Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tesla on sitä paitsi jo julkistanut ja myynyt pitempään henkilöautojaankin, jotka pystyvät kohtuullisiin ajomatkohin, mutta siitä huolimatta niitä ei liikenteessä montaa ole näkynyt.

Kyllä niitä silloin tällöin täällä Suomessakin näkee. Myyntimäärät taitavat olla samaa luokkaa kuin Lexuksella muistaakseni. Model 3 tietysti sitten tulee näkymään paljon useammin liikenteessä.

Faktoissa jos pysytään, niin 2016 rekisteröitiin 228 Lexusta ja 127 Teslaa. Edellisenä vuonna Tesloja otettiin käyttöön 150 kpl, joten suosio on laskenut 15%.

Model 3:sta voidaan puhua sitten kun se tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs tehdään sitten sähköauton latauksen kanssa, kun sinne latauspaikalle saapuessa siinä onkin jo johdon päässä kiinni juuri aikaisemmin tullut toinen sähköauto? Sitten vaan odotetaan?

Yleensä siellä on useampikin johto. Minä en ole yhden paikan latauspaikkoja nähnytkään. Toki ne kaikki voivat olla varattuina, jos on joku yleisötapahtuma lähistöllä tai jotain. Sitten vain et lataa siellä ja lataat jossain muualla. Aivan samalla tavalla kuin jos bensahuoltoasema olisi suljettuna. Normaalisti ihmiset lataavat kotonaan ja se on sillä hyvä. Latauspisteitä on todella paljon, joten ei tule montaakaan kilometriä ajamista seuraavalle, jos on välttämättä joutunut ajamaan akkunsa ihan finaaliin eikä voi odotella seuraavaa kätevää lataushetkeä.

Suomen latauspistekarttaa tai -listaa kun katsoo, niin enemmistö paikoista on sen mukaan yhden pisteen paikkoja. Ehkä sinulla on sitten asiasta parempaa tietoa ja kokemusta?

Miten ladataan sitten "jossain muualla" jos se joku muu paikka on kymmenien kilometrien päässä ja sekin väärässä suunnassa?

Kävin katsomassa latauspistekarttaa. Möksältä on matkaa lähimmälle latauspaikalle 80 km ja seuraavaksi lähimmälle yli 100 km. 

Ja möksälläsi ei ole sähköjä? Ja näin ollen kenenkään muunkaan mökillä ei ole sähköjä, ja kaikilta muiltakin on vähintään tuo matka latauspaikalle?

Kunhan sinne möksälle nyt enste pääsee. Leafilla se olisi siinä & siinä. Mutta parempi olisi varmaan myydä se möksä ja ostaa sillä hinnalla pari kolme teslaa talouteen.

Parempi olisi ostaa mökki jostain järkevän etäisyyden päästä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa keskimääräinen mökkimatka taisi olla noin 30 km. Jos itse ajaa satoja kilometrejä mökille ei todellakaan ole enemmistössä.

monella on kuitenkin esim. ne vanhenevat omat vanhemmat ja isovanhemmat, jotka tarvitsevat apua.  Ehkä heidätkin pitäisi siirtää omaan kotiin tai tesla-tallin ylisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs tehdään sitten sähköauton latauksen kanssa, kun sinne latauspaikalle saapuessa siinä onkin jo johdon päässä kiinni juuri aikaisemmin tullut toinen sähköauto? Sitten vaan odotetaan?

Yleensä siellä on useampikin johto. Minä en ole yhden paikan latauspaikkoja nähnytkään. Toki ne kaikki voivat olla varattuina, jos on joku yleisötapahtuma lähistöllä tai jotain. Sitten vain et lataa siellä ja lataat jossain muualla. Aivan samalla tavalla kuin jos bensahuoltoasema olisi suljettuna. Normaalisti ihmiset lataavat kotonaan ja se on sillä hyvä. Latauspisteitä on todella paljon, joten ei tule montaakaan kilometriä ajamista seuraavalle, jos on välttämättä joutunut ajamaan akkunsa ihan finaaliin eikä voi odotella seuraavaa kätevää lataushetkeä.

Suomen latauspistekarttaa tai -listaa kun katsoo, niin enemmistö paikoista on sen mukaan yhden pisteen paikkoja. Ehkä sinulla on sitten asiasta parempaa tietoa ja kokemusta?

Miten ladataan sitten "jossain muualla" jos se joku muu paikka on kymmenien kilometrien päässä ja sekin väärässä suunnassa?

Kävin katsomassa latauspistekarttaa. Möksältä on matkaa lähimmälle latauspaikalle 80 km ja seuraavaksi lähimmälle yli 100 km. 

Ja möksälläsi ei ole sähköjä? Ja näin ollen kenenkään muunkaan mökillä ei ole sähköjä, ja kaikilta muiltakin on vähintään tuo matka latauspaikalle?

Jep :D Näillä sähköautovastustajilla on varmaan oma bensa-asema siellä mökillä.

No, 50 km lähempänä kuin lähin sähkötankkauspiste sentään.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs tehdään sitten sähköauton latauksen kanssa, kun sinne latauspaikalle saapuessa siinä onkin jo johdon päässä kiinni juuri aikaisemmin tullut toinen sähköauto? Sitten vaan odotetaan?

Yleensä siellä on useampikin johto. Minä en ole yhden paikan latauspaikkoja nähnytkään. Toki ne kaikki voivat olla varattuina, jos on joku yleisötapahtuma lähistöllä tai jotain. Sitten vain et lataa siellä ja lataat jossain muualla. Aivan samalla tavalla kuin jos bensahuoltoasema olisi suljettuna. Normaalisti ihmiset lataavat kotonaan ja se on sillä hyvä. Latauspisteitä on todella paljon, joten ei tule montaakaan kilometriä ajamista seuraavalle, jos on välttämättä joutunut ajamaan akkunsa ihan finaaliin eikä voi odotella seuraavaa kätevää lataushetkeä.

Suomen latauspistekarttaa tai -listaa kun katsoo, niin enemmistö paikoista on sen mukaan yhden pisteen paikkoja. Ehkä sinulla on sitten asiasta parempaa tietoa ja kokemusta?

Miten ladataan sitten "jossain muualla" jos se joku muu paikka on kymmenien kilometrien päässä ja sekin väärässä suunnassa?

Kävin katsomassa latauspistekarttaa. Möksältä on matkaa lähimmälle latauspaikalle 80 km ja seuraavaksi lähimmälle yli 100 km. 

Ja möksälläsi ei ole sähköjä? Ja näin ollen kenenkään muunkaan mökillä ei ole sähköjä, ja kaikilta muiltakin on vähintään tuo matka latauspaikalle?

Kunhan sinne möksälle nyt enste pääsee. Leafilla se olisi siinä & siinä. Mutta parempi olisi varmaan myydä se möksä ja ostaa sillä hinnalla pari kolme teslaa talouteen.

Parempi olisi ostaa mökki jostain järkevän etäisyyden päästä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa keskimääräinen mökkimatka taisi olla noin 30 km. Jos itse ajaa satoja kilometrejä mökille ei todellakaan ole enemmistössä.

Koska tesla-fanilla on oikeus päättää missä kukakin saa lomaansa viettää. Jo ei tesla sovi sinulle muuta koko elämäsi jotta tesla alkaa sopia sinulle!

Meiltä ei pääse valitettavasti 30km millään meren rantaan tai tunturiin, joten pitäisi kai heittäytyä työttömäksi ja ottaa loparit töistä että voin muuttaa lähelle harrastuksiani eli purjehdusta ja laskettelua?

