Mistä johtuu nykyinen suomen kielen luokattoman huono osaaminen?

kirjoitti:

En ole nähnyt ap:n kuvaamaa kielenkäyttöä kyllä missään. Aika paljon selailen eri sosiaalisia medioita ja keskustelupalstoilla pyörin, niin luulisi että olisin jossain törmännyt. Ne virheet joita itse bongailen ovat usein murrepiirteisiä tai slangia, eivät siis varsinaisesti virheitä (mm. ketä vs kuka, sinä-passiivi...)

Toisaalta ymmärrän myös kirjakielen ja "somekielen" eron enkä odota muiden kirjoittavan (saati itse kirjoita) epävirallisissa paikoissa täydellistä suomea vaikka sekin minulta luonnostuu. Vaikka suomen kieltä olen sivuaineena yliopistossa lukenutkin niin en ymmärrä näitä kielinatseja jotka puuttuvat joka ikiseen pilkkuvirheeseen jossain aaveellä.

Tästäkin kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roinatan kirjoitti:

Ööö miks hitossa mä panostaisin kieliopillisuuteen jossain vauvapalstalla :D

Eikö ole jo selitetty, ettei siihen tarvitse erikseen panostaa, jos osaa?

Miksi painaisin kaksi kertaa koota "itsekkin" -sanan kohdalla, kun se automaattisesti tulee itsekin. 

Miksi oikein tarkoituksella painaisin m-kirjaimen sanaan niimpä jne. 

Ei näitä vain tule! Tai voi tulla ihan satunnaisina painovirheinä, mutta sen näkee tekstin kokonaisuudesta, jos kyse on siitä. 

Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Onko niin vaikea käsittää, että vaikka osaisi tarvittaessa kirjoittaa edes suhteellisen oikeaoppisesti, niin se vaatii silti sen, että ajattelee aktiivisesti miten ja mitä kirjoittaa? Tuleeko aikuisille ihmisille todellakin niin suurena yllätyksenä, että joillekin ihmisille esimerkiksi kirjoittaminen voi vaatia erillistä panostamista ja tietoista läsnäoloa? Minulle ihmissuhdetaidot ja tunnetaidot ovat automaatioita ilman sen suurempaa miettimistä, nämä taitavat tuottaa sinulle ja kaltaisillesi hieman enemmän päänvaivaa?

T. jo kolmas keskusteluun osallistunut keskustelija, jolle ihan ok tekstin tuottaminen vaatii aktiivista ajattelua ja panostusta taustalle

En ole tuo, jolle vastaat, mutta tietenkin osa ihmisistä on kielellisesti lahjakkaita (ns. hyvä kielikorva, sen vain tietää ilman kieliopin pänttäystäkin, mikä on oikea muoto ja mikä väärä) ja osalla on lukihäiriö, mutta ei oikein vaikuta todennäköiseltä, että yhtäkkiä olisi jostakin ilmesynyt niinkin paljon oppimisvaikeuksia omaavia ihmisiä nimenomaan omassa äidinkielessä, että se selittäisi asian. Todennäköisempää on, että joko opetus on huonompaa/vähäisempää/liian itsenäistä, koulussa ollaan liikaa korostamassa hyvää osaamista huononkin oppilaan kohdalla antaen "liiat luulot" olemattomasta osaamisesta tai sitten ollaan vain laiskoja eikä edes viitsitä koska englanti. Jota sitäkään ei kovin moni osaa oikeasti hyvin kun se on ns. opittu jostakin viihdeohjelmista, biiseistä ja netistä toisilta huonosti osaavilta.

Ja tokihan huonosti mitä tahansa osaava luulee ja kuvittelee osaavansa hyvin, koska hän EI OSAA. Silloin hän ei myöskään tiedä, mikä on oikein. Jos hän tietäisi, hän tekisi oikein, mutta hän tekee virheitä, koska kuvittelee esim. kirjoittavansa oikein. Ja vaikka oikea muoto näytettäisiin, vängätään vastaan eikä myönnetä, että en osaa. Nykyään kun kaikkien on kuviteltava olevansa maailman parhaimpia ja kauneimpia.

En ihan omasta mututuntumasta käsin lähtisi heittelemään mustavalkoisia "faktoja" siitä, mistä huonompi kielitaito voisi johtua. Ja etenkin englantia suurin osa osaa kyllä paremmin, mitä ihmiset kultaisella 60-luvulla. Tai edes 80-90- luvuilla. Monet ulkomaalaiset eri puolelta maailmaa ovat kehuneet minulle, että suomalaiset osaavat englantia hyvin. Paljon paremmin, mitä monet muut. Tämä on taas tätä oman maan haukkumista ja oman maalaisten sheimaamista ja häpeämistä, jota suomalaiset kyllä rakastavat. Kukaan ei hauku ja häpeä suomalaisia niin kovasti kuin toinen suomalainen. Muissa maissa omistaan ollaan ylpeitä, täällä vain haukutaan ja hävetään. Kuten tässäkin ketjussa.

