Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vanhempani pahoittivat mielensä, koska heitä ei ole kutsuttu appeni hautajaisisiin
12.06.2017 |
Appeni kuoli yllättäen. Olemme järjestelleet perhepiirissä pientä tilaisuutta, jonne tulisivat ainoastaan lähiomaiset (lapset ja heidän kumppaninsa, anopin ja apen sisarukset). Vanhempani pitivät apestani kovasti ja he odottivat kutsua hautajaisiin. He ottivat kutsutta jäämisen loukkauksena ja ajattelivat, ettei anoppi halua olla heidän kanssaan tekemisissä, pidä heitä minkäänlaisina ystävinä jne. Me suremme X:ää niin kovasti myös, miksi emme saa tulla hautajaisiin, äitini kyseli. Vanhempani jopa tiedustelivat minulta, että en kai ole kieltänyt anoppiani kutsumasta heitä hautajaisiin....
Olen nyt tässä kahden tulen välissä. Olen koettanut selittää, että hautajaiset ovat erittäin pienimuotoiset ja muidenkaan lasten puolisoiden vanhempia kutsuta. Ei tunnu auttavan. Eihän 2 ihmistä muuta järjestelyjä mitenkään, vanhempani sanovat.
Minusta anoppi saa päättää, keitä hautajaisiin kutsutaan samoin kuin muut yksityiskohdat. Yritämme tukea häntä kaikin tavoin. Olen siis tässä asiassa "anopin puolella", jos tällaista ilmaisua voi tässä tilanteessa käyttää. En todellakaan ala vihjailla hänelle, että kutsupa myös vanhempani hautajaisiin. En kuitenkaan haluaisi, että vanhempani katkeroituvat syyttä anopille. Miten saisin heidät katsomaan hautajaisasiaa uudesta näkökulmasta?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Adressilla voi tuoda esiin osanottonsa suruun ja lähettää vaikka surukukkia anopille.
Adresseja anoppi ei toivonut. Surukukkia vanhempani lähettivät jo. Ehkä he eivät itse koe sitä riittäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä provo. Hautajaisiin ei kutsuta. Sinne voi mennä kuka vaan.
Siunaustilaisuuteen joo, sinne voi mennä kuka vaan. Mutta hautajaisiin ei.
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että verisukulaiset kutsuttu (+ puolisot) tiukasta lähipiiristä.
Sanoin, mutta se ei auttanut. Kun yritin sanoa vanhemmilleni, että jos heidät kutsuttaisiin niin silloin pitäisi kutsua myös kahden muun miniän vanhemmat, vanhempani inttivät, että heidän suhteensa voisi tehdä poikkeuksen, koska he ovat tunteneet appeni paljon pidempään kuin muiden miniöiden vanhemmat. Tässä kohdin minun teki mieli sanoa vanhemmilleni, että pidän heitä itsekkäinä.
Vierailija kirjoitti:
Ja mä taas en tajua, että miksi vanhempasi eivät voisi osallistua? Ihme salailua ja kuilun kaivamista teidän välille. Jos tunsivat toisensa ja tulivat juttuun, on mielestäni ilmiselvää, että vanhempasi osallistuvat!
En ymmärrä, mitä salailua ja kuilun kaivamista tässä asiassa on. Appeni ei ensinnäkään pitänyt suurista juhlista, joten siksi hautajaiset ovat hyvin pienimuotoiset. Lisäksi koska muistotilaisuus pidetään kotona, ei vieraita voida kutsua määrättömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 20 vuotta sitten hautajaiset olivat vainajan viimeinen juhla, muistotilaisuus jokaiselle, joka halusi tulla viimeisen kerran osoittamaan kunnioitustaan elämäntyölle. Sitten jotain muuttui ja nyt surusta tehdään perheen yksinoikeus. Ei edes ajatella, että vainajalla saattoi olla laaja ystäväpiiri, joka haluaisi tulla siunaustilaisuuteen. Ehei, vain puoliso ja lapset surevat ja he tekevät sen niin, että hitaampia kauhistuttaa eli diapamia poskeen, että ei ihan murruta.
Minusta on äärettömän itsekästä tehdä siunaustilaisuudesta lähiomaisten juhla sen sijaan että huomattaisiin, että lähtijä on arkussa ja juhla on hänelle.
Mutta minusta tuo on tätä minä-minä-minä -höttöä, jossa arkussa olevalla ei ole merkitystä.