Koko Kainuussa ei ole yhtään latauspaikkaa, samaten Kuusamon alue loistaa poissaolollaan. Se onkin kiva körötellä Via Karjalan kautta itärajaa Lappiin kun meillä ei ole kotona pistokepaikkaa vaan autotalli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole pitkään aikaan validi vaihtoehto 95%lle autonkäyttäjistä.

Tämä koko hype perustuu siihen, että ajoneuvoteollisuus on päässyt sellaiseen vaiheeseen sähkötekniikan kanssa, että heillä on nyt tarjota auttavasti toimivaa tuotetta ja kehityspanostuksille pitäisi alkaa saada paikkausta markkinoilta. Voin kuvitella, että Brysselissä on valtava lobbauskampanja ollut jo jonkin aikaa. Täällä pohjolassa sitten yritetään käännellä tilannetta kauniimmaksi kaikin tavoin, vaikka jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköauto ei ole Suomessa validi vaihtoehto, korvaamaan polttomoottoriauto.

Viherpiiperöt tietenkin ulvovat asian puolesta, kun perinteisesti eivät kauhean tekniikanläheisiä ole koskaan olleet.

Jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköautot tulevat korvaamaan suuren osan Suomenkin polttomoottoriautoista ja plug-in hybridit loput. Aikajänne ei toki ole ensi viikolla tai edes ensi vuonna vaan puhutaan parista vuosikymmenestä, ennen kuin muutos pääsee kunnolla vauhtiin.

Akuston hinta on avainasemassa ja se on viimeisessä kuudessa vuodessa laksenut noin neljäsosaan entisestä. Tällä hetkellä kilowattitunnin hinta liikkuu vähän päälle 200 dollarissa ja 100 dollaria pidetään yleisesti rajana sille, että sähköauto pärjää polttomoottoriautolle ilman tukia. Tuo raja saavutettaneen n. 10 vuodessa ja kylkiäisenä tulee varmasti myös lisää kantomatkaa. Sen jälkeen polttomoottoriautoja tullaa ostamaan enää hyvin marginaalisiin tarpeisiin. 

Varmuudella sähköautoista voidaan sanoa vain, että lähivuosina ne eivät suurta osaa polttomoottoriautoista korvaa. Muun kehityksen ennustaminen on varsin epävarmaa. Vuosikymmenien päähän tehtävät tekniikan kehityksen ennusteet menevät yleensä pieleen. Edullisen, suurikapasiteettisen ja nopeasti ladattavan "superakun" keksiminen muuttaisi tilanteen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Et ilmeisesti juurikaan ole seurannut akkujen kehitykseen liittyvää tutkimusta jos pystyt kirkkain silmin väittämään, että nopeasti ladattavia "superakkuja" ei ole näköpiirissä. Tällä hetkellä on käynnissä useita toisistaan riippumattomia ja  erittäin lupaavia tutkimusprojekteja  aiheeseen liittyen, mm. Surreyn ja Kalifornien yliopistoissa kehitetäään uudenlaisia superkondensaattoreita litiumakkujen korvaajiksi, joiden etuina on litiumiin verrattuna yhtä hyvän tai jopa moninkertaisesti paremman energiatiheyden lisäksi mm. lataaminen sekunneissa, kylmänkestävyys ja vähintään kertaluokkaa parempi syklinen kestävyys. Ainakin Surreyn porukalta on tulossa prototyyppi jo tänä vuonna ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden etsintä on paraikaa käynnissä.

Myös litiumakkuja kehitetään edelleen ja fysiikan puolesta niidenkin energiatiheyden pystyy vielä vähintään kolminkertaistamaan nykyisestä ennen kuin aletaan olla edes lähellä teoreettista maksimia. Viime vuosinahan akkujen energiatiheys on kasvanut n.5% / vuosi,  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole pitkään aikaan validi vaihtoehto 95%lle autonkäyttäjistä.

Tämä koko hype perustuu siihen, että ajoneuvoteollisuus on päässyt sellaiseen vaiheeseen sähkötekniikan kanssa, että heillä on nyt tarjota auttavasti toimivaa tuotetta ja kehityspanostuksille pitäisi alkaa saada paikkausta markkinoilta. Voin kuvitella, että Brysselissä on valtava lobbauskampanja ollut jo jonkin aikaa. Täällä pohjolassa sitten yritetään käännellä tilannetta kauniimmaksi kaikin tavoin, vaikka jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköauto ei ole Suomessa validi vaihtoehto, korvaamaan polttomoottoriauto.

Viherpiiperöt tietenkin ulvovat asian puolesta, kun perinteisesti eivät kauhean tekniikanläheisiä ole koskaan olleet.

Jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköautot tulevat korvaamaan suuren osan Suomenkin polttomoottoriautoista ja plug-in hybridit loput. Aikajänne ei toki ole ensi viikolla tai edes ensi vuonna vaan puhutaan parista vuosikymmenestä, ennen kuin muutos pääsee kunnolla vauhtiin.

Akuston hinta on avainasemassa ja se on viimeisessä kuudessa vuodessa laksenut noin neljäsosaan entisestä. Tällä hetkellä kilowattitunnin hinta liikkuu vähän päälle 200 dollarissa ja 100 dollaria pidetään yleisesti rajana sille, että sähköauto pärjää polttomoottoriautolle ilman tukia. Tuo raja saavutettaneen n. 10 vuodessa ja kylkiäisenä tulee varmasti myös lisää kantomatkaa. Sen jälkeen polttomoottoriautoja tullaa ostamaan enää hyvin marginaalisiin tarpeisiin. 

Varmuudella sähköautoista voidaan sanoa vain, että lähivuosina ne eivät suurta osaa polttomoottoriautoista korvaa. Muun kehityksen ennustaminen on varsin epävarmaa. Vuosikymmenien päähän tehtävät tekniikan kehityksen ennusteet menevät yleensä pieleen. Edullisen, suurikapasiteettisen ja nopeasti ladattavan "superakun" keksiminen muuttaisi tilanteen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Et ilmeisesti juurikaan ole seurannut akkujen kehitykseen liittyvää tutkimusta jos pystyt kirkkain silmin väittämään, että nopeasti ladattavia "superakkuja" ei ole näköpiirissä. Tällä hetkellä on käynnissä useita toisistaan riippumattomia ja  erittäin lupaavia tutkimusprojekteja  aiheeseen liittyen, mm. Surreyn ja Kalifornien yliopistoissa kehitetäään uudenlaisia superkondensaattoreita litiumakkujen korvaajiksi, joiden etuina on litiumiin verrattuna yhtä hyvän tai jopa moninkertaisesti paremman energiatiheyden lisäksi mm. lataaminen sekunneissa, kylmänkestävyys ja vähintään kertaluokkaa parempi syklinen kestävyys. Ainakin Surreyn porukalta on tulossa prototyyppi jo tänä vuonna ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden etsintä on paraikaa käynnissä.

Myös litiumakkuja kehitetään edelleen ja fysiikan puolesta niidenkin energiatiheyden pystyy vielä vähintään kolminkertaistamaan nykyisestä ennen kuin aletaan olla edes lähellä teoreettista maksimia. Viime vuosinahan akkujen energiatiheys on kasvanut n.5% / vuosi,  

Fiskerhän on myös väittänyt kehittäneensä kustannustehokkaan tavan valmistaa grafeenia ja luvannut julkaista vuoden sisään grafeenikondensaattoreista virtansa saavan sähköauton, jonka kantaman pitäisi olla reippaasti parempi kuin Teslan.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä niin. Palstat ovat täynnä neitsyitä jotka neuvovat aikamiehiä seksissä koska ovat lukeneet niistä kokemuksista netistä...