Edellinen kirjoittaja sen sanoi; kyse on nimenomaan siitä, että kun ei osata, ei huomata virheitä sen enempää omissa kuin muidenkaan teksteissä. Ja niinpä se luokattoman huono teksti on omasta mielestä kaikin puolin ok. Siinä sitten laitetaan lapsen päivä kodissa tekemää piirrustusta jää-kaapin oveen, luetaan työ paikan tiedoitus työntekiöille ennen kuin aletaan tehdä jauhenliha pullia ja juodaan illalla vanilija teet samalla kun kerrotaan somessa em. päivän tapahtumat. Ja kuka väittää kieliasua huonoksi on vain kateellinen :D

Joo mut tää on muutenki ihan järjetön keskustelu. Koska ei mun pilkut ja pisteet kerro siitä mitä tiedän vaikka anatomiasta. Joku joka osaa kirjottaa täydellisesti ei välttis tiedä elämästä mitään.

Roinatan kirjoitti:

Joo mut tää on muutenki ihan järjetön keskustelu. Koska ei mun pilkut ja pisteet kerro siitä mitä tiedän vaikka anatomiasta. Joku joka osaa kirjottaa täydellisesti ei välttis tiedä elämästä mitään.

Jollain tavallahan se on pienen ihmisen korotettava itsensä muiden yläpuolelle. Vaikka sitten valittamalla luokattoman huonosta kieliopista.

tuo "liput on/ovat tulleet myytiin"

eikö se muka voi olla passiivissa? ei ne liput mitään tee. ei liput ole laittaneet itseään myyntiin. joku muu sen teki.

ps. sori, kun en kirjoittanut virkkeitä isolla kirjaimella, ja kun ps on kanssa pienellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Pidän sekä suklaasta, että salmiakista." Mikä tässä on väärin? 

Sekä-että ei vaadi pilkkua.

"Olen varma, että kirjoitan oikein." Tuo on oikein.

"Tämä on sekä sinulle että minulle". Tämä myös. Ei "sekä sinulle, että minulle".

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Veikkasin jo mielessäni kuinka monta v*ttuilukommenttia saan. Minusta nimittäin on käsittämätöntä, että aikuiset ihmiset eivät osaa neuvoa asiallisesti, vaan alkavat kuittailemaan virheestä ilkeällä tavalla. Ihan samoin, kuin tuon englannin kanssa. Sitten ihmetellään, kun ihmiset eivät uskalla puhua ja kirjoittaa. Mutta kiitos sinulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roinatan kirjoitti:

Ööö miks hitossa mä panostaisin kieliopillisuuteen jossain vauvapalstalla :D

Eikö ole jo selitetty, ettei siihen tarvitse erikseen panostaa, jos osaa?

Miksi painaisin kaksi kertaa koota "itsekkin" -sanan kohdalla, kun se automaattisesti tulee itsekin. 

Miksi oikein tarkoituksella painaisin m-kirjaimen sanaan niimpä jne. 

Ei näitä vain tule! Tai voi tulla ihan satunnaisina painovirheinä, mutta sen näkee tekstin kokonaisuudesta, jos kyse on siitä. 

Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Onko niin vaikea käsittää, että vaikka osaisi tarvittaessa kirjoittaa edes suhteellisen oikeaoppisesti, niin se vaatii silti sen, että ajattelee aktiivisesti miten ja mitä kirjoittaa? Tuleeko aikuisille ihmisille todellakin niin suurena yllätyksenä, että joillekin ihmisille esimerkiksi kirjoittaminen voi vaatia erillistä panostamista ja tietoista läsnäoloa? Minulle ihmissuhdetaidot ja tunnetaidot ovat automaatioita ilman sen suurempaa miettimistä, nämä taitavat tuottaa sinulle ja kaltaisillesi hieman enemmän päänvaivaa?

T. jo kolmas keskusteluun osallistunut keskustelija, jolle ihan ok tekstin tuottaminen vaatii aktiivista ajattelua ja panostusta taustalle

En ole tuo, jolle vastaat, mutta tietenkin osa ihmisistä on kielellisesti lahjakkaita (ns. hyvä kielikorva, sen vain tietää ilman kieliopin pänttäystäkin, mikä on oikea muoto ja mikä väärä) ja osalla on lukihäiriö, mutta ei oikein vaikuta todennäköiseltä, että yhtäkkiä olisi jostakin ilmesynyt niinkin paljon oppimisvaikeuksia omaavia ihmisiä nimenomaan omassa äidinkielessä, että se selittäisi asian. Todennäköisempää on, että joko opetus on huonompaa/vähäisempää/liian itsenäistä, koulussa ollaan liikaa korostamassa hyvää osaamista huononkin oppilaan kohdalla antaen "liiat luulot" olemattomasta osaamisesta tai sitten ollaan vain laiskoja eikä edes viitsitä koska englanti. Jota sitäkään ei kovin moni osaa oikeasti hyvin kun se on ns. opittu jostakin viihdeohjelmista, biiseistä ja netistä toisilta huonosti osaavilta.

