, että olen itse opiskelija ja mieheni työelämässä.
Vuokran jälkeen minulle jää käteen noin 650 euroa kuukaudessa. Mieheni palkka on reilusti enemmän kuin keskimääräisen palkansaajan ja on vähintään 4500 euroa kuukaudessa.
Syksyllä opintotukijärjestelmä muuttuu, enkä jatkossa saa opintotuen asumislisää laisinkaan, sillä avopuolisoni ansiot vaikuttavat tuen saantiin. Näin ollen käteen jäävä määrä vuokran jälkeen tippuu 350e/ kk. Tästä on tietenkin maksettava laskut, ruoat ja kaikki muu eläminen.
Otin asian puheeksi mieheni kanssa ja sanoin, ettei minulla ole enää varaa asua jatkossa yhteisessä asunnossamme. En pysty elämään kirkonrotan lailla *varsinkaan*, kun toinen kylpee vieressä rahoissaan. Vaikken hänelle kateellinen olekaan, niin väitän että tilanne aiheuttaisi vähintäänkin pahaa mieltä. Mies kommentoi asiaa villaisella, ja sanoi, että "no et sä samalla rahalla saa ku kellarin nurkan. mieti nyt vähä"
Mikä on teidän mielestänne oikea ratkaisu jakaa taloutta? Onko reilua jakaa kulut puoliksi ja kituuttaa köyhyysrajan alapuolella, onko kulut jaettava suhteessa tuloihin vai onko parempi muuttaa toisaalle?
Kommentit (142)
Sinuna en kyllä asuisi tuollaisen miehen kanssa, toki, päättyyhän ne sunkin opiskelut aikanaan ja alat saamaan palkkaa, kunhan pääset töihin. En tarkoita automaattisesti, että kulujen pitää olla tasan, enkä tarkoita sitä, että kaikki pitää maksaa tietyssä suhteessa, vaan sitä, että miehesi reagointi asiaan on harvinaisen ikävä, eikä taida olla vain tässä asiassa, niitä tulee eteen tulevaisuudessa vielä paljon, joten mieti jatkoa vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukkos vaikuttaa mulkvistilta. Muuta pois. Noin isolla palkalla olisi varaa elättää opiskeleva tyttöystäväkin. Tuskin sä ikuisesti opiskelet. Osallistuisit sitten taas asumiskuluihin kun pääset työelämään.
Meillä mies töissä ja minä opiskelen, ei oikeutta opintotukeen, elän pienillä säästöillä. Mies maksaa enemmän, haluaa itse tehdä niin koska tilanne on joskus ollut toisinkin päin. Meillä parisuhde on tärkein eikä toista laiteta elämään missään kellarin nurkassa makaroonilla. Tietenkään mitään hömpötyksiä ei mulle makseta, mutta vuokrasta ja muista kiinteistä kuluista maksan vähemmän, koska en yksinkertaisesti pysty tasan puolikkaaseen.
Omassa yksiössä asumalla asumistuki on 400e/ kk. Tällöin käteen jäävä osuus olisi sama kuin ennen uudistusta, eli 650e/kk. Näin pienellä rahamäärällä tuo 300e/ kk on todella paljon rahaa. AP
Vierailija kirjoitti:
Ukkos vaikuttaa mulkvistilta. Muuta pois. Noin isolla palkalla olisi varaa elättää opiskeleva tyttöystäväkin. Tuskin sä ikuisesti opiskelet. Osallistuisit sitten taas asumiskuluihin kun pääset työelämään.
Myös siinä tapauksessa, jos suhde meneekin poikki? Sitä ketutuksen määrää, kun on maksanut muijan opiskelut ja valmistuttua lähtee toisen miehen matkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei näköjään ole valmis auttamaan sinua tai laskemaan elintasoanne (halvempaa asuntoa yms) joten parempi sun muuttaa vaikka soluun niin saisit asumistuet tms. Vaikka rahaa ei jäisikään kauheasti enempää niin parempi tilanne sulle kuitenkin henkisesti.
En edes haluaisi, että minua täysin elätettäisiin tässä tilanteessa. Mielestäni olisi reiluinta, jos vuokra jakaantuisi edes jotenkin suhteessa tuloihin. Esim niin, että mies maksaisi 150e/ kk enemmän kuin minä vuokrasta. Se olisi minun tuloillani jo merkittävä säästö, kun hänen tuloillaan se tuskin näkyisi lainkaan. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohdin tosiaan lisätä, että jos miehelle ei tule itselleen mieleensä edes ehdottaa asiaa, niin minä en lähde sitä häneltä vaatimaan. Sen pitää tulla omasta halusta ja jos näin ei ole, hän ei ehkä muutenkaan ole kovin tosissaan suhteessa. Silloin on parempi muuttaa pois. AP
Meillä on tismalleen sama ongelma. Ollaan tähän mennessä maksettu kaikki puoliksi (minä opiskelija, miehellä vakituinen työ), mutta asumistuen muuttuminen aiheuttaa sen, että minulla ei ole varaa maksaa vuokraa.