Meinaat, että mun täytyy itse ajella Teslalla, ennen kuin osaan kaivaa netistä tiedoa ja käyttää taskulaskinta? Miten se Teslalla ajaminen antaa mulle yhtään mitään uutta hyödyllistä tietoa?

Meinaan että kannattaisi joskus ajaa sähköautolla itse jotta tietää mikä on mainostekstin ja todellisuuden ero, kun ei se noin yleisellä tasolla tunnu olevan selvillä.

Oletko muuten ylipäätään ajanut autoa?

Fysiikan lakeihin ja akkujen toimintaperiaatteeseen. Akustot sisältävät huomattavan paljon ohjauselektroniikkaa jolla latausta kontrolloidaan. Esim. Teslassa laturi ei juuri koskaan lataa kaikkia kennoja kerrallaan vaan niiden kanssa vuorotellaan hyvinkin monipuolisesti.

Mikä fysiikan laki estää akun lataamisen 120 kW teholla? Voisitko käydä kertomassa sen Teslalle jo nyt, että lopettavat suosiolla SuperCharger v3 kehittelyn, jossa tuo teho tulee kasvamaan reilusti, koska sun mielestä fysiikan lait estävät sen.

Akkujen fysikaaliset ominaisuudet. Akut toki kehittyvät tulevaisuudessa j aniiden latausominaisuuden paranevat. Silti ne eivät tule koskaan olemaan sellaisia että ne voisivat ottaa vastaan maksimitehon koko latausaikansa ajan.

Jos auto vaihtuu 3 vuoden välein on samantekevää miten paljon sillä kokonaisuudessaan ajetaan. Sijoituksena auto on muutenkin yksi huonoimmista.

Vaan onneksi useimmat autot eivät mene paaliin 3 vuoden ikäisinä.

Useimpaan autonvaihtoon on muita syitä kun se että vanha "menee paaliin". Sitten kun sinä kasvat isoksi, menet töihin ja hankit oman auton niin saatat huomata sen itsekin.

Niin. Sinun täytyy kysyä Teslalta miksi heidän autoissaan on lyhyempi suositeltu huoltoväli kun lähes kaikissa muissa premium-luokan hgenkilöautoissa. En usko että huoltoväli on lyhyt ainakaan siksi että haluaisivat ehdoin tahdoin olla polttomoottoriautoja huonompia tässä asiassa, vaan eiköhän sille ole ihan joku reaalisempi syy.

Minulle tulee ainakin mieleen se, että Tesla haluaa välttää huonoa julkisuutta hajonneiden autojen osalta, koska on erityisen kiinnostunut brändäämään itsensä premium-valmistajaksi.

Ahaa. Ja muut premium-valmistajat eivät halua välttää huonoa julkisuutta ja siksi heillä on pidemmät huoltovälit? 

No sinun datasi viittasi kuskiin joka ajeli 44 km/tunnissa. Lapsena minulla oli mopo jolla pääsi suunnilleen saman verran.

44 km/h on autoilla aika normaali keskinopeus taajamissa.

Ei ole, se on alhaisempi. Mutta sinun datasi kuski ei ajanut taajamissa.

Norjan sähkön hinta on samaa luokkaa kun Suomessa mutta väestön keskitulo huomattavasti korkeampi. Kun kasvat isoksi ymmärrät tämänkin faktan merkityksen.

33 % (netto) tai 35 % (brutto) korkeampi. Tälläkään ei ole käytännön merkitystä sähköautoilun sähkönhintaan, koska sähkö on edelleen niin paljon bensaa halvempaa.

Aika rajua. Sulla varmaan isi maksaa joten tuloilla ei ole väliä. Jos joskus menet töihin ja saat palkkaa jolla elätät itse itsesi niin huomaat aika pian että joku 30 % palkankorotus on aika merkittävä. Mutta suurin syy sähköautojen yleistymiseen Norjassa on tietysti se että valtio maksaa satoja miljoonia tukiaisia niiden hankkimiseen.

Tällä hetkellä halvin Nettiautossa myytävä sähköauto jolla saa ajaa yleisillä teillä on vuoden 2011 Mitsubishi MiEV. Sillä on ajattu vajaat 100 tkm ja sen moottorin teho on huimat 4 kW. Hinta 9900 €. Toimintasäteestä Ilta-sanomat sanoo seuraavaa: 

Toiseksi i-MiEVille luvataan kuuden tunnin täydellä latauksella 150 kilometrin toimintamatka. Todellisuudessa normaalilla ajamisella, joka sisältää sekalaista ajoa ja rivakoita kiihdytyksiä, toimintamatka on lähempänä sataa kilometriä. Se tarkoittaa, että iMiEVillä voi esimerkiksi ajaa Kehä 3:n päästä päähän, mutta siinä se sitten on.

Vertailun vuoksi samalla rahalla saa esim. vuoden 2006 Mersu 200 CDI nelivdon (90 kW) Tai Audi avant TDI Sport edition quattron (125 kV)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs tehdään sitten sähköauton latauksen kanssa, kun sinne latauspaikalle saapuessa siinä onkin jo johdon päässä kiinni juuri aikaisemmin tullut toinen sähköauto? Sitten vaan odotetaan?

Yleensä siellä on useampikin johto. Minä en ole yhden paikan latauspaikkoja nähnytkään. Toki ne kaikki voivat olla varattuina, jos on joku yleisötapahtuma lähistöllä tai jotain. Sitten vain et lataa siellä ja lataat jossain muualla. Aivan samalla tavalla kuin jos bensahuoltoasema olisi suljettuna. Normaalisti ihmiset lataavat kotonaan ja se on sillä hyvä. Latauspisteitä on todella paljon, joten ei tule montaakaan kilometriä ajamista seuraavalle, jos on välttämättä joutunut ajamaan akkunsa ihan finaaliin eikä voi odotella seuraavaa kätevää lataushetkeä.

Suomen latauspistekarttaa tai -listaa kun katsoo, niin enemmistö paikoista on sen mukaan yhden pisteen paikkoja. Ehkä sinulla on sitten asiasta parempaa tietoa ja kokemusta?

Miten ladataan sitten "jossain muualla" jos se joku muu paikka on kymmenien kilometrien päässä ja sekin väärässä suunnassa?

Kävin katsomassa latauspistekarttaa. Möksältä on matkaa lähimmälle latauspaikalle 80 km ja seuraavaksi lähimmälle yli 100 km. 

Ja möksälläsi ei ole sähköjä? Ja näin ollen kenenkään muunkaan mökillä ei ole sähköjä, ja kaikilta muiltakin on vähintään tuo matka latauspaikalle?

Kunhan sinne möksälle nyt enste pääsee. Leafilla se olisi siinä & siinä. Mutta parempi olisi varmaan myydä se möksä ja ostaa sillä hinnalla pari kolme teslaa talouteen.

Parempi olisi ostaa mökki jostain järkevän etäisyyden päästä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa keskimääräinen mökkimatka taisi olla noin 30 km. Jos itse ajaa satoja kilometrejä mökille ei todellakaan ole enemmistössä.

Koska tesla-fanilla on oikeus päättää missä kukakin saa lomaansa viettää. Jo ei tesla sovi sinulle muuta koko elämäsi jotta tesla alkaa sopia sinulle!

Meiltä ei pääse valitettavasti 30km millään meren rantaan tai tunturiin, joten pitäisi kai heittäytyä työttömäksi ja ottaa loparit töistä että voin muuttaa lähelle harrastuksiani eli purjehdusta ja laskettelua?