Ja tokihan huonosti mitä tahansa osaava luulee ja kuvittelee osaavansa hyvin, koska hän EI OSAA. Silloin hän ei myöskään tiedä, mikä on oikein. Jos hän tietäisi, hän tekisi oikein, mutta hän tekee virheitä, koska kuvittelee esim. kirjoittavansa oikein. Ja vaikka oikea muoto näytettäisiin, vängätään vastaan eikä myönnetä, että en osaa. Nykyään kun kaikkien on kuviteltava olevansa maailman parhaimpia ja kauneimpia.

En ihan omasta mututuntumasta käsin lähtisi heittelemään mustavalkoisia "faktoja" siitä, mistä huonompi kielitaito voisi johtua. Ja etenkin englantia suurin osa osaa kyllä paremmin, mitä ihmiset kultaisella 60-luvulla. Tai edes 80-90- luvuilla. Monet ulkomaalaiset eri puolelta maailmaa ovat kehuneet minulle, että suomalaiset osaavat englantia hyvin. Paljon paremmin, mitä monet muut. Tämä on taas tätä oman maan haukkumista ja oman maalaisten sheimaamista ja häpeämistä, jota suomalaiset kyllä rakastavat. Kukaan ei hauku ja häpeä suomalaisia niin kovasti kuin toinen suomalainen. Muissa maissa omistaan ollaan ylpeitä, täällä vain haukutaan ja hävetään. Kuten tässäkin ketjussa.

Tässä englannin kielen osaamisessa oli kyse siitä, että työhaastattelussa ja työealämässä kehuskellaan syntyperäisen tasoisella kielitaidolla, joka sitten oikeasti on sitä perusturistitasoa "helou mei ai häv ö kofi pliis änd vud juu tel mii veer is tis hotel". Ymmärtänet eron?

Kaikenkaikkiaan suomalaisilla on nykyään hyvä englannin taito, koska käytännössä kaikki alle 60-vuotiaat osaavat vähintään turistienglannin koulun pakkoenglannin kautta, mutta ei se että osaa englantia, tarkoita että osaa sitä hyvin saati syntyperäisen tasoisesti. Vai luuletko, että peruskouluun opintonsa jättänyt on englannissa yhtä hyvä kuin vaikkapa filologian maisteri?

Ai nyt täällä on sitten tällainen ketju? Huomautin otsikosta ketjussa, jossa oli kirjoitettu kunnon novelli siihen otsikkoon, ja vastaus oli "Eikö teidän opejen pitäisi olla kesälomalla?"

Kyllä täällä palstallakin näkee päivittäin todella luokatonta suomen kieltä.

Ongelmat johtuvat siitä että kieltä ei ole omaksuttu kunnolla. Kieltä ei varsinaisesti voi vain opiskella, tai voi, mutta se ei johda hyvään kielitaitoon ellei omaksumista tapahdu. Omaksumiseen taas tarvitaan runsaasti monipuoliselle, mutta kuitenkin ymmärrettävällä tasolla olevalle kielelle altistumista että se voi tapahtua.

Kun olet kunnolla omaksunut kielen, niin se tulee täysin automaattisesti oikein, eikä sinun tarvitse miettiä kielioppisääntöjä ja että minkä muodon mistäkin sanasta laittaa mihinkin kohtaan jne.

Opiskeltu kielioppi ei koskaan korvaa tätä. Sitä käytetään "tarkistamaan" ja tarvittaessa korjaamaan omaksuttua kieltä, joko ennen kuin sen sanoo tai kirjoittaa tai sitten sen jälkeen, mutta sitä ei käytetä ollenkaan alunperin muodostaessa lauseita mitä haluaa sanoa. Tai jos käytetään, kuten esimerkiksi vieraan kielen opiskelija aluksi tekee kun omaksuttua kielitaitoa ei vielä kunnolla ole, niin lauseiden tuottaminen on hidasta ja kömpelöä.

Kun lapsi oppii pikkuhiljaa äidinkielensä, niin ei sillä ole mitään tietoa mistään kieliopista ennen kuin se koulussa aikanaan opetetaan mutta se kuitenkin puhuu ihan suhteellisen oikein jo varhaisella iällä eikä tee mitään erikoisia kielioppivirheitä mitä esimerkiksi vierasta kieltä opetteleva helposti tekee.

Jotta lapsi omaksuisi kunnollisen kirjakielen, niin sen pitäisi erityisesti kouluikäisenä ollessaan herkkyysiässä kielen oppimiselle lukea monipuolista oikeaoppisesti kirjoitettua tekstiä, eli käytännössä lukea kirjoja. Jos suurin osa altistuksesta kielelle tapahtuu vain jossain sosiaalisessa mediassa ym. kirjoitetulla "chatslangilla", niin silloin lapsi ei omaksu oikeaa kirjakieltä, niinkuin pitäisi.

