Professori haluaa ”ökypalkat kuriin” Suomessa – ehdottaa selkeää keinoa

Professori Heikki Hiilamo ehdottaa, että johtajien palkat eivät saisi olla kuin korkeintaan 20-kertaisia saman yhtiön sisällä.
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo haluaisi saada ”ökypalkat leikkuriin” Suomessa. Hiilamo ehdottaa, että ylimpiä palkkoja pitäisi laskea. Hän esittää raportissaan 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi, että ylimmät palkat eivät saisi olla enempää kuin 20-kertaiset suhteessa alimpiin palkkoihin.

Hiilamo nostaa raportissa esiin, että Suomessa 41:n suurimman pörssiyhtiön toimitusjohtajien palkat vastasivat Helsingin Sanomien selvityksen mukaan vuonna 2015 reilun 26:n rivityöntekijän palkkoja.

Hiilamo viittaa London School of Economics -yliopiston professorin Anthony Atkinsonin ehdotukseen, jonka mukaan ökypalkkojen kohtuullistamiseksi perustettaisiin sosiaali- ja talousneuvostoja. Neuvoston suosituksen noudattaminen voisi olla esimerkiksi julkisten tilausten saamisen ehtona.

– Organisaatiot voitaisiin myös velvoittaa ilmoittamaan, millainen suhde on sen palveluksessa olevien alimpien ja ylimpien palkkojen välillä. Ylipäätään avoimet palkkatiedot ja avoin keskustelu palkoista hillitsevät kohtuuttomuuksia, Hiilamo kirjoittaa.

Hänen mielestään Suomessa keskustelu korkeimpien palkkojen hillitsemisestä voisi lähteä liikkeelle Atkinsonin ehdotuksesta, joka perustuu ulkomailla laajasti hyväksyttyyn taloustieteelliseen argumentointiin.

– Hyvä alku olisi luoda yhteiset pelisäännöt julkisten organisaatioiden työntekijöiden ylimmille palkoille. Tälle on hyvä peruste jo siinä, että nämä henkilöt saavat tulonsa veronmaksajilta. Julkisilta organisaatioilta on luontevaa vaatia kohtuullisuutta ja esimerkillisyyttä.

HIILAMO korostaa, että mukaan tulisi kuitenkin saada myös yksityisiä yrityksiä, esimerkiksi eläkeyhtiöiden painostuksella, jotta esimerkillä olisi enemmän voimaa.

Hän esittää eriarvoisuuden estämiseksi myös muun muassa perintöveron kiristystä ja progressiivista kiinteistöveroa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) asetti tammikuussa työryhmän eriarvoisuuden voimistumisen pysäyttämiseksi.

Valtionyhtiöiden toimitusjohtajista parhaat tilipussit löytyvät pörssiyrityksistä. Nesteen Matti Leivosen viime vuoden palkka oli noin 1,6 miljoonaa. Fortumin Pekka Lundmark ja Finnairin Pekka Vauramo ansaitsivat noin miljoonan.
Tuloerot kasvoivat Suomessa

Atkinsonin lähtökohta on, että länsimaissa tapahtui 1980-luvulla ratkaiseva käänne, jonka jälkeen eriarvoistuminen alkoi kasvaa jälleen. Atkinsonin mukaan tuloerojen kasvun syynä eivät ole ainoastaan yleisimmin mainitut globalisaatio ja teknologinen kehitys.

Niiden lisäksi vaikuttavat myös monet niin kutsutut institutionaaliset tekijät kuten rahoituspalveluiden kasvu, muuttuneet palkkausnormit, ammattiyhdistysliikkeen vallan hiipuminen sekä tuloja uudelleen jakaneen hyvinvointivaltion heikkeneminen.

Tuloerot kasvoivat Suomessa 1990-luvun jälkipuoliskolla nopeammin kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa. Kasvun taustalla oli paitsi Nokian menestys, myös veropolitiikan muutokset, Hiilamo kertoo.

Hänen mukaansa tuloerojen kasvu on Suomessa näkynyt siinä, että köyhimmät ovat jääneet pitkäaikaistyöttömyyden ja sosiaaliturvan leikkausten vuoksi jälkeen muista.

– Näyttää siltä, että Suomessa on siirrytty pysyvästi aikaisempaa selvästi korkeampien tuloerojen aikaan, Hiilamo kirjoittaa.