Mitä sä oikein selität? Teslalla pääset aivan hyvin mökille. Nyt oli kyse Leafista, sillä kun ei aina pääse, koska kantamakin on kolmasosa Teslasta.

Vierailija kirjoitti:

Jos auto vaihtuu 3 vuoden välein on samantekevää miten paljon sillä kokonaisuudessaan ajetaan. Sijoituksena auto on muutenkin yksi huonoimmista.

Vaan onneksi useimmat autot eivät mene paaliin 3 vuoden ikäisinä.

Useimpaan autonvaihtoon on muita syitä kun se että vanha "menee paaliin". Sitten kun sinä kasvat isoksi, menet töihin ja hankit oman auton niin saatat huomata sen itsekin.

Kasvatkohan sinä ikinä niin isoksi, että ymmärrät miksi se on hieman eri asia auton kustannuksien arvionnin kannalta, meneekö se 3 vuoden jälkeen paaliin vai vaihdossa uutempaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs tehdään sitten sähköauton latauksen kanssa, kun sinne latauspaikalle saapuessa siinä onkin jo johdon päässä kiinni juuri aikaisemmin tullut toinen sähköauto? Sitten vaan odotetaan?

Yleensä siellä on useampikin johto. Minä en ole yhden paikan latauspaikkoja nähnytkään. Toki ne kaikki voivat olla varattuina, jos on joku yleisötapahtuma lähistöllä tai jotain. Sitten vain et lataa siellä ja lataat jossain muualla. Aivan samalla tavalla kuin jos bensahuoltoasema olisi suljettuna. Normaalisti ihmiset lataavat kotonaan ja se on sillä hyvä. Latauspisteitä on todella paljon, joten ei tule montaakaan kilometriä ajamista seuraavalle, jos on välttämättä joutunut ajamaan akkunsa ihan finaaliin eikä voi odotella seuraavaa kätevää lataushetkeä.

Suomen latauspistekarttaa tai -listaa kun katsoo, niin enemmistö paikoista on sen mukaan yhden pisteen paikkoja. Ehkä sinulla on sitten asiasta parempaa tietoa ja kokemusta?

Miten ladataan sitten "jossain muualla" jos se joku muu paikka on kymmenien kilometrien päässä ja sekin väärässä suunnassa?

Kävin katsomassa latauspistekarttaa. Möksältä on matkaa lähimmälle latauspaikalle 80 km ja seuraavaksi lähimmälle yli 100 km. 

Ja möksälläsi ei ole sähköjä? Ja näin ollen kenenkään muunkaan mökillä ei ole sähköjä, ja kaikilta muiltakin on vähintään tuo matka latauspaikalle?

Kunhan sinne möksälle nyt enste pääsee. Leafilla se olisi siinä & siinä. Mutta parempi olisi varmaan myydä se möksä ja ostaa sillä hinnalla pari kolme teslaa talouteen.

Parempi olisi ostaa mökki jostain järkevän etäisyyden päästä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa keskimääräinen mökkimatka taisi olla noin 30 km. Jos itse ajaa satoja kilometrejä mökille ei todellakaan ole enemmistössä.

Koska tesla-fanilla on oikeus päättää missä kukakin saa lomaansa viettää. Jo ei tesla sovi sinulle muuta koko elämäsi jotta tesla alkaa sopia sinulle!

Meiltä ei pääse valitettavasti 30km millään meren rantaan tai tunturiin, joten pitäisi kai heittäytyä työttömäksi ja ottaa loparit töistä että voin muuttaa lähelle harrastuksiani eli purjehdusta ja laskettelua?

Mitä sä oikein selität? Teslalla pääset aivan hyvin mökille. Nyt oli kyse Leafista, sillä kun ei aina pääse, koska kantamakin on kolmasosa Teslasta.

Joo, helikopterillakin pääset. Ja vesilentokoneella. Nekin on parin vuoden päästä sähköisiä. Ihan ylivoimaisia autoihin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole pitkään aikaan validi vaihtoehto 95%lle autonkäyttäjistä.

Tämä koko hype perustuu siihen, että ajoneuvoteollisuus on päässyt sellaiseen vaiheeseen sähkötekniikan kanssa, että heillä on nyt tarjota auttavasti toimivaa tuotetta ja kehityspanostuksille pitäisi alkaa saada paikkausta markkinoilta. Voin kuvitella, että Brysselissä on valtava lobbauskampanja ollut jo jonkin aikaa. Täällä pohjolassa sitten yritetään käännellä tilannetta kauniimmaksi kaikin tavoin, vaikka jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköauto ei ole Suomessa validi vaihtoehto, korvaamaan polttomoottoriauto.

Viherpiiperöt tietenkin ulvovat asian puolesta, kun perinteisesti eivät kauhean tekniikanläheisiä ole koskaan olleet.

Jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköautot tulevat korvaamaan suuren osan Suomenkin polttomoottoriautoista ja plug-in hybridit loput. Aikajänne ei toki ole ensi viikolla tai edes ensi vuonna vaan puhutaan parista vuosikymmenestä, ennen kuin muutos pääsee kunnolla vauhtiin.

Akuston hinta on avainasemassa ja se on viimeisessä kuudessa vuodessa laksenut noin neljäsosaan entisestä. Tällä hetkellä kilowattitunnin hinta liikkuu vähän päälle 200 dollarissa ja 100 dollaria pidetään yleisesti rajana sille, että sähköauto pärjää polttomoottoriautolle ilman tukia. Tuo raja saavutettaneen n. 10 vuodessa ja kylkiäisenä tulee varmasti myös lisää kantomatkaa. Sen jälkeen polttomoottoriautoja tullaa ostamaan enää hyvin marginaalisiin tarpeisiin. 

Varmuudella sähköautoista voidaan sanoa vain, että lähivuosina ne eivät suurta osaa polttomoottoriautoista korvaa. Muun kehityksen ennustaminen on varsin epävarmaa. Vuosikymmenien päähän tehtävät tekniikan kehityksen ennusteet menevät yleensä pieleen. Edullisen, suurikapasiteettisen ja nopeasti ladattavan "superakun" keksiminen muuttaisi tilanteen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Et ilmeisesti juurikaan ole seurannut akkujen kehitykseen liittyvää tutkimusta jos pystyt kirkkain silmin väittämään, että nopeasti ladattavia "superakkuja" ei ole näköpiirissä. Tällä hetkellä on käynnissä useita toisistaan riippumattomia ja  erittäin lupaavia tutkimusprojekteja  aiheeseen liittyen, mm. Surreyn ja Kalifornien yliopistoissa kehitetäään uudenlaisia superkondensaattoreita litiumakkujen korvaajiksi, joiden etuina on litiumiin verrattuna yhtä hyvän tai jopa moninkertaisesti paremman energiatiheyden lisäksi mm. lataaminen sekunneissa, kylmänkestävyys ja vähintään kertaluokkaa parempi syklinen kestävyys. Ainakin Surreyn porukalta on tulossa prototyyppi jo tänä vuonna ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden etsintä on paraikaa käynnissä.

Myös litiumakkuja kehitetään edelleen ja fysiikan puolesta niidenkin energiatiheyden pystyy vielä vähintään kolminkertaistamaan nykyisestä ennen kuin aletaan olla edes lähellä teoreettista maksimia. Viime vuosinahan akkujen energiatiheys on kasvanut n.5% / vuosi,  

Tutkimusprojekteilla tai tulevaisuudenlupauksilla ei vielä ensi vuonna eikä seuraavanakaan ajeta. Tutkimusprojektista kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä ja kallis matka, eikä suurin osa niistä koskaan toteudu tuotteena. Puhutaan niistä sitten kun ovat kaupasta saatavissa.