Samalle ihmiselle voidaan myöhemmin peruskoulussa, lukiossa ja korkeakoulussa opettaa kielioppi vaikka miten hyvin, mutta siitä huolimatta kyseinen ihminen esim. vauvapalstalle vapaa-ajallaan kirjoittaessaan tekee alkeellisia virheitä koska hän käyttää omaksuttua kieltänsä, eikä aktiivisesti huomioi oppimaansa kielioppia ja korjaa omaa ulosantiaan.

Sitten, kun henkilö tietoisesti huomioi oikeinkirjoituksen esimerkiksi kielitaitoa mittaavassa kokeessa tai muussa tilanteessa, hän käyttää opiskelemaansa kielioppia ja pystyy kirjoittamaan oikeaoppista tekstiä. Mutta se on hänelle paljon "kuluttavampaa" ja vie enemmän aikaa, koska henkilö joutuu prosessoimaan ja "korjaamaan" kaiken mitä kirjoittaa opiskelemansa pohjalta.

Esimerkiksi jotkut vieraiden kielten opiskelijat ovat peloissaan että tekevät virheitä, ja käyttävät tätä koko ajan myös silloinkin, kun ei pitäisi, esimerkiksi puhuessaan niitä-näitä toisen kanssa. Silloin heidän ulosantinsa on kömpelöä ja puhuminen tuntuu melkein ylitsepääsemättömän vaikealta liiallisen miettimisen takia.

Äidinkielensä kanssa yksikään ihminen ei halua/kykene "skarppaamaan" tällä tavoin 24/7, jolloin virheitä syntyy helposti heti kun huomio oikeinkirjoitukseen herpaantuu, vaikka olisi miten korkeakoulutettu jos omaksuttu kielitaito on heikolla pohjalla. Opitut kielioppisäännöt myös tapaavat unohtua jos niitä ei käytä tarpeeksi, ja sitten ollaankin tilanteessa että ei välttämättä edes pystytä kirjoittamaan täysin oikein vaikka yritettäisiin.

Ongelma ei ole siis missään koulun äidinkielen opetuksessa, pakkoruotsiin käytetyssä ajassa tms, vaan siinä, etteivät lapset saa riittävää pohjaa kunnolliselle kielitaidolle, ts. he eivät lue tarpeeksi monipuolista kirjallisuutta! Totuttakaa lapsenne lukemaan ja kannustakaa siihen, sitä mukaa kun lukutaito kehittyy, lapsi omaksuu täysin automaattisesti ja itsestään hyvän kirjakielen ilman, että sitä tarvitsee erikseen opetella, ja se kestää läpi koko elämän.

Kirjoitustaito (kielioppi, lauserakenteet, miten asian ns. esittää ja muotoilee) antaa vaikutelman koulutuksesta tai sen puutteesta. Ja useimmiten mitä enemmän koulutusta ja mitä korkeampaa koulutusta, sen parempi kielitaito, kielenhallinta ja kirjallinen esityskyky. Tokihan on selvää, että jos työkseen vaikkapa leikkaa hiuksia tai korjaa autoja, kielitaidon merkitys on olennaisesti vähäisempi kuin jos tuottaa asiantuntijatehtävissä tekstejä tai työskentelee tutkijana, mutta ei yrittäjällekään siinä omassa kampaamossaan tai autokorjaamossaan ainakaan haitaksi ole jos tekstit, joita vaikkapa lehtimainoksissa tai naamakirjassa yrityksen nimissä julkaistaan, ovat edes jotakuinkin oikein. Voi olla niitäkin (uusia, potentiaalisia) asiakkaita, jotka ajattelevat, että kampaaja, joka ilmoittaa "kulma ja ripsi kesto värjäys hius värin yhteydessä ilmaiseksi", ei ehkä värjää hiuksia yhtä hyvin kuin sellainen, joka tarjoaa kulmien ja ripsien kestovärjäystä hiusvärin yhteydessä ilmaiseksi. Ensivaikutelma on se, mikä se on ja sellaisena se useimmiten pysyy.

Puolustusministeriössä aikoinaan ilmoitettiin budjettiruuhisoudusta henkilökunnalle, loppuun kehotus: "Kakki mukaan!"

Pojan ala-asteen opettaja tapasi kutsua vanhemmat tiedostustilaisuuteen. Sinne ei tarvinnut ottaa kakkia mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmat johtuvat siitä että kieltä ei ole omaksuttu kunnolla. Kieltä ei varsinaisesti voi vain opiskella, tai voi, mutta se ei johda hyvään kielitaitoon ellei omaksumista tapahdu. Omaksumiseen taas tarvitaan runsaasti monipuoliselle, mutta kuitenkin ymmärrettävällä tasolla olevalle kielelle altistumista että se voi tapahtua.

