Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut julkisella paikalla?

Vierailija kirjoitti:

Voisko toi kusi- ja paskapervo mennä jollekin fetissifoorumille kirjoittelemaan tarinoitaan?

Taidat kuljeskella kastuneissa housuissasi vai peruna pepussasi kun arvostelet toisten noloimpia kokemuksia. Ainakin itsellä noloimmat kokemukset liittyvät tahattomiin

ja muiden seurassa tapahtuneisiin eritepäästöihin.

Koira karkasi, kun aukaisin auton takakontin. Juoksin koiran kiinni ja yritin taluttaa pannasta takaisin autoon. Ei hievahtanutkaan ja tiesin, etten jaksa kantaa koiraa sylissä niin pitkää matkaa. Pidin koiraa paikallaan yhdellä kädellä ja riisuin toisella kädellä sukkahousut mekon alta sen kummemmin paljastelematta ja tein sukkahousuista talutushihnan koiralle. Ohikulkijat tuijottivat, kukaan ei auttanut.

Tuli kiire töihin ja kun junassa riisuin takin,oli pelkät tissiliivit alla!  Onneksi  kukaan ei ehtinyt nähdä.

Olikohan se ihan ensimmäinen kerta, kun menin yo-talon tanssiravintolaan suurin odotuksin, ylläni turkoosininen leninki (onkohan jo vanhentunut sana?). Orkesteri soitti sen ajan hittejä, "These shoes were made for walking", "Strangers in the night", ja minua haki tanssiin vaalea viikinki. Tunsin itseni Tuhkimoksi siellä kristallikruunujen loisteessa. Mutta onneni kääntyi: kauhukseni huomasin, että leningin kokopitkä vetoketju oli rikkoutunut, ja aluisvaatteet näkyivät koko selän pituudelta! Kamalimmat olivat vaaleanpunaiset mummopöksyt, jotka olin jostain syystä  pukenut päälleni.  - Jotenkin keinottelin itseni ulos salista, selkä seinään päin, ja sinne jäi ihannemies ihmettelemään. 

Kerran olin supermarketin jonossa.Mun takana oli äiti ja tenava ostoskärryissä. Lapsi sano äitilleen: Äiti.Mää näin yhen jutun viime yönä, No äiskä maanitteli tenavan kertomaan mitä hää oli nähny. Tenava alko kertomaan isoon ääneen että  Mää näin yöllä ku otit isin pippelin suuhun. Äiskä meni ihan punaseksi ja nappas ipanan kainaloon ja lähti meneen.Jäi tavarat ostamatta =D

Tehtiin kemiantunnilla jotain kokeita. Joitain jauhoja tai litkuja ei olisi kuulemma saanut yhdistellä. (Minua ei oppimistyylistäni johtuen  kiinnostanut ne aineet eikä kokeiden teko, aina surkea arvosana). Tietysti ainoastaan minun kokeestani tuli joku kaamea musta savu koko luokkaan ja mädän pierun haju. Kaikki juoksivat ulos siinä löyhkässä ja opettaja sätti minua. En tiedä, mitä ne aineet olivat, ja miksi minulle annettiin niitä.

Jatkomoka oli jollain seuraavalla tunnilla jatkoa tälle välikohtaukselle: koulukaveri tirskui sille aiheuttamalleni savulle ja hajulle, ja ihmetteli, kuinka joku voi olla niin tyhmä. Hän lupasi auttaa minua kestämään seuraavan kokeeni. Hän havainnollisesti puristi minua nenästä, etten ainakaan itse joutuisi haistelemaan, jos taas teen jotain väärin. Hän ei omaa tyhmyyttään ollut huomannut, että olin tosi vilustunut. Puristaessaan kevyesti nenääni valui hänen käteensä pitkä ja venyvä limaklöntti.

Terveisiä vaan kemianopeille. Alanvalintanne jaksaa ihmetyttää minua. Minä valmistuin aikanaan hyvin arvosanoin valtsikasta, löydettyäni yliopistosta sen oman juttuni.