Aiotaan tehdä niin, että maksetaan kaikki muut puoliksi, niin kuin tähänkin asti, mutta mies maksaa vuokran (rahallisesti oma osuus 300e, eli sama minkä menetän tukien muutoksessa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toisen tulot vaikuttavat toisen tuloihin, tietysti se parempituloinen maksaa erotuksen. Sehän on hänen syynsä että toisen tulot putoavat.
Minusta on oikein, että kaikki jaetaan tasan. Tätähän naiset on hallunneet, itsenäisyyttä ja irrallisuutta miehestä. Minusta on itsekästä soveltaa itsenäisyyttä vain omiin itsekkäisiin tarpeisiin. Miehesikin lienee joskus ollut opiskelija, joka on ponnistellut asemaansa? Jos se et ole ollut sinä joka on häntä tuossa tilanteessa tukenut on kohtuuton vaatia sitä häneltäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko naimisissa vai avopari? Jos naimisissa, Suomen laki sanoo että puolisoilla on puolison js perheen elatusvelvollisuus "kykyjen" siis tulojen mukaan. Jos olette avopari, on kulut jaettava.
En ymmärrä mikseivät ihmiset hahmota että avioliitto tarkoittaa julkista tiedotetta että halutaan ottaa toisesta ja myös toisen jälkeläisistä elatusvastuu. Jos ei haluta mitään tekemistä toisen rahojen ja omaisuuden kanssa, ei mennä naimisiin.
Myös yhteiskunnan tulisi käsitellä avopareja erillisinä, esim tukien tapauksessa. Mitä ne toisen rahat kuuluu samassa kämpässä asuville?
Vierailija kirjoitti:
Jos toisen tulot vaikuttavat toisen tuloihin, tietysti se parempituloinen maksaa erotuksen. Sehän on hänen syynsä että toisen tulot putoavat.
Näin juuri. Ikäväähän se on, mutta näissä tilanteissa ei muu auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja muuttaa sinne kellarin nurkkaan tai takaisin vanhemmilleen. Ongelma ratkaistu.
Me maksettiin entisen miehen kanssa alkuun aina niin, että se kummalla oli rahaa, maksoi. Kun ostettiin yhteinen asunto, maksettiin kaikki puoliksi. Tämä meni hiukan hankalaksi kun sairastuin ja tulot putosivat oleellisesti. Silti maksettiin kaikki puoliksi. Lainojen, sähkölaskujen, vastikkeen ja muiden ns pakollisten menojen jälkeen minulle jäi 38e/kk jos tarvitsi käydä lääkärissä tai hammaslääkärissä jne. Tätä jatkui monta vuotta. Kun olin kotona, hoidin samalla myös miehen lasta joka toisen viikon. Lopulta kyllästyin tähän mielestäni epäreiluun järjestelyyn. Tapeltiin rahasta jatkuvasti ja elettiin ihan täysin eri tulotasoista elämää. Ei onnistunut. Nyt olen yksin ja työkyvyttömyyseläkkeellä, rahaa ei ole juuri ylimääräistä, mutta pärjään kaikin tavoin paremmin kuin edellisessä suhteessa.
Eli siis, mielestäni teidän tilanne ei ole reilu sinua kohtaan. Maksakaa molemmat esim yhteiselle tilille esim sama prosenttimäärä teidän tuloista ja Maksakaa sieltä mm asuminen ja ruoat. Näin luonnollisesti se joka tienaa enemmän, maksaa enemmän. Koska näin se on reilua.
Millä sinä sitten olet valmis kompeisoimaa sitä, että mies maksaa enemmän? Teet enemmän kotitöitä?
Jos mies ei suostu siihen, että hän kompensoi sen tuen pudotuksen, lähtisin menemään. Eihän sinulla oikein ole vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Lompakkoloinen itkee, osa 5640165848438408304397046.
Idiootti kommentoi, osa n.
Aloittaja maksaa kaikki kulunsa itse, mutta menettää asumistuen miehen takia. Joten järkevää on muuttaa pois, jos yhteistä taloutta ei haluta pitää.
Sinulla siis jäisi 350€/kk käteen kulujen jälkeen opiskelijana ja kehtaat valittaa?
No tuskin sä omassa yksiössä asumalla saisit yhtään enempää käteen vuokran jälkeen, vai saisitko?