Kun olet kunnolla omaksunut kielen, niin se tulee täysin automaattisesti oikein, eikä sinun tarvitse miettiä kielioppisääntöjä ja että minkä muodon mistäkin sanasta laittaa mihinkin kohtaan jne.

Opiskeltu kielioppi ei koskaan korvaa tätä. Sitä käytetään "tarkistamaan" ja tarvittaessa korjaamaan omaksuttua kieltä, joko ennen kuin sen sanoo tai kirjoittaa tai sitten sen jälkeen, mutta sitä ei käytetä ollenkaan alunperin muodostaessa lauseita mitä haluaa sanoa. Tai jos käytetään, kuten esimerkiksi vieraan kielen opiskelija aluksi tekee kun omaksuttua kielitaitoa ei vielä kunnolla ole, niin lauseiden tuottaminen on hidasta ja kömpelöä.

Kun lapsi oppii pikkuhiljaa äidinkielensä, niin ei sillä ole mitään tietoa mistään kieliopista ennen kuin se koulussa aikanaan opetetaan mutta se kuitenkin puhuu ihan suhteellisen oikein jo varhaisella iällä eikä tee mitään erikoisia kielioppivirheitä mitä esimerkiksi vierasta kieltä opetteleva helposti tekee.

Jotta lapsi omaksuisi kunnollisen kirjakielen, niin sen pitäisi erityisesti kouluikäisenä ollessaan herkkyysiässä kielen oppimiselle lukea monipuolista oikeaoppisesti kirjoitettua tekstiä, eli käytännössä lukea kirjoja. Jos suurin osa altistuksesta kielelle tapahtuu vain jossain sosiaalisessa mediassa ym. kirjoitetulla "chatslangilla", niin silloin lapsi ei omaksu oikeaa kirjakieltä, niinkuin pitäisi.

Samalle ihmiselle voidaan myöhemmin peruskoulussa, lukiossa ja korkeakoulussa opettaa kielioppi vaikka miten hyvin, mutta siitä huolimatta kyseinen ihminen esim. vauvapalstalle vapaa-ajallaan kirjoittaessaan tekee alkeellisia virheitä koska hän käyttää omaksuttua kieltänsä, eikä aktiivisesti huomioi oppimaansa kielioppia ja korjaa omaa ulosantiaan.

Sitten, kun henkilö tietoisesti huomioi oikeinkirjoituksen esimerkiksi kielitaitoa mittaavassa kokeessa tai muussa tilanteessa, hän käyttää opiskelemaansa kielioppia ja pystyy kirjoittamaan oikeaoppista tekstiä. Mutta se on hänelle paljon "kuluttavampaa" ja vie enemmän aikaa, koska henkilö joutuu prosessoimaan ja "korjaamaan" kaiken mitä kirjoittaa opiskelemansa pohjalta.

Esimerkiksi jotkut vieraiden kielten opiskelijat ovat peloissaan että tekevät virheitä, ja käyttävät tätä koko ajan myös silloinkin, kun ei pitäisi, esimerkiksi puhuessaan niitä-näitä toisen kanssa. Silloin heidän ulosantinsa on kömpelöä ja puhuminen tuntuu melkein ylitsepääsemättömän vaikealta liiallisen miettimisen takia.

Äidinkielensä kanssa yksikään ihminen ei halua/kykene "skarppaamaan" tällä tavoin 24/7, jolloin virheitä syntyy helposti heti kun huomio oikeinkirjoitukseen herpaantuu, vaikka olisi miten korkeakoulutettu jos omaksuttu kielitaito on heikolla pohjalla. Opitut kielioppisäännöt myös tapaavat unohtua jos niitä ei käytä tarpeeksi, ja sitten ollaankin tilanteessa että ei välttämättä edes pystytä kirjoittamaan täysin oikein vaikka yritettäisiin.

Ongelma ei ole siis missään koulun äidinkielen opetuksessa, pakkoruotsiin käytetyssä ajassa tms, vaan siinä, etteivät lapset saa riittävää pohjaa kunnolliselle kielitaidolle, ts. he eivät lue tarpeeksi monipuolista kirjallisuutta! Totuttakaa lapsenne lukemaan ja kannustakaa siihen, sitä mukaa kun lukutaito kehittyy, lapsi omaksuu täysin automaattisesti ja itsestään hyvän kirjakielen ilman, että sitä tarvitsee erikseen opetella, ja se kestää läpi koko elämän.

Juuri näin. Kielioppia ja oikeinkirjoitusta voi opiskella myöhemmin, mutta kirjoittaminen on työläämpää ja vaatii energiaa. Minun kohdallani kyse on juuri tällaisesta ilmiöstä, mutta se ei johdu siitä, ettenkö olisi lukenut. Luin paljon ala-asteella, mutta kasvoin traumaattisessa ympäristössä. Jostain syystä jatkuva varpaillaanolo, pelko, ahdistus ja masennus vaikuttivat etenkin kielen kehitykseen. Traumat vaurioittavat aivoja eikä auta, vaikka lukisi paljon. En tiedä, onko tästä aiheesta olemassa tarkempia tutkimuksia. Luultavasti, sillä ainakin lapsuuden masennuksen on todettu aiheuttavan pysyviä muutoksia aivoissa. Onhan se vähän perseestä, että tästä asiasta auotaan päätä. Minä kun en tilanteelleni ja lapsuudelleni mitään voi.

