Lue keskustelun säännöt.
Mitä työtä olet kokeillut, mihin et ikinä, missään olosuhteissa halua palata?
06.06.2017 |
Itselläni mansikanpoiminta oli sellainen kokemus. Ansiot jäi pieniksi, koska en yltänyt samaan tahtiin kuin nopeimmat, vaikka kaikkeni yritin. Aurinko poltti niin, että hiki valui koko päivän. Polvet ja selkä kipeinä, kyynärpäähänkin tuli jokin tulehdus.
Kommentit (262)
Tullitarkastaja. Työ itsessään kiinnostavaa ja monipuolista, mutta työyhteisö sairas. Korruptoitunut laitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tahansa asiakaspalvelutyö. Usko meni koko ihmiskuntaan (eikä ole palautunut).
Puhelinmyynti ja gallupkyseleminen.
Vierailija kirjoitti:
Tullitarkastaja. Työ itsessään kiinnostavaa ja monipuolista, mutta työyhteisö sairas. Korruptoitunut laitos.
Millä tavalla korruptoitunut laitos?
Luokanopettajan työ. Tuota paskaa loin 8 vuotta. Edes kesälomien aikaan en kaipaa opettajan työtä.
Toisten lapset ja niiden kasvattaminen. Joka asiasta valittavat äipät ja isukit. Juhlat, teemapäivät, desibelit, riitojen selvittelyt, kirjoitustaidottomat reksit ja pikkusievät uskovaiskollegat. Kiva, nuorekas opettajien diskotanssi kevätjuhlissa.
Hyi saatana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaanhoitaja (opiskelija) pitkäaikaissairaiden, täysin autettavien vuodepotilaiden infektio-osastolla.
Raskasta, eritteiden täyttämää ja kiireistä työtä. Kaikkein raskainta se oli henkisesti, se ei ollut enää ihmisen elämää maata omissa eritteissään 24/7. Jotkut potilat olivat olleet siellä vuosia, tulevat olemaan kuolemaansa saakka.
Enkä voinut hoitaa heitä niin hyvin kuin olisi pitänyt.
Lopetin koulun ensimmäiseen harjoitteluun ja vaihdoin mielekkäämpään, paremmin palkattuun ja kevyempään työhön. Vieläkin muistelen kauhulla tuota paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitaja (opiskelija) pitkäaikaissairaiden, täysin autettavien vuodepotilaiden infektio-osastolla.
Raskasta, eritteiden täyttämää ja kiireistä työtä. Kaikkein raskainta se oli henkisesti, se ei ollut enää ihmisen elämää maata omissa eritteissään 24/7. Jotkut potilat olivat olleet siellä vuosia, tulevat olemaan kuolemaansa saakka.
Enkä voinut hoitaa heitä niin hyvin kuin olisi pitänyt.
Lopetin koulun ensimmäiseen harjoitteluun ja vaihdoin mielekkäämpään, paremmin palkattuun ja kevyempään työhön. Vieläkin muistelen kauhulla tuota paikkaa.
Suomen vanhustenhoito on kyllä huippulaatua. Mä ainakin valitsen omaeutanasian, sen verran näitä juttuja kuulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännää kyllä, kamalin ja paras työni olivat saman yrityksen eri yksiköissä tehtävää suht' simppeliä puhelinasiakaspalvelua. Kummassakin paikassa oli kova työtahti ja asiakkaat soittivat lähinnä valittaakseen virheistä. Erot liittyivät johtamiseen, tehtäviin annettuun ohjeistukseen ja työntekijöitä kohtaan tehtyyn valvontaan. Hyvässä työpaikassa opeteltiin asioita viikko teoriatasolla ja viikko ohjaajan kanssa luureissa. Pomot tiesivät meidän saavan puhelimessa kakkaa niskaamme, ja hoitivat kaikken vaikeimmat tapaukset - nämä esimiehen kyselijät ja potkuilla uhkailijat - itse. Puhelumääriä ja puheluiden laatua seurattiin, mutta ei niskan takana. Silti, tai varmaan juuri siksi, päästiin laadullisiin ja määrällisiin mittareihin yleensä vähän turhankin helpon tuntuisesti (parhaimmillaan taisin itse esim. hoitaa tavoitepuhelumäärän 210 prosenttisesti). Työntekijät viihtyivät ja olivat todella sitoutuneita, jopa entiset, valmistuttuaan oman alan töitä saaneet tuntityöntekijät kävivät illanistujaisissa. Yhtä ilmapiirin myrkyttäjää, joka oli saanut oman nurkan moniallergian takia lukuunottamatta lähes täysin naisista koostuvassa porukassa oli hyvä henki ja huumori kukki.
