Kuinka pitkiä aikoja miehenne viettävät kotimaassaan?
Oma mieheni lähtee kuukaudeksi kotimaahansa. Aika tuntuu mielestäni kauhean pitkältä.
Hän ei ole nähnyt sukulaisiaan kohta neljään vuoteen, joten ymmärrän, että puhuttavaa varmasti riittää. Mieheni puhui ensin kahden kuukauden reissusta, mutta älähdin siihen, että aika on liian pitkä. Kuukauden pystyn jotenkin käsittämään.
Itselläni ei ole vahvoja siteitä sukulaisiin, eikä edes vanhempiini. Voin olla kuulematta heistä aikoihin, eikä se pahalta tunnu. Olen tottunut.
Olisi ollut myös hienoa lähteä mukaan, mutta siihen mieheni ei suostunut. Haluaa tavata sukulaisiaan rauhassa ja päästä irti suomalaisesta kulttuurista kokonaan hetkeksi, mukaan lukien myös minusta. Hieman kyllä loukkaa.. Mutta toisaalta ymmärrän.
Miten te olette kokeneet pitkät erot, vai oletteko lähteneet miehenne mukana?
Kommentit (26)
Kaymme miehen kotimaassa noin kerran vuodessa. Joko mies yksin tai sitten koko perhe yhdessa. Mina olen kaynyt siella viisi kertaa ja niista lapset ovat olleet mukana kolme kertaa. Mies on kaynyt yksin yhteiselomme aikana noiden lisaksi ehka kolme kertaa ja siis viipynyt silloin noin reilun viikon. Joskus rahasyista olen jaanyt kotiin ja mies mennyt yksin, viimeeksi tammikuussa taas mies yritti saada minua ja lapsia mukaan mutten halunnut lahtea. Niin " kipea" reissu koettiin vuosi takaperin etten talvella enaa lahde pienten lasten kanssa sinne!
En mina laskisi kylla kauemmaksi aikaa kuin ihan max. olisi kaksi viikkoa. Johan mina repisin hiukset paasta taalla yksin lasten kanssa! Eika se kylla olisi meidan kummankaan toiden puolesta mahdollista ottaa kuukausien lomia...
Ensimmäisen kerran olen näynyt anoppilassa 1kk:n tuntemisen jälkeen.
Tämän 13 vuotisen liiton aikana, aina jos kyseessä on ollut oikeasti loma, niin olemme matkustaneet yhdessä, mutta silloin jos kyseessä on ollut jokin virallisempi syy visiitille, niin mies on mennyt yksin.
Esim. Opiskeluaikanaan mies suorittu 7kk:n työharjoittelunsa kotimaassaan, jolloin me olimme esikoisen kanssa luonnollisestikin mukana, onneksi olin silloin äitiyslomalla.
Yksin mies on tehnyt yhden 1kk:n matkan, jonka vietti käytännössä yötä-päivää auttaen silloin meneillään olevassa parlamenttivaali kamppanjassa.
Toisen matkan, 2vkoa, teki silloin, kun äitinsä yllättäen kuoli emmekä onnistuneet saamaan kahdelle paikkoja koneesta.
Tänä kesänä mies on lähdössä 1-2vkon matkalle hoitelemaan passiasioitaan. Mukaan lähtee esikoisemme ja minä jään kotimieheksi pienempien lasten kanssa.
Mies olisi kyllä kovasti halunnut, että olisimme lähteneet kaikki yhdessä.
Mielestäni on ihan ok, että matkustaa yksinkin, mutta vain silloin jos ohjelmassa on yliannostus virastovierailuja!!
Jos tarkoituksena on makoilla rannalla ja nauttia muutenkin olosta, niin taatusti tungen mukaan!
ja siitä syystä meni yksin, kun meidän perheellä ei juuri silloin ollut kerta kaikkiaan varaa maksaa koko perheen lentolippuja ja rokotuksia. Oli myös muita syitä, kuten mieheni ei ollut käynyt vanhempiensa luona melkein neljään vuoteen, ja pelkäsi, että paikka olisi ollut räjähtäneen näköinen ja liian huonossa kunnossa minun ja poikamme nähtäväksi. Mieheni ensin ehdotti parin kolmen viikon matkaa, mutta minun käskystä ;) sitten oli 4 viikkoa, sillä mielestäni ei ollut mitään järkeä maksaa monen sadan euron lentoja ja sitten vain " piipahtaa" kotimaassaan. Kyllä sieltä sitten soiteltiin joka päivä ja mieheni oli kuvannut videokameralla kototaloaan ja kaupunkia ja sukulaisiaan. Video sisälsi sukulaisten tervehdyksiä minulle, kaikki tyyliin " hello darling **** how are you, we love you, when do you come to see us, plaaplaaplaa..."