Äidinkielen opetussuunnitelmaa on paisutettu joka uudella ops-kierroksella kaikella uudella: mediakasvatus eri rönsyineen, ilmaisua, draamaa jne. jne. Mitään ei ole uskallettu karsia vaan uutta on tullut ja järkevään keskittymiseen ei ole enää mahdollsiuuksia tämän sillisalaatin keskellä. Kirjallisuuttakin pitäisi ehtiä opettaa, samoin kirjoittamista, kielioppia jne. Varsinkin kirjoittamisen ohjaamiseen pitäisi olla alaluokilla runsaasti aikaa ja lukemiseen. Mediaa ym.ehtii läydä yläluokillakin läpi. T. Äidinkielen opettaja

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielen opetussuunnitelmaa on paisutettu joka uudella ops-kierroksella kaikella uudella: mediakasvatus eri rönsyineen, ilmaisua, draamaa jne. jne. Mitään ei ole uskallettu karsia vaan uutta on tullut ja järkevään keskittymiseen ei ole enää mahdollsiuuksia tämän sillisalaatin keskellä. Kirjallisuuttakin pitäisi ehtiä opettaa, samoin kirjoittamista, kielioppia jne. Varsinkin kirjoittamisen ohjaamiseen pitäisi olla alaluokilla runsaasti aikaa ja lukemiseen. Mediaa ym.ehtii läydä yläluokillakin läpi. T. Äidinkielen opettaja

Takavuosina oppiaineen tunneilla opiskeltiin oppiainetta ja esim. näytelmäkerhot olivat kouluajan ulkopuolella, joihin sitten halutessaan sai osallistua. Oli niitä tietenkin muitakin kerhoja, musiikkia, kuoroa, askartelua, mitä kaikkea olikaan. Ja suosittuja olivat, mukuloita vaikka kuinka jokaisessa ja opettajat ohjasivat koulun jälkeen. Tällaistako ei enää ole?

Enkä tiedä siitäkään, että poistetaan numeroarvostelu. Tosiasia on, että kaikki eivät ole yhtä hyviä tai edes hyviä kaikessa. Numeroarvostelu on selkeä jos se tehdään oikeilla perusteilla; jos arvosana on vaikkapa 6, ei ole kovin häävi, mutta töitä tekemällä kun arvosana nousee 8, luulisi itsetunnonkin kohoavan eri tavalla kuin että kehutaan sitä huonoa 6 ettei nyt vaan ala pitämään itseään muita huonompana. No mutta kun se 6 tarkoittaa, että ON huonompi oppilas kyseisessä oppiaineessa kuin vaikkapa sellainen, jolla on 8 tai 9. Ei se sen kummempaa ole. Vaikeaa tulee olemaan jos kuvittelee jatkuvasti olevansa parempi kuin on; voi olla edessä pitkä työttömyys kun juoksupojan kyvyillä varustetulle ei kelpaa kuin pääjohtajan paikat, joihin kuitenkin riittää valittavaksi asti niitä aikansa 9 oppilaita.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmat johtuvat siitä että kieltä ei ole omaksuttu kunnolla. Kieltä ei varsinaisesti voi vain opiskella, tai voi, mutta se ei johda hyvään kielitaitoon ellei omaksumista tapahdu. Omaksumiseen taas tarvitaan runsaasti monipuoliselle, mutta kuitenkin ymmärrettävällä tasolla olevalle kielelle altistumista että se voi tapahtua.

Kun olet kunnolla omaksunut kielen, niin se tulee täysin automaattisesti oikein, eikä sinun tarvitse miettiä kielioppisääntöjä ja että minkä muodon mistäkin sanasta laittaa mihinkin kohtaan jne.

Opiskeltu kielioppi ei koskaan korvaa tätä. Sitä käytetään "tarkistamaan" ja tarvittaessa korjaamaan omaksuttua kieltä, joko ennen kuin sen sanoo tai kirjoittaa tai sitten sen jälkeen, mutta sitä ei käytetä ollenkaan alunperin muodostaessa lauseita mitä haluaa sanoa. Tai jos käytetään, kuten esimerkiksi vieraan kielen opiskelija aluksi tekee kun omaksuttua kielitaitoa ei vielä kunnolla ole, niin lauseiden tuottaminen on hidasta ja kömpelöä.

Kun lapsi oppii pikkuhiljaa äidinkielensä, niin ei sillä ole mitään tietoa mistään kieliopista ennen kuin se koulussa aikanaan opetetaan mutta se kuitenkin puhuu ihan suhteellisen oikein jo varhaisella iällä eikä tee mitään erikoisia kielioppivirheitä mitä esimerkiksi vierasta kieltä opetteleva helposti tekee.