Huonossa työpaikassa annettiin teoriassa kolmen, mutta käytännössä vajaan kahden päivän koulutus, jonka perusteella asiakas olisi pitänyt pystyä ohjaamaan oikealle monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia hoitavalle "asiantuntijalle." Sekä asiakaspalvelijoita että asiantuntijoita kytättiin: Hyvässä työpaikassa muistan työkaverin kutsutun "keskustelemaan" kesken työpäivän esimiehen toimistoon alisuoriutumisesta ehkä kahdesti vuodessa, muut asiat voitiin hoitaa kaikkien nähden ja kuulleen. Huonossa työpaikassa joku kävi kuulemassa haukut viikottain, itsekin ehdin sellaiset pari kertaa saada, vaikka tässä paikassa en pitkään ollut. Mitään yhteishenkeä ei ehtinyt muodostua, koska vaihtuvuus oli suurta.
Olen sittemmin opiskellut työhyvinvointiin liittyviä asioita, ja pidän tätä kyllä ihan klassisena esimerkkinä siitä, kuinka paljon hyvä johtaminen ja terve ilmapiiri vaikuttavat kokemukseen työstä varsinkin tällaisissa "siiteisteissä sisähommissa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tullitarkastaja. Työ itsessään kiinnostavaa ja monipuolista, mutta työyhteisö sairas. Korruptoitunut laitos.
Millä tavalla korruptoitunut laitos?
Sukutalo ja nimitykset menevät suvulle, ystäville ja samanmielisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivous ja ihan kaikki luurimyyntityö, ensiksi mainittu on kurjaa, koska olet sadististen elämäm koulu -pomojen käskytettävänä ja haukuttavana äärisurkealla palkalla, toisessa taas myyt väkipakolla paskaa niille, jotka eivät sitä halua. Pomo hengittää kirjaimellisesti niskasi takana ja nauhoittaa puhelusi, sitten ehkä pidetään pieni palaveri, jotta oppisit huijaamaan asiakkaitasi entistä paremmin.
Ainoa mihin voit luottaa suostuessasi näihin hommiin on se, että nämä puhelinmyyntifirmat eivät ikinä maksa sulle työstä sovittua palkkaa, jos vain voivat sen jotenkin välttää. Toki bonuksena näistä luurihommista sitten tulee jatkossakin toimiasi kyttäävä ex-pomo, joka laskeskelee mielessään sitä, voiko yhä haastaa sut oikeuteen totuuden lavertelemisesta.
Älkää kiltit ikinä tilatko näiltä mitään, kaikki tarjoukset, voitot ym. ovat silkkaa kusetusta, yrittäjille kaupatut "ilmaiset nettisivut" teetetään ko. yrityksen luomalle valmiille pohjalle hyödyntämällä näitä suomalaisen orjatyön mahdollistavia porsaanreikiä, ts. it-alan opiskelijat tekevät ne ilmaiseksi pakon sanelemina.
Baarimikko lähiräkälässä.
Töitä vaan öisin ja pyhinä. Huono palkka ja joka ilta kiimasten känniääliöiden kiusattavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuoriso-ohjaaja. Voisi ehkä olla kiva työ jollain hyvällä alueella tyyliin kilttien seurakuntanuorien parissa, mutta oma työni tapahtui eräällä lähiöalueella, ns. kaupungin "slummissa".
Nuoret olivat pääosin 12-16-vuotiaita. Polttaminen aloitettiin kyseisillä hoodeilla siinä 3-4-luokalla, ryyppääminen viimeistään ala-asteen viimeisillä luokilla. Yläasteella moni siirtyi jo pilveen ja ties mihin muuhun. Nuorten vanhemmat viettivät yleensä kaiken aikansa viereisessä lähiöpubissa.
Muutama mukava ja kohteliaskin nuori kuului tilan kävijöihin, mutta pääosin helvetti oli irti. Moni nuori tuli tilalle vain sotkemaan, rikkomaan paikkoja ja haastamaan riitaa. Yleensä kivat illanviettosuunnitelmat menivät pilalle, kun porukka alkoi fyysisesti tapella, paiskoa tavaroita, sotkea koko tilan kaatopaikkakuntoon, pilata esim. leipomiseen ostettuja tarvikkeita.