Meinaan että kannattaisi joskus ajaa sähköautolla itse jotta tietää mikä on mainostekstin ja todellisuuden ero, kun ei se noin yleisellä tasolla tunnu olevan selvillä.

Onhan se nyt kaikille aivan täydellisen selvää, ettei valmistajan mainoslukemat aina vastaa todellisuutta. Ei siihen tarvita omakohtaista kokemusta sähköautolla ajamisesta. Luvut ovat joka tapauksessa viitteellisiä, joten eipä haittaa käyttää valmistajan omaa laskuria. Jokainen voi omassa pääkopassaan sitten miettiä, että ehkä ne luvut on vaikka 20 % korkeammat kuin taviksen kohdalla käytännössä. Ei se vaikuta lopputulokseen merkityksellisesti.

Oletko muuten ylipäätään ajanut autoa?

Jotakuinkin joka päivä viimeiset 13 vuotta ja satunnaisesti 20 vuoden ajan.

Akkujen fysikaaliset ominaisuudet. Akut toki kehittyvät tulevaisuudessa j aniiden latausominaisuuden paranevat. Silti ne eivät tule koskaan olemaan sellaisia että ne voisivat ottaa vastaan maksimitehon koko latausaikansa ajan.

120 kW maksimiteho on ohjelmallisesti syötetty Tesloihin, se ei ole mikään fysikaalinen este. En usko sekuntiakaan, että Teslalla ei käytettäisi varmuuskertoimia, joten fysiikan lait voi tässä vaiheessa unohtaa. Jotkut tavalliset Model S:thän on softapäivityksellä mahdollistettu lataamaan tuotakin suuremmilla tehoilla, kuten 135 kW.

Useimpaan autonvaihtoon on muita syitä kun se että vanha "menee paaliin". Sitten kun sinä kasvat isoksi, menet töihin ja hankit oman auton niin saatat huomata sen itsekin.

Mä en ole missään välissä sanonut, että paaliin meneminen on ainoa syy autonvaihdolle. Sitä sä kuitenkin oletat auton tekevän 3 vuoden kuluttua, jos kerta se on jokin mystinen exit-point investoinnin osalta. Todellisuudessa sillä sähköautolla on jälleenmyyntiarvo. Se, ottaako jälleenmyyntiarvo huomioon kuinka hyvin sähköautojen erot suhteessa polttomoottoriautoihin, on aivan toinen keskustelu enkä minä jaksa siitä ottaa selkoa.

Ahaa. Ja muut premium-valmistajat eivät halua välttää huonoa julkisuutta ja siksi heillä on pidemmät huoltovälit?

Muut Premium-valmistajat ovat jo ehtineet osoittaa olevansa Premium-valmistajia jopa viimeiset sata vuotta. Teslalla on uutena tulokkaana vasta brändääminen kesken, eikä siihen sovi omia aikojaan hajoilevat autot, varsinkin kun ovat niin erottuva tekijä markkinoilla sähköautoillaan. Joku BMW pystyy pitämään itsensä Premium-autona, vaikka eivät pärjää edes katsastustilastoissa, koska mielikuva on jo luotu ja Jonnet toistavat sitä puskaradiossaan ihan ilman BMW:n omaa vaivannäköä. Huomaa, että tämä on vain oma näkemykseni vailla minkäänlaista sen kummempaa evidenssiä.

Ei ole, se on alhaisempi. Mutta sinun datasi kuski ei ajanut taajamissa.

Tavallinen ei tarkoita "yleisin" tai "ainoa". Helsingissä kaikkien autojen keskinopeus vuonna 2011 oli 59,5 km/h. Jossain toisaalla se on jotain muuta.

Kuskin ei varsinaisesti tarvinnut ajaa taajamissa. Mikäli 44 km/h keskinopeudella pääsee myös taajamassa lähimainkaan vastaaviin lukemiin, se riittää mainiosti. Toki ei välttämättä pääse, muttei sekään vielä tätä asianlaitaa muuta keskustelun kannalta miksikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole pitkään aikaan validi vaihtoehto 95%lle autonkäyttäjistä.

Tämä koko hype perustuu siihen, että ajoneuvoteollisuus on päässyt sellaiseen vaiheeseen sähkötekniikan kanssa, että heillä on nyt tarjota auttavasti toimivaa tuotetta ja kehityspanostuksille pitäisi alkaa saada paikkausta markkinoilta. Voin kuvitella, että Brysselissä on valtava lobbauskampanja ollut jo jonkin aikaa. Täällä pohjolassa sitten yritetään käännellä tilannetta kauniimmaksi kaikin tavoin, vaikka jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköauto ei ole Suomessa validi vaihtoehto, korvaamaan polttomoottoriauto.

Viherpiiperöt tietenkin ulvovat asian puolesta, kun perinteisesti eivät kauhean tekniikanläheisiä ole koskaan olleet.

Jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköautot tulevat korvaamaan suuren osan Suomenkin polttomoottoriautoista ja plug-in hybridit loput. Aikajänne ei toki ole ensi viikolla tai edes ensi vuonna vaan puhutaan parista vuosikymmenestä, ennen kuin muutos pääsee kunnolla vauhtiin.

Akuston hinta on avainasemassa ja se on viimeisessä kuudessa vuodessa laksenut noin neljäsosaan entisestä. Tällä hetkellä kilowattitunnin hinta liikkuu vähän päälle 200 dollarissa ja 100 dollaria pidetään yleisesti rajana sille, että sähköauto pärjää polttomoottoriautolle ilman tukia. Tuo raja saavutettaneen n. 10 vuodessa ja kylkiäisenä tulee varmasti myös lisää kantomatkaa. Sen jälkeen polttomoottoriautoja tullaa ostamaan enää hyvin marginaalisiin tarpeisiin. 

Varmuudella sähköautoista voidaan sanoa vain, että lähivuosina ne eivät suurta osaa polttomoottoriautoista korvaa. Muun kehityksen ennustaminen on varsin epävarmaa. Vuosikymmenien päähän tehtävät tekniikan kehityksen ennusteet menevät yleensä pieleen. Edullisen, suurikapasiteettisen ja nopeasti ladattavan "superakun" keksiminen muuttaisi tilanteen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Et ilmeisesti juurikaan ole seurannut akkujen kehitykseen liittyvää tutkimusta jos pystyt kirkkain silmin väittämään, että nopeasti ladattavia "superakkuja" ei ole näköpiirissä. Tällä hetkellä on käynnissä useita toisistaan riippumattomia ja  erittäin lupaavia tutkimusprojekteja  aiheeseen liittyen, mm. Surreyn ja Kalifornien yliopistoissa kehitetäään uudenlaisia superkondensaattoreita litiumakkujen korvaajiksi, joiden etuina on litiumiin verrattuna yhtä hyvän tai jopa moninkertaisesti paremman energiatiheyden lisäksi mm. lataaminen sekunneissa, kylmänkestävyys ja vähintään kertaluokkaa parempi syklinen kestävyys. Ainakin Surreyn porukalta on tulossa prototyyppi jo tänä vuonna ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden etsintä on paraikaa käynnissä.

Myös litiumakkuja kehitetään edelleen ja fysiikan puolesta niidenkin energiatiheyden pystyy vielä vähintään kolminkertaistamaan nykyisestä ennen kuin aletaan olla edes lähellä teoreettista maksimia. Viime vuosinahan akkujen energiatiheys on kasvanut n.5% / vuosi,  

Tutkimusprojekteilla tai tulevaisuudenlupauksilla ei vielä ensi vuonna eikä seuraavanakaan ajeta. Tutkimusprojektista kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä ja kallis matka, eikä suurin osa niistä koskaan toteudu tuotteena. Puhutaan niistä sitten kun ovat kaupasta saatavissa.