Jotta lapsi omaksuisi kunnollisen kirjakielen, niin sen pitäisi erityisesti kouluikäisenä ollessaan herkkyysiässä kielen oppimiselle lukea monipuolista oikeaoppisesti kirjoitettua tekstiä, eli käytännössä lukea kirjoja. Jos suurin osa altistuksesta kielelle tapahtuu vain jossain sosiaalisessa mediassa ym. kirjoitetulla "chatslangilla", niin silloin lapsi ei omaksu oikeaa kirjakieltä, niinkuin pitäisi.

Samalle ihmiselle voidaan myöhemmin peruskoulussa, lukiossa ja korkeakoulussa opettaa kielioppi vaikka miten hyvin, mutta siitä huolimatta kyseinen ihminen esim. vauvapalstalle vapaa-ajallaan kirjoittaessaan tekee alkeellisia virheitä koska hän käyttää omaksuttua kieltänsä, eikä aktiivisesti huomioi oppimaansa kielioppia ja korjaa omaa ulosantiaan.

Sitten, kun henkilö tietoisesti huomioi oikeinkirjoituksen esimerkiksi kielitaitoa mittaavassa kokeessa tai muussa tilanteessa, hän käyttää opiskelemaansa kielioppia ja pystyy kirjoittamaan oikeaoppista tekstiä. Mutta se on hänelle paljon "kuluttavampaa" ja vie enemmän aikaa, koska henkilö joutuu prosessoimaan ja "korjaamaan" kaiken mitä kirjoittaa opiskelemansa pohjalta.

Esimerkiksi jotkut vieraiden kielten opiskelijat ovat peloissaan että tekevät virheitä, ja käyttävät tätä koko ajan myös silloinkin, kun ei pitäisi, esimerkiksi puhuessaan niitä-näitä toisen kanssa. Silloin heidän ulosantinsa on kömpelöä ja puhuminen tuntuu melkein ylitsepääsemättömän vaikealta liiallisen miettimisen takia.

Äidinkielensä kanssa yksikään ihminen ei halua/kykene "skarppaamaan" tällä tavoin 24/7, jolloin virheitä syntyy helposti heti kun huomio oikeinkirjoitukseen herpaantuu, vaikka olisi miten korkeakoulutettu jos omaksuttu kielitaito on heikolla pohjalla. Opitut kielioppisäännöt myös tapaavat unohtua jos niitä ei käytä tarpeeksi, ja sitten ollaankin tilanteessa että ei välttämättä edes pystytä kirjoittamaan täysin oikein vaikka yritettäisiin.

Ongelma ei ole siis missään koulun äidinkielen opetuksessa, pakkoruotsiin käytetyssä ajassa tms, vaan siinä, etteivät lapset saa riittävää pohjaa kunnolliselle kielitaidolle, ts. he eivät lue tarpeeksi monipuolista kirjallisuutta! Totuttakaa lapsenne lukemaan ja kannustakaa siihen, sitä mukaa kun lukutaito kehittyy, lapsi omaksuu täysin automaattisesti ja itsestään hyvän kirjakielen ilman, että sitä tarvitsee erikseen opetella, ja se kestää läpi koko elämän.

Eipä tuo sinullakaan näytä tulleen tarpeeksi montaa kirjaa luetuksi, vai meinaatko että tuo viestisi on esimerkki täydellisestä suomen kielestä? 

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitustaito (kielioppi, lauserakenteet, miten asian ns. esittää ja muotoilee) antaa vaikutelman koulutuksesta tai sen puutteesta. Ja useimmiten mitä enemmän koulutusta ja mitä korkeampaa koulutusta, sen parempi kielitaito, kielenhallinta ja kirjallinen esityskyky. Tokihan on selvää, että jos työkseen vaikkapa leikkaa hiuksia tai korjaa autoja, kielitaidon merkitys on olennaisesti vähäisempi kuin jos tuottaa asiantuntijatehtävissä tekstejä tai työskentelee tutkijana, mutta ei yrittäjällekään siinä omassa kampaamossaan tai autokorjaamossaan ainakaan haitaksi ole jos tekstit, joita vaikkapa lehtimainoksissa tai naamakirjassa yrityksen nimissä julkaistaan, ovat edes jotakuinkin oikein. Voi olla niitäkin (uusia, potentiaalisia) asiakkaita, jotka ajattelevat, että kampaaja, joka ilmoittaa "kulma ja ripsi kesto värjäys hius värin yhteydessä ilmaiseksi", ei ehkä värjää hiuksia yhtä hyvin kuin sellainen, joka tarjoaa kulmien ja ripsien kestovärjäystä hiusvärin yhteydessä ilmaiseksi. Ensivaikutelma on se, mikä se on ja sellaisena se useimmiten pysyy.