Nuoret kajosivat fyysisesti naispuolisiin ohjaajiin lukuisista kielloista huolimatta, ja usein herjasivat todella törkeästi. Minua kohdeltiin siellä päivittäin alentavasti ja puhuteltiin jatkuvasti rumasti ja seksuaalissävytteisesti. Lopetin työn viimein silloin, kun eräs nuori alkoi kantaa mukanaan teräasetta ja uhkasi moneen kertaan tappaa minut. Jouduin pelkäämään turvallisuuteni puolesta, kun tyyppi kavereineen jäi väijymään nurkille kun poistuin iltaisin töistä.
En tosiaan persoonanikaan puolesta varmasti ollut oikea kyseiseen työhön, mutta tein silti aina parhaani ja kiitoksena sain vain tappouhkauksia.
Rikkaampaa kulttuuria?
Kotihoito; viikonloppuaamussa klo 8-11 välillä asiakkaita n. 15-20 kappaletta, eri taloissa, välimatkoilla. Mutta VÄLIMATKOJA EI LASKETA työaikaan! Pelkästään asiakkaan luona oltavaa aikaa kytätään. Kummakun ei seuraavaksi laiteta 500 asiakasta tuohon listaan ja ajatella, että tehkää työnne ja menkää välimatkat ajatuksen voimalla!
Never ever again.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kelan asiakaspalvelu puhelimessa. Voitte kuvitella mitä se on kun elämänkoululaiset ja työttömät ja narkkarit jne kaataa päivittäin 7-8 tuntia paskaa niskaan ja kaikki nauhotetaan joten et ikinä voi sanoa mitään takaisin. Ei enää ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitaja (opiskelija) pitkäaikaissairaiden, täysin autettavien vuodepotilaiden infektio-osastolla.
Raskasta, eritteiden täyttämää ja kiireistä työtä. Kaikkein raskainta se oli henkisesti, se ei ollut enää ihmisen elämää maata omissa eritteissään 24/7. Jotkut potilat olivat olleet siellä vuosia, tulevat olemaan kuolemaansa saakka.
Enkä voinut hoitaa heitä niin hyvin kuin olisi pitänyt.
Lopetin koulun ensimmäiseen harjoitteluun ja vaihdoin mielekkäämpään, paremmin palkattuun ja kevyempään työhön. Vieläkin muistelen kauhulla tuota paikkaa.
Minä taas tykkään, ihan paras työpaikka ollut pitkäaikaissairaiden vuodeosasto. Haastaa itsensä kohtelemaan toista kauniisti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Saada hymy pitkän elämän kulkeneelle vanhalle ja sairaalle ihmiselle. Pieni laulu, posken silittäminen, hellä sana vievät vain vähän aikaa, mutta ovat tärkeitä hoidettavalle ihmiselle, joka minua tarvitsee. Kiire on siinäkin työssä, mutta vaippoja meillä on vaihdettu kaikissa työpaikaikoissani aina tarpeen mukaan, eikä kukaan makaa eritteissään. Lämmin kohtelu ja ihmisyyden arvostaminen syntyvät minulla omasta arvopohjasta. Tykkään olla työssä, jossa minua tarvitaan. Niin vaativa työ sopii henkilölle, jolla on henkistä kypsyyttä.
Ravintola-alan kaikki työt. Ei enää ikinä.
Puhelinmyynti, lehdenjako, päiväkoti ja alakoulun ope. Hyi. Ennemmin kerään pulloja tai syön pahvia kuin pistän itseni liriin.
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmyynti, lehdenjako, päiväkoti ja alakoulun ope. Hyi. Ennemmin kerään pulloja tai syön pahvia kuin pistän itseni liriin.
Olet siis ollut puhelinmyyjänä, lehdenjakajana, päiväkodissa töissä ja alakoulun opettajana, ja kaikki näistä ovat olleet ihan kamalia?! Kiinnostaisi tietää, mistä työstä sitten olet tykännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tullitarkastaja. Työ itsessään kiinnostavaa ja monipuolista, mutta työyhteisö sairas. Korruptoitunut laitos.
Millä tavalla korruptoitunut laitos?
Sukutalo ja nimitykset menevät suvulle, ystäville ja samanmielisille.
Ollaanko Oulussa?
Puhelinmyynti, Hesburger ja feissaus olivat töinä kamalia.
Hoitoalan työt palvelutaloissa ja asumispalveluissa taas olivat liian rankkoja minulle.