Taas meni maalitolppien siirtelyksi - "ei näköpiirissä" muuttuikin "ei bilteman hyllyssä". 

Superkondensaattoreilla on muuten ajeltu kaupunkiliikenteessä jo 90-luvulta lähtien, tekniikka ei siis ole uutta vaan uudet materiaalit ovat nyt mahdollistamassa sen kehittämisen uudelle tasolle.

Mutta kiitokset rehellisyydestäsi, kun et edes koittanut kiistää sitä, ettet varsinaisesti akkutekniikan kehityksestä mitään tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole pitkään aikaan validi vaihtoehto 95%lle autonkäyttäjistä.

Tämä koko hype perustuu siihen, että ajoneuvoteollisuus on päässyt sellaiseen vaiheeseen sähkötekniikan kanssa, että heillä on nyt tarjota auttavasti toimivaa tuotetta ja kehityspanostuksille pitäisi alkaa saada paikkausta markkinoilta. Voin kuvitella, että Brysselissä on valtava lobbauskampanja ollut jo jonkin aikaa. Täällä pohjolassa sitten yritetään käännellä tilannetta kauniimmaksi kaikin tavoin, vaikka jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköauto ei ole Suomessa validi vaihtoehto, korvaamaan polttomoottoriauto.

Viherpiiperöt tietenkin ulvovat asian puolesta, kun perinteisesti eivät kauhean tekniikanläheisiä ole koskaan olleet.

Jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköautot tulevat korvaamaan suuren osan Suomenkin polttomoottoriautoista ja plug-in hybridit loput. Aikajänne ei toki ole ensi viikolla tai edes ensi vuonna vaan puhutaan parista vuosikymmenestä, ennen kuin muutos pääsee kunnolla vauhtiin.

Akuston hinta on avainasemassa ja se on viimeisessä kuudessa vuodessa laksenut noin neljäsosaan entisestä. Tällä hetkellä kilowattitunnin hinta liikkuu vähän päälle 200 dollarissa ja 100 dollaria pidetään yleisesti rajana sille, että sähköauto pärjää polttomoottoriautolle ilman tukia. Tuo raja saavutettaneen n. 10 vuodessa ja kylkiäisenä tulee varmasti myös lisää kantomatkaa. Sen jälkeen polttomoottoriautoja tullaa ostamaan enää hyvin marginaalisiin tarpeisiin. 

Varmuudella sähköautoista voidaan sanoa vain, että lähivuosina ne eivät suurta osaa polttomoottoriautoista korvaa. Muun kehityksen ennustaminen on varsin epävarmaa. Vuosikymmenien päähän tehtävät tekniikan kehityksen ennusteet menevät yleensä pieleen. Edullisen, suurikapasiteettisen ja nopeasti ladattavan "superakun" keksiminen muuttaisi tilanteen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Et ilmeisesti juurikaan ole seurannut akkujen kehitykseen liittyvää tutkimusta jos pystyt kirkkain silmin väittämään, että nopeasti ladattavia "superakkuja" ei ole näköpiirissä. Tällä hetkellä on käynnissä useita toisistaan riippumattomia ja  erittäin lupaavia tutkimusprojekteja  aiheeseen liittyen, mm. Surreyn ja Kalifornien yliopistoissa kehitetäään uudenlaisia superkondensaattoreita litiumakkujen korvaajiksi, joiden etuina on litiumiin verrattuna yhtä hyvän tai jopa moninkertaisesti paremman energiatiheyden lisäksi mm. lataaminen sekunneissa, kylmänkestävyys ja vähintään kertaluokkaa parempi syklinen kestävyys. Ainakin Surreyn porukalta on tulossa prototyyppi jo tänä vuonna ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden etsintä on paraikaa käynnissä.

Myös litiumakkuja kehitetään edelleen ja fysiikan puolesta niidenkin energiatiheyden pystyy vielä vähintään kolminkertaistamaan nykyisestä ennen kuin aletaan olla edes lähellä teoreettista maksimia. Viime vuosinahan akkujen energiatiheys on kasvanut n.5% / vuosi,  

Tutkimusprojekteilla tai tulevaisuudenlupauksilla ei vielä ensi vuonna eikä seuraavanakaan ajeta. Tutkimusprojektista kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä ja kallis matka, eikä suurin osa niistä koskaan toteudu tuotteena. Puhutaan niistä sitten kun ovat kaupasta saatavissa.

Taas meni maalitolppien siirtelyksi - "ei näköpiirissä" muuttuikin "ei bilteman hyllyssä". 

Superkondensaattoreilla on muuten ajeltu kaupunkiliikenteessä jo 90-luvulta lähtien, tekniikka ei siis ole uutta vaan uudet materiaalit ovat nyt mahdollistamassa sen kehittämisen uudelle tasolle.

Mutta kiitokset rehellisyydestäsi, kun et edes koittanut kiistää sitä, ettet varsinaisesti akkutekniikan kehityksestä mitään tiedä. 

Eivät ne tutkimusprojektit ole mitään näköpiirissä olevia tuotteita, eikä niiden varaan voi mitään tämän hetken suunnitelmia laskea.

Vierailija kirjoitti:

Koko Kainuussa ei ole yhtään latauspaikkaa, samaten Kuusamon alue loistaa poissaolollaan. Se onkin kiva körötellä Via Karjalan kautta itärajaa Lappiin kun meillä ei ole kotona pistokepaikkaa vaan autotalli.

Niin, on se jännää ettei periferiassa, jossa asuu todella vähän ihmisiä, ole kummoisestikaan latauspaikkoja vielä (vaikka muutama tuollakin suunnalla on, jos vaikka Kuusamosta jonnekin päin lähdet isoja tietä, niin jokaisella on latauspiste, Kainuussa on pari myös satunnaista, vaikkeivat nopeita olekaan). Eiköhän tuonnekin niitä joskus saada, jos siellä alkavat sähköautot yleistymään.

En tiedä mitä tietä siellä itärajan tuntumassa, jos ollenkaan, mutta mitään isoa ei ainakaan ole, joten samahan se olisi ajella hitusen lännemmässä isoa tietä. Olisi varmaan nopeampaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole pitkään aikaan validi vaihtoehto 95%lle autonkäyttäjistä.

Tämä koko hype perustuu siihen, että ajoneuvoteollisuus on päässyt sellaiseen vaiheeseen sähkötekniikan kanssa, että heillä on nyt tarjota auttavasti toimivaa tuotetta ja kehityspanostuksille pitäisi alkaa saada paikkausta markkinoilta. Voin kuvitella, että Brysselissä on valtava lobbauskampanja ollut jo jonkin aikaa. Täällä pohjolassa sitten yritetään käännellä tilannetta kauniimmaksi kaikin tavoin, vaikka jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköauto ei ole Suomessa validi vaihtoehto, korvaamaan polttomoottoriauto.

Viherpiiperöt tietenkin ulvovat asian puolesta, kun perinteisesti eivät kauhean tekniikanläheisiä ole koskaan olleet.

Jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköautot tulevat korvaamaan suuren osan Suomenkin polttomoottoriautoista ja plug-in hybridit loput. Aikajänne ei toki ole ensi viikolla tai edes ensi vuonna vaan puhutaan parista vuosikymmenestä, ennen kuin muutos pääsee kunnolla vauhtiin.