Ensi kerralla on tarkoitus matkustaa kaikin. Ehkä jopa Suomen anoppi mukana ;)
Kuten otsake sanoo niin kyllä mies saa yksinkin mennä, mutta yleensä ei ole halunnut vaan vaatii, että lähden mukaan. Viime vuonna kun matkasimme miehen kotimaahan ja mies ei ollut käynnyt siellä muutamiin vuosiin visiitillä niin halusin, että hän menee yksin muutamaksi viikoksi (5vkoa) ja nauttii perheensä seurasta ja tapaa ystäviään ja sukulaisiaan. Minä menin sitten perässä ja oltiinkin yhdessä vielä seuraavat 4.5kk, mutta eihän tuollaisia aikoja voi useasti olla pois työstä ja norm.elämästä.
Nyt olemme lähdössä ihan kahdestaan taas reissuun tuolla kesäkuun puolella ja olemme nelisen viikkoa. Mutta mies saa tavata ystäviään ilman minuakin aivan kuten viimeksi, minä kun viihdyn kotosalla hänen vanhempien kanssa. Viime kerralla sovimme, että kerran viikossa hän tapaa kavereitaan, olisi saannut tavata useamminkin, mutta reissasimme aika paljon, ja touhusimme yhdessä :-D
Älä Hayfa ole huolissasi, ihan normaalilta kuullostaa tuo teidän elämä, mutta jossakin vaiheessa sinun pitäisi tavata appivanhempasi!!!
Asumme siis ' ei kummankaan' kotimaassa Belgiassa. Joka kesä lähdemme kuukaudeksi Tunisiaan miehen kotimaahan ja koko perheen voimin. Meillä on siellä oma asunto. Yksin mies on käynyt kerran lomalla siellä lasten kanssa ja seuraavana vuonna anoppi ja appi olivat aikas loukkaantuneita minulle ja kyselivät miksen tullut sillon mukaan.
Suomessa mieheni ei ole käynyt kuin kerran (olemme olleet aviossa 12vuotta), hän ei pidä suomalaisten hiljaisuudesta ja juomakulttuurista.
Itse käyn äitiani katsomassa noin kahden vuoden välein lasten kanssa.
Ymmärrän toisaalta " kiviriippa" ajatuksenkin :-o
Asumme kolmannessa maassa ja mieheni ei osaa juurikaan suomea, eikä hänen osaamiaan kieliä suomessa puhuta. Auttavalla englannilla pärjää mutta ei sillä oikeata keskustelua aikaiseksi saa.
Olen tulossa viikon päästä Suomeen 10 päiväksi ilman miestä, lapset mukanani tietysti. Oikein odotan matkaa! Saan tavata sukulaisia ja kavereitani kaikessa rauhassa, juoruta mielinmäärin eikä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa miehen suhteen. Mun ei tarvitse tulkata kenellekään, eikä selitellä ihmisten outoja tapoja (kumpaakaan suuntaan).
Miehen maassa ei ole samaa ongelmaa, sillä pärjään varsin suvereenisti ilman häntäkin :) Suku on iso ja aina löytyy omaa seuraa minullekin, en kulje lampaana miehen perässä.
Ulkomaalainen vaimo saattaa tuoda ansiotonta arvonnousua. Minua naurattaa vieläkin eka visiittimme, kun naapurit ihmettelivät suureen äänneen että missä se eurooppalainen vaimo oikein on?! Seisoin miehen vieressä vauva sylissä. Sitten tarkkasilmäisin huomasi että tuo vauvahan on ihan kuin mieheni pienenä ..... mutta aivan vaalea! Minä en puolestani sovi suomalaiseen muottiin vaaleasta ja sinisilmäisestä naisesta.