Loukkaantuisitko jos sukulaisesi "hylkäisi" sinut ja perheesi ja siis jättäisi yhteydenpidon?
Samanaikaisesti pitäisi yhteyttä toiseen perheeseen hyvinkin tiiviisti. Mutta sinä ja sinun lapsesi eivät kiinnostaisi enää siinä määrin että hän pitäisi yhteyttä. Aiemmin sama ihminen piti yhteyttä ja nyt kun jätti niin lapsetkin ihmettelevät miksi näin on. Vaikeaa tätä on ainakin lapsille selittää...
Kommentit (25)
Vierestä olen seurannut miten jotkut ihmissuhteet jäävät kun henkilö löytää puolison, tai muuttaa yhteen jonkun kanssa. Miksiköhän joillakin naisilla/miehillä on sellainen asenne että vain omat lapsuudenperheeseen kuuluvat sukulaiset kelpaavat sellaisiksi, joihin pitää yhteyttä? Sitten ne puolison sukulaiset jätetään joko kokonaan tai nähdään hyvin harvoin. Vaikka kyseessä siis ihan tavalliset ihmiset eikä mitään sen suurempia ongelmia. Usein nimenomaan nainen päättää kehen pidetään yhteyttä ja keitä syrjitään...
Vierailija kirjoitti:
Vierestä olen seurannut miten jotkut ihmissuhteet jäävät kun henkilö löytää puolison, tai muuttaa yhteen jonkun kanssa. Miksiköhän joillakin naisilla/miehillä on sellainen asenne että vain omat lapsuudenperheeseen kuuluvat sukulaiset kelpaavat sellaisiksi, joihin pitää yhteyttä? Sitten ne puolison sukulaiset jätetään joko kokonaan tai nähdään hyvin harvoin. Vaikka kyseessä siis ihan tavalliset ihmiset eikä mitään sen suurempia ongelmia. Usein nimenomaan nainen päättää kehen pidetään yhteyttä ja keitä syrjitään...
Totta, mutta kolikolla on aina toinenkin puoli. Voi olla myös, ettei suku ja lapsuudenperhe osaa suhtautua normaalisti kun joku alkaa vakavasti seurustelemaan tai esimerkiksi saa lapsia. Ei osata tavallaan nähdä sitä omaa aikuista lasta ja sisarusta tasavertaisena aikuisena. Helposti naista myös syytetään yhteydenpidon vähenemisestä, mutta kyllähän miehellä on ns. velvollisuus hoitaa oma puolensa.
Väitän myös stereotyyppisesti, että naiset itsenäistyvät perheistään aiemmin, mikä voi helpottaa pariskunnan yhteydenpitoa lapsuuden perheeseen. Mielestäni itsenäistyminen ja terveet rajat ovat avainsanoja, mitä tulee perheen aikuisiällä tapahtuviin suhteisiin. Jos ne eivät toimi, niin ennen pitkää tulee joko riitoja tai sitten etääntymistä.
En varmaan edes huomaisi.
Viimeisen 10 vuoden aikana sukulaiset ovat ottaneet minuun yhteyttä ainoastaan kun ovat tarvinneet rahaa tms. Itse soittelen edelleen heille mutta voi olla että lopetan kun ei tunnu oikeasti olevan kiinnostusta siellä suunnassa.
Pidän sukulaisia ihan lähipiirin. Siihen ei kuulu serkut ei täti. Isovanhemmat kuolleet.
Niin no..mulla omat vanhemmat lopettivat täysin yhteydenpidon. Tämä tapahtui kun muutin 250km päähän opiskelemaan. Jotenkin kai loukkaantuivat kun muutin kauas ja muutenkin ehkä aattelivat että lapsi viimein täysi-ikäinen, tähän loppukoon apu ja tuki.
Soittoja ei tullut, ei pyydetty jouluksi kylään ja mitään rahaa tai apua tai muuta tukea en kyllä saanutkoskaan. Lapsenlapsiaankaan eivät ole nähneet. Mutta, olivat erittäin kylmiä ja tylyjä jo lapsuusaikananikin. Nyt mennyt ilman vanhempi yli 15v ja joulukortti on ainoa väline kommunikoida. Itse yritin aikanaan soitella mutta kun ei kiinnosta niin minkäs teet.