Eilen olin pitkällä pyörälenkillä ja kesken kaiken vatsa meni niin sekaisin, että vessaan oli pakko päästä ja heti. Kotiin oli vielä 15km matkaa eikä vessaa lähettyvillä, mutta onnistuin vielä pidättelemään muutaman km. Oli klo 20 illalla, että oli jo hämärää. Olin taluttamassa pyörää pitkää eräpolkua huipulle, jonka ympärillä metsää ja peltoa. Siinä vaiheessa oli pakko tehdä jotain kun perse oli antamassa periksi. No, onneksi polkutie oli täynnä kädenkokoisia kivenlohkareita joita käyttää pyyhkiminä saniaisten ja pienten puskalehtien lisäksi. Täytyi hämäränpimeässä pyyhkiä 10 minuuttia persettä keskellä polkua ja samalla hahmottaa onko joku tulossa, sillä kivenheiton päässä oli omakotitaloasutusta ja näköyhteys polun huipulle.

Jos olisin käyttänyt valoa apuna ja joku muu olisi tullut perässä, olisi varmasti ollut karu näky nähdä jonkun tyypin pimeässä valokeilassa pyyhkimässä persettään.

Söin kahvilassa juustokakku palasen ja join suuren kupin kahvia, jostain syystä maha ei tästä tykännyt  ja mennessäni Normaliin shampoota ostamaan,tuli joka askeleella pieru. Jotkut teinit hihitteli ja Normalissahan ei pääse karkuun, vaan pitää kiertää koko kauppa. Oli varsinainen walk of shame..

Eräänä halloweenina ostin keltaista koristenauhaa jossa lukee "danger- zombies". 

Jompikumpi muksu oli sitten kiinnittänyt pätkän takkini selkään enkä hämärässä eteisessä lähtotohinassa huomannut.

Kävin kaupassa evästä ostamassa ja bussilla töihin.

Työkaveri sitten nappasi koristeen selästäni että  "mikä tämä on".

Vierailija kirjoitti:

Menin töissä keittämään kahvia ennen tauon alkamista. Pieraisin oikein kovaa ja takaa kuului miespuolisen työkaverini yskäisy, hän oli tullut tauolle jo hieman etukäteen ja istui nurkan takana hiljaa niin, etten nähnyt häntä.

Haha! Nämä hiljaiset yskähtelijät on kaikkein pahimpia. Voisihan sitä sanoa hei tai naputella jalkoja lattiaan tms. Olit varmaan lähtemättömästi hänen mielessä se nainen joka pieraisi kahvikannuun? Ja kahvin kanssa tarjottiin pierakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuli kiire töihin ja kun junassa riisuin takin,oli pelkät tissiliivit alla!  Onneksi  kukaan ei ehtinyt nähdä.

Tää on mun pahin pelko! :D Välillä joudun tarkistaan tuliko housut laitettua kun meen ulos, joskus kun on niin hajamielinen.

Olin ammatillisilla koulutuspäivillä täydessä luentosalissa monen tutun keskellä. Jouduin lähtemään junalle vähän ennen luennon päättymistä. Yritin päästä ylös ovelle mahdollisimman vähän huomiota ja häiriötä aiheuttaen. Keskityin nousemaan penkkirivien välissä olevia askelmia yksi kerrallaan rauhallisesti, mutta jotenkin astuinkin tyhjään ja lensin selälleni. Kesti hetken ennen kuin tajusin tilanteen. Nousin ylös niin nopeasti kuin pääsin, keräsin tavarani ja pääsin ovelle. Oven vieressä oli nappularivistö, johon laukkuni osui, minkä seurauksena osa salin valoista sammui. Näin, että minua tuijotettiin kun pakenin ovesta ulos. Yritin olla ajattelematta koko juttua, mutta illalla soitti yksi työkaveri ja kysyi, olinko kunnossa. Minusta oli puhuttu ja minua oli etsitty lähtöni jälkeen koulutuspaikalta, koska tutut kuvittelevat minun saaneen jonkun kohtauksen. Onneksi oli sellainen tilanne, ettei tarvinnut heti mennä ihmisten ilmoille.