Näissä hautajaisissa on kyllä nimenomaan ajateltu, mitä vainaja olisi itse halunnut. Appeni ei pitänyt suurista juhlista. Siksi hautajaisista tulee pieni ja intiimi tilaisuus. Lisäksi anoppi ei mitenkään jaksaisi isoja hautajaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korosta vanhemmillesi että voivathan he surra edesmennyttä ilman hautajaisiin osallistumista.
Miksi ihmeessä vanhempasi luulivat, että olet estänyt anoppiasi kutsunasta heitä hautajaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 20 vuotta sitten hautajaiset olivat vainajan viimeinen juhla, muistotilaisuus jokaiselle, joka halusi tulla viimeisen kerran osoittamaan kunnioitustaan elämäntyölle. Sitten jotain muuttui ja nyt surusta tehdään perheen yksinoikeus. Ei edes ajatella, että vainajalla saattoi olla laaja ystäväpiiri, joka haluaisi tulla siunaustilaisuuteen. Ehei, vain puoliso ja lapset surevat ja he tekevät sen niin, että hitaampia kauhistuttaa eli diapamia poskeen, että ei ihan murruta.
Minusta on äärettömän itsekästä tehdä siunaustilaisuudesta lähiomaisten juhla sen sijaan että huomattaisiin, että lähtijä on arkussa ja juhla on hänelle.
Mutta minusta tuo on tätä minä-minä-minä -höttöä, jossa arkussa olevalla ei ole merkitystä.
Näissä hautajaisissa on kyllä nimenomaan ajateltu, mitä vainaja olisi itse halunnut. Appeni ei pitänyt suurista juhlista. Siksi hautajaisista tulee pieni ja intiimi tilaisuus. Lisäksi anoppi ei mitenkään jaksaisi isoja hautajaisia.
No niin! Siis anopin takia pienet hautajaiset. Viis kuolleen toiveista!
Meillä appiukon hautajaisiin oli "avoin kutsu" eli kuolinilmoituksessa toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Vieraita ruokapidoissa oli noin 150 ja kaikille riitti ruokaa. Meistä oli lohdullista nähdä, miten monta elämää appiukko oli eläissään koskettanut niin paljon, että he halusivat tulla hyvästelemään. Haudalla oli vielä enemmän väkeä, kaikki eivät tulleet muistotilaisuuteen.
Jotenkin surullinen se elämä, jonka loppu pyritään piilottamaan vetoamalla siihen, että ei hän olisi pitänyt suurista juhlista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy anopiltasi suoraan voivatko vanhempasi tulla. Ehkä anoppi ei ole edes ajatellut että he haluavat tulla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä appiukon hautajaisiin oli "avoin kutsu" eli kuolinilmoituksessa toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Vieraita ruokapidoissa oli noin 150 ja kaikille riitti ruokaa. Meistä oli lohdullista nähdä, miten monta elämää appiukko oli eläissään koskettanut niin paljon, että he halusivat tulla hyvästelemään. Haudalla oli vielä enemmän väkeä, kaikki eivät tulleet muistotilaisuuteen.
Jotenkin surullinen se elämä, jonka loppu pyritään piilottamaan vetoamalla siihen, että ei hän olisi pitänyt suurista juhlista.
Säälittävää ja surullista on vain sinun käytös. Et sit tajuu et ihmiset on erilaisia. Kaikki ei oikeesti välitä mistään juhlista. Mä ainakin toivon et mun läheiset pitää mahdollisimman pienet hautajaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä appiukon hautajaisiin oli "avoin kutsu" eli kuolinilmoituksessa toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Vieraita ruokapidoissa oli noin 150 ja kaikille riitti ruokaa. Meistä oli lohdullista nähdä, miten monta elämää appiukko oli eläissään koskettanut niin paljon, että he halusivat tulla hyvästelemään. Haudalla oli vielä enemmän väkeä, kaikki eivät tulleet muistotilaisuuteen.
Jotenkin surullinen se elämä, jonka loppu pyritään piilottamaan vetoamalla siihen, että ei hän olisi pitänyt suurista juhlista.
Ruokapidot????!!!