Akuston hinta on avainasemassa ja se on viimeisessä kuudessa vuodessa laksenut noin neljäsosaan entisestä. Tällä hetkellä kilowattitunnin hinta liikkuu vähän päälle 200 dollarissa ja 100 dollaria pidetään yleisesti rajana sille, että sähköauto pärjää polttomoottoriautolle ilman tukia. Tuo raja saavutettaneen n. 10 vuodessa ja kylkiäisenä tulee varmasti myös lisää kantomatkaa. Sen jälkeen polttomoottoriautoja tullaa ostamaan enää hyvin marginaalisiin tarpeisiin. 

Varmuudella sähköautoista voidaan sanoa vain, että lähivuosina ne eivät suurta osaa polttomoottoriautoista korvaa. Muun kehityksen ennustaminen on varsin epävarmaa. Vuosikymmenien päähän tehtävät tekniikan kehityksen ennusteet menevät yleensä pieleen. Edullisen, suurikapasiteettisen ja nopeasti ladattavan "superakun" keksiminen muuttaisi tilanteen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Et ilmeisesti juurikaan ole seurannut akkujen kehitykseen liittyvää tutkimusta jos pystyt kirkkain silmin väittämään, että nopeasti ladattavia "superakkuja" ei ole näköpiirissä. Tällä hetkellä on käynnissä useita toisistaan riippumattomia ja  erittäin lupaavia tutkimusprojekteja  aiheeseen liittyen, mm. Surreyn ja Kalifornien yliopistoissa kehitetäään uudenlaisia superkondensaattoreita litiumakkujen korvaajiksi, joiden etuina on litiumiin verrattuna yhtä hyvän tai jopa moninkertaisesti paremman energiatiheyden lisäksi mm. lataaminen sekunneissa, kylmänkestävyys ja vähintään kertaluokkaa parempi syklinen kestävyys. Ainakin Surreyn porukalta on tulossa prototyyppi jo tänä vuonna ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden etsintä on paraikaa käynnissä.

Myös litiumakkuja kehitetään edelleen ja fysiikan puolesta niidenkin energiatiheyden pystyy vielä vähintään kolminkertaistamaan nykyisestä ennen kuin aletaan olla edes lähellä teoreettista maksimia. Viime vuosinahan akkujen energiatiheys on kasvanut n.5% / vuosi,  

Tutkimusprojekteilla tai tulevaisuudenlupauksilla ei vielä ensi vuonna eikä seuraavanakaan ajeta. Tutkimusprojektista kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä ja kallis matka, eikä suurin osa niistä koskaan toteudu tuotteena. Puhutaan niistä sitten kun ovat kaupasta saatavissa.

Taas meni maalitolppien siirtelyksi - "ei näköpiirissä" muuttuikin "ei bilteman hyllyssä". 

Superkondensaattoreilla on muuten ajeltu kaupunkiliikenteessä jo 90-luvulta lähtien, tekniikka ei siis ole uutta vaan uudet materiaalit ovat nyt mahdollistamassa sen kehittämisen uudelle tasolle.

Mutta kiitokset rehellisyydestäsi, kun et edes koittanut kiistää sitä, ettet varsinaisesti akkutekniikan kehityksestä mitään tiedä. 

Eivät ne tutkimusprojektit ole mitään näköpiirissä olevia tuotteita, eikä niiden varaan voi mitään tämän hetken suunnitelmia laskea.

Näköpiirissä olevaksi voi sen sijaan sanoa esimerkiksi Teslan Gigafactory-hanketta. Mutta sekin on vielä vuosien päässä, ennen kuin sellainen sylkee litium-akkuja Vaasassa (tai jossain). Että ihan näköpiirissä ei ole se, että superkondensaattoriautoja saa kaupasta ostaa. Kun niitä litiumakkuisiakaan ei ole vielä tarjolla kuin muutama hassu malli kovaan hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole pitkään aikaan validi vaihtoehto 95%lle autonkäyttäjistä.

Tämä koko hype perustuu siihen, että ajoneuvoteollisuus on päässyt sellaiseen vaiheeseen sähkötekniikan kanssa, että heillä on nyt tarjota auttavasti toimivaa tuotetta ja kehityspanostuksille pitäisi alkaa saada paikkausta markkinoilta. Voin kuvitella, että Brysselissä on valtava lobbauskampanja ollut jo jonkin aikaa. Täällä pohjolassa sitten yritetään käännellä tilannetta kauniimmaksi kaikin tavoin, vaikka jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköauto ei ole Suomessa validi vaihtoehto, korvaamaan polttomoottoriauto.

Viherpiiperöt tietenkin ulvovat asian puolesta, kun perinteisesti eivät kauhean tekniikanläheisiä ole koskaan olleet.

Jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköautot tulevat korvaamaan suuren osan Suomenkin polttomoottoriautoista ja plug-in hybridit loput. Aikajänne ei toki ole ensi viikolla tai edes ensi vuonna vaan puhutaan parista vuosikymmenestä, ennen kuin muutos pääsee kunnolla vauhtiin.

Akuston hinta on avainasemassa ja se on viimeisessä kuudessa vuodessa laksenut noin neljäsosaan entisestä. Tällä hetkellä kilowattitunnin hinta liikkuu vähän päälle 200 dollarissa ja 100 dollaria pidetään yleisesti rajana sille, että sähköauto pärjää polttomoottoriautolle ilman tukia. Tuo raja saavutettaneen n. 10 vuodessa ja kylkiäisenä tulee varmasti myös lisää kantomatkaa. Sen jälkeen polttomoottoriautoja tullaa ostamaan enää hyvin marginaalisiin tarpeisiin. 

Varmuudella sähköautoista voidaan sanoa vain, että lähivuosina ne eivät suurta osaa polttomoottoriautoista korvaa. Muun kehityksen ennustaminen on varsin epävarmaa. Vuosikymmenien päähän tehtävät tekniikan kehityksen ennusteet menevät yleensä pieleen. Edullisen, suurikapasiteettisen ja nopeasti ladattavan "superakun" keksiminen muuttaisi tilanteen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Et ilmeisesti juurikaan ole seurannut akkujen kehitykseen liittyvää tutkimusta jos pystyt kirkkain silmin väittämään, että nopeasti ladattavia "superakkuja" ei ole näköpiirissä. Tällä hetkellä on käynnissä useita toisistaan riippumattomia ja  erittäin lupaavia tutkimusprojekteja  aiheeseen liittyen, mm. Surreyn ja Kalifornien yliopistoissa kehitetäään uudenlaisia superkondensaattoreita litiumakkujen korvaajiksi, joiden etuina on litiumiin verrattuna yhtä hyvän tai jopa moninkertaisesti paremman energiatiheyden lisäksi mm. lataaminen sekunneissa, kylmänkestävyys ja vähintään kertaluokkaa parempi syklinen kestävyys. Ainakin Surreyn porukalta on tulossa prototyyppi jo tänä vuonna ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden etsintä on paraikaa käynnissä.

Myös litiumakkuja kehitetään edelleen ja fysiikan puolesta niidenkin energiatiheyden pystyy vielä vähintään kolminkertaistamaan nykyisestä ennen kuin aletaan olla edes lähellä teoreettista maksimia. Viime vuosinahan akkujen energiatiheys on kasvanut n.5% / vuosi,  

Tutkimusprojekteilla tai tulevaisuudenlupauksilla ei vielä ensi vuonna eikä seuraavanakaan ajeta. Tutkimusprojektista kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä ja kallis matka, eikä suurin osa niistä koskaan toteudu tuotteena. Puhutaan niistä sitten kun ovat kaupasta saatavissa.

Taas meni maalitolppien siirtelyksi - "ei näköpiirissä" muuttuikin "ei bilteman hyllyssä". 