Harvemmin amiksessa mitään graduja ja lisureita väsäillään. Ja miksi väsäiltäisikään kun kyseessä ei ole akateeminen koulutus ja työtehtävät tulevaisuudessa. Silti voisi osata kirjoittaa jotakuinkin selkeästi edes omaa äidinkieltään vaikka vieraat kielet olisivatkin mallia ralli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitustaito (kielioppi, lauserakenteet, miten asian ns. esittää ja muotoilee) antaa vaikutelman koulutuksesta tai sen puutteesta. Ja useimmiten mitä enemmän koulutusta ja mitä korkeampaa koulutusta, sen parempi kielitaito, kielenhallinta ja kirjallinen esityskyky. Tokihan on selvää, että jos työkseen vaikkapa leikkaa hiuksia tai korjaa autoja, kielitaidon merkitys on olennaisesti vähäisempi kuin jos tuottaa asiantuntijatehtävissä tekstejä tai työskentelee tutkijana, mutta ei yrittäjällekään siinä omassa kampaamossaan tai autokorjaamossaan ainakaan haitaksi ole jos tekstit, joita vaikkapa lehtimainoksissa tai naamakirjassa yrityksen nimissä julkaistaan, ovat edes jotakuinkin oikein. Voi olla niitäkin (uusia, potentiaalisia) asiakkaita, jotka ajattelevat, että kampaaja, joka ilmoittaa "kulma ja ripsi kesto värjäys hius värin yhteydessä ilmaiseksi", ei ehkä värjää hiuksia yhtä hyvin kuin sellainen, joka tarjoaa kulmien ja ripsien kestovärjäystä hiusvärin yhteydessä ilmaiseksi. Ensivaikutelma on se, mikä se on ja sellaisena se useimmiten pysyy.

Harvemmin amiksessa mitään graduja ja lisureita väsäillään. Ja miksi väsäiltäisikään kun kyseessä ei ole akateeminen koulutus ja työtehtävät tulevaisuudessa. Silti voisi osata kirjoittaa jotakuinkin selkeästi edes omaa äidinkieltään vaikka vieraat kielet olisivatkin mallia ralli.

Amiksessakin on opinnäytetyö, josta kyllä tuntuu pääsevän läpi aivan luokattomilla esityksillä. Joku tekee "lopputyön" ottamalla vähän kuvia jostain ammattialansa töistä, laittaa ne powerpointiin ja lisää kuvatekstit. Ehkä kopioi netistä suoraan copy-pastella pari diaa jotain tekstiä mitä googlella ensimmäiset hakutulokset löytävät. Ja läpi menee.

Samalla tasolla siellä on kaikki muutenkin, ihan luokattoman huonoilla suorituksilla saa kurssit läpi.

Ulkona pomppi pieni pupu, kuka oli iloinen. Pellon laidassa pupu näki korin jota kantoi Suomalainen maan viljelijä mikä oli täynnä porkkanoita. Pupu mietti että lienee onko porkkanat jo kypsiä mutta empä aijo vielä mennä katsomaan. Odotan että tulee ilta.

Ei mulla muuta.

Kertooko asia jotakin koulutuksen tasosta? Korkeakoulutuksesta mouhotaan ja kaikille pitää saada korkea koulutus, mutta silti ei osata kirjoittaa ja puhua kunnolla oikein millään kielellä, matematiikkaa ei osata (yliopistossa opiskeleva kaupan kassa ei osaa laskea mitä antaa takaisin asiakkaalle, jonka ostokset tekevät 21,50e ja asiakas antaa 51,50 ja kassa ei ole lyönyt saamaansa kassaan vaan painanut jotenkin kuitin ulos - en tiedä, kun en ole kaupan kassalla töissä- ei kun laskinta esiin kun tämähän on todella_hankala_laskutoimitus) ja yleistietokin on tasoa Suomi itsenäistyi 1945.

On mielenkiintoista, että sekin varttunut väki, joka ei ole kouluja käynyt vaan töihin nuorena mennyt, osaa ja tietää monet asiat paremmin, joita nuorempi, "koulutettu" väki ei. Ehkä nykyään osataan koodata, somettaa ja pyllistää instassa ja tiedetään kuka julkkis erosi kenestä ja kenellä on kuinkakin paljon kumia huulissa, mutta perussivistys ja perustaidot (josta esimerkkinä päässälasku alkeellisissa laskutoimituksissa) ovatkin sitten tasoa öhh täh emmävaantiä. On jotenkin koomista, että esim. kaupassa alessa haetaan innolla alennustaulukkoa kun tuote on -50%. Niin, eihän sitä muuten tietenkään tiedä, mitä puolet hinnasta on ellei joku ole valmiiksi sitä taulukkoon kirjoittanut. Ja jos siinä ei ole juuri sellaista hintaa, niin ei kun myyjältä kysymään, että kun tuossa on 19,50e ja 19,90e alehinnat, mutta tää on 19,70e niin mitäköhän tän alehinta sitten on. Eiootodellista.