Anoppi on juuri menettänyt puolisonsa. Hänellä on oikeus päättää, millaiset hautajaiset hän rakkaalleen järjestää. Muilta pulinat pois. Pidä ap anoppisi puolta, hän tarvitsee nyt perheensä tukea. Vanhempiesi kanssa sinun ei tarvitse keskustella asiasta, ilmoitat vain että hautajaiset ovat perhepiirissä ja sillä siisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä appiukon hautajaisiin oli "avoin kutsu" eli kuolinilmoituksessa toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Vieraita ruokapidoissa oli noin 150 ja kaikille riitti ruokaa. Meistä oli lohdullista nähdä, miten monta elämää appiukko oli eläissään koskettanut niin paljon, että he halusivat tulla hyvästelemään. Haudalla oli vielä enemmän väkeä, kaikki eivät tulleet muistotilaisuuteen.
Jotenkin surullinen se elämä, jonka loppu pyritään piilottamaan vetoamalla siihen, että ei hän olisi pitänyt suurista juhlista.
Säälittävää ja surullista on vain sinun käytös. Et sit tajuu et ihmiset on erilaisia. Kaikki ei oikeesti välitä mistään juhlista. Mä ainakin toivon et mun läheiset pitää mahdollisimman pienet hautajaiset.
Tajuan, että ihmiset ovat erilaisia, mutta sitä en tajua, miksi vainajan ystäväpiirille ei haluta suoda mahdollisuutta jäähyväisiin. Jos sinulla ei ole ystäviä etkä ikinä edes saisi suuria hautajaisia, niin miksi ihmeessä oletat, että kaikkien elämä olisi yhtä pientä?
Oikeastiko aiot elää koko elämäsi niin, että mahdollisimman harva jää kaipaamaan? Minusta tuon turhempaa elämää ei voi olla.
Raha voi ihan oikeasti olla rajoittava tekijä. Autoin setäni hautajaisten järjestelyissä viime syksynä. Setä oli käytännössä varaton, yrityksensä teki konkurssin kymmenisen vuotta sitten. Täti saa pientä eläkettä. Tarjoilut maksoivat 25€/hlö. Kyllä siinä ihan oikeasti mietittiin, että ketä kutsutaan. Sata henkeä olisi helposti tullut tuttavista kasaan, mutta ei tädillä ollut mahdollisuutta laittaa tuhansia euroja hautajaisiin. Oli pakko miettiä, että ketä kutsuu.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on juuri menettänyt puolisonsa. Hänellä on oikeus päättää, millaiset hautajaiset hän rakkaalleen järjestää. Muilta pulinat pois. Pidä ap anoppisi puolta, hän tarvitsee nyt perheensä tukea. Vanhempiesi kanssa sinun ei tarvitse keskustella asiasta, ilmoitat vain että hautajaiset ovat perhepiirissä ja sillä siisti.
Muutenkin kannattaa kunnioittaa leskeä ja pyrkiä siihen, että hän saa olla mahdollisimman paljon surussa yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä appiukon hautajaisiin oli "avoin kutsu" eli kuolinilmoituksessa toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Vieraita ruokapidoissa oli noin 150 ja kaikille riitti ruokaa. Meistä oli lohdullista nähdä, miten monta elämää appiukko oli eläissään koskettanut niin paljon, että he halusivat tulla hyvästelemään. Haudalla oli vielä enemmän väkeä, kaikki eivät tulleet muistotilaisuuteen.
Jotenkin surullinen se elämä, jonka loppu pyritään piilottamaan vetoamalla siihen, että ei hän olisi pitänyt suurista juhlista.
Ruokapidot????!!!
Hautajaisten muistotilaisuudessa on tapana tarjota ruokaa, jäkiruuaksi kakkua ja kahvia. Sitten siellä muistellaan vainajaa, ystävät kertovat hauskoja juttuja vuosien takaa ja jotain tuoreempaakin tarinaa. Lapset muistelevat vanhempaansa, nauretaan ja itketään. Ollaan onnellisia siitä, että saatiin tuntea sellainen ihminen kuin se vainaja eläissään oli. Tunnetaan kiitollisuutta siitä, että hänellä oli paljon ystäviä ja läheisiä sukulaisia.
Sellaisia ovat ne hautajaiset, joita kutsutaan viimeiseksi juhlaksi.
Alue: Aihe vapaa
Eihän hautajaisiin kutsua lähetetä, mutta useimmat ihmiset pitävät kutsuna siunausajankohdan kertomista jne. Vanhempani eivät ikinä menisi hautajaisiin, jos heitä ei ole sinne ns. kutsuttu, vaikka he kyllä tietävät, että hautajaisiin menemistä ei voi kieltää.