Superkondensaattoreilla on muuten ajeltu kaupunkiliikenteessä jo 90-luvulta lähtien, tekniikka ei siis ole uutta vaan uudet materiaalit ovat nyt mahdollistamassa sen kehittämisen uudelle tasolle.

Mutta kiitokset rehellisyydestäsi, kun et edes koittanut kiistää sitä, ettet varsinaisesti akkutekniikan kehityksestä mitään tiedä. 

Eivät ne tutkimusprojektit ole mitään näköpiirissä olevia tuotteita, eikä niiden varaan voi mitään tämän hetken suunnitelmia laskea.

Fiskerillä on ainakin jo patentit omista nanografeenikondensaattoreihin perustuvista akuistaan ja ensimmäinen niihin perustuva auto on luvattu julkistaa elokuussa. Akkutekniikan lisensoinnista muille valmistajille on jo keskustelut aloitettu. Mutta pidä sinä vain silmät tiukasti kiinni ja jatka jankkaamista, kyllä ne sinne Bilteman hyllyynkin aikanaan päätyy.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko Kainuussa ei ole yhtään latauspaikkaa, samaten Kuusamon alue loistaa poissaolollaan. Se onkin kiva körötellä Via Karjalan kautta itärajaa Lappiin kun meillä ei ole kotona pistokepaikkaa vaan autotalli.

Niin, on se jännää ettei periferiassa, jossa asuu todella vähän ihmisiä, ole kummoisestikaan latauspaikkoja vielä (vaikka muutama tuollakin suunnalla on, jos vaikka Kuusamosta jonnekin päin lähdet isoja tietä, niin jokaisella on latauspiste, Kainuussa on pari myös satunnaista, vaikkeivat nopeita olekaan). Eiköhän tuonnekin niitä joskus saada, jos siellä alkavat sähköautot yleistymään.

En tiedä mitä tietä siellä itärajan tuntumassa, jos ollenkaan, mutta mitään isoa ei ainakaan ole, joten samahan se olisi ajella hitusen lännemmässä isoa tietä. Olisi varmaan nopeampaakin.

Hahaa, tulihan tämä vihdoin: jos haluat itään, miksi ihmeessä ajaisit suoraan kun voit kiertää lännenkin kautta. 

Itä-Suomessa on jopa puoli tusinaa sähkötankkauspaikkaa! Juva, Varkaus, Jojensuu, Imatra, Lappeenranta, Kuopio! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole pitkään aikaan validi vaihtoehto 95%lle autonkäyttäjistä.

Tämä koko hype perustuu siihen, että ajoneuvoteollisuus on päässyt sellaiseen vaiheeseen sähkötekniikan kanssa, että heillä on nyt tarjota auttavasti toimivaa tuotetta ja kehityspanostuksille pitäisi alkaa saada paikkausta markkinoilta. Voin kuvitella, että Brysselissä on valtava lobbauskampanja ollut jo jonkin aikaa. Täällä pohjolassa sitten yritetään käännellä tilannetta kauniimmaksi kaikin tavoin, vaikka jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköauto ei ole Suomessa validi vaihtoehto, korvaamaan polttomoottoriauto.

Viherpiiperöt tietenkin ulvovat asian puolesta, kun perinteisesti eivät kauhean tekniikanläheisiä ole koskaan olleet.

Jokainen tekniikkaa ymmärtävä tietää hyvin, että täyssähköautot tulevat korvaamaan suuren osan Suomenkin polttomoottoriautoista ja plug-in hybridit loput. Aikajänne ei toki ole ensi viikolla tai edes ensi vuonna vaan puhutaan parista vuosikymmenestä, ennen kuin muutos pääsee kunnolla vauhtiin.

Akuston hinta on avainasemassa ja se on viimeisessä kuudessa vuodessa laksenut noin neljäsosaan entisestä. Tällä hetkellä kilowattitunnin hinta liikkuu vähän päälle 200 dollarissa ja 100 dollaria pidetään yleisesti rajana sille, että sähköauto pärjää polttomoottoriautolle ilman tukia. Tuo raja saavutettaneen n. 10 vuodessa ja kylkiäisenä tulee varmasti myös lisää kantomatkaa. Sen jälkeen polttomoottoriautoja tullaa ostamaan enää hyvin marginaalisiin tarpeisiin. 

Varmuudella sähköautoista voidaan sanoa vain, että lähivuosina ne eivät suurta osaa polttomoottoriautoista korvaa. Muun kehityksen ennustaminen on varsin epävarmaa. Vuosikymmenien päähän tehtävät tekniikan kehityksen ennusteet menevät yleensä pieleen. Edullisen, suurikapasiteettisen ja nopeasti ladattavan "superakun" keksiminen muuttaisi tilanteen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Et ilmeisesti juurikaan ole seurannut akkujen kehitykseen liittyvää tutkimusta jos pystyt kirkkain silmin väittämään, että nopeasti ladattavia "superakkuja" ei ole näköpiirissä. Tällä hetkellä on käynnissä useita toisistaan riippumattomia ja  erittäin lupaavia tutkimusprojekteja  aiheeseen liittyen, mm. Surreyn ja Kalifornien yliopistoissa kehitetäään uudenlaisia superkondensaattoreita litiumakkujen korvaajiksi, joiden etuina on litiumiin verrattuna yhtä hyvän tai jopa moninkertaisesti paremman energiatiheyden lisäksi mm. lataaminen sekunneissa, kylmänkestävyys ja vähintään kertaluokkaa parempi syklinen kestävyys. Ainakin Surreyn porukalta on tulossa prototyyppi jo tänä vuonna ja kaupallisten yhteistyökumppaneiden etsintä on paraikaa käynnissä.

Myös litiumakkuja kehitetään edelleen ja fysiikan puolesta niidenkin energiatiheyden pystyy vielä vähintään kolminkertaistamaan nykyisestä ennen kuin aletaan olla edes lähellä teoreettista maksimia. Viime vuosinahan akkujen energiatiheys on kasvanut n.5% / vuosi,  

Tutkimusprojekteilla tai tulevaisuudenlupauksilla ei vielä ensi vuonna eikä seuraavanakaan ajeta. Tutkimusprojektista kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä ja kallis matka, eikä suurin osa niistä koskaan toteudu tuotteena. Puhutaan niistä sitten kun ovat kaupasta saatavissa.

Taas meni maalitolppien siirtelyksi - "ei näköpiirissä" muuttuikin "ei bilteman hyllyssä". 

Superkondensaattoreilla on muuten ajeltu kaupunkiliikenteessä jo 90-luvulta lähtien, tekniikka ei siis ole uutta vaan uudet materiaalit ovat nyt mahdollistamassa sen kehittämisen uudelle tasolle.

Mutta kiitokset rehellisyydestäsi, kun et edes koittanut kiistää sitä, ettet varsinaisesti akkutekniikan kehityksestä mitään tiedä. 

Eivät ne tutkimusprojektit ole mitään näköpiirissä olevia tuotteita, eikä niiden varaan voi mitään tämän hetken suunnitelmia laskea.

Näköpiirissä olevaksi voi sen sijaan sanoa esimerkiksi Teslan Gigafactory-hanketta. Mutta sekin on vielä vuosien päässä, ennen kuin sellainen sylkee litium-akkuja Vaasassa (tai jossain). Että ihan näköpiirissä ei ole se, että superkondensaattoriautoja saa kaupasta ostaa. Kun niitä litiumakkuisiakaan ei ole vielä tarjolla kuin muutama hassu malli kovaan hintaan.

Superkondesaattoribusseilla on ajettu linjaliikennettä kiinassa jo neljännesvuosisata...