Onko muita, joilla oma äiti ei ole koskaan tehnyt arkena iltaruokia tai ollut ulkona leikkimässä?
Kommentit (59)
Äiti ei tehnyt iltaruokia, viikonloppuisin jotain, mutta syötiin myös baareissa. Ruoka hoidossa/koulussa/töissä oli hänen mielestään riittävä päivän ateriaksi. Isä keitti joskus aamuisin puuroa ja osti minulle välipalat. Hyvin nuoresta minun piti alkaa pestä pyykkiä ja siivota koko koti. Ainoa lapsi, 70-luvun loppupuolelta. Ai niin, isä vei luistelemaan, uimaan, ulos. Äitikin joskus teki hiihtoretken tai oli kesällä uimarannalla. Aikuisena ja itse äitinä olen tajunnut, etten kovin paljon huolenpitoa äidiltäni saanut. Hänen maailmansa keskipiste on hän itse.
70-luvulla aikuisten ei oletettukaan leikkivän lasten kanssa. Lapset vain komennettiin ulos. Lämmin ruoka sen sijaan kuului asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei muista aikaa jolloin äiti teki kaikki ruuat ja oli aina kanssasi ulkona leikkimässä ja notkui hiekkalaatikon ja leikkipuiston penkeillä sinusta huolehtien. Äitisi teki juuri meksikolaiset ruuat, mutta et ollut syömässä.
Nolla kertaa leikkipuistossa.
Niin harva muistaa noita aikoja ennen 4-5 vuoden ikää. Monella on alle kouluikäisestä tosi vähän todellisia muistoja.
En muista, että äiti olisi ollut leikkimässä sisällä tai ulkona minun tai sisareni kanssa. Siihen aikaan (kauan sitten) lapsia vahdittiin ja sitten toisaalta lapset leikkivät keskenään. Ruokaa äiti laittoi perheelle joka päivä.
Meillä oli arkena myös tuo aiemminkin mainittu iltatee, viikonloppuisin lämmin ruoka. Eikä me äidin kansssa leikitty, leikit hoitui ihan yksin tai naapurin lasten kanssa. Leivottiin, askarreltiin, retkeiltiin ja puuhailtiin säännöllisesti, muttei leikitty. Enkä kyllä sitä kaivannutkaan. Vm 88
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla aikuisten ei oletettukaan leikkivän lasten kanssa. Lapset vain komennettiin ulos. Lämmin ruoka sen sijaan kuului asiaan.
Olen kyllä eri mieltä, sillä olin itse pienten lasten äiti -70 luvulla ja -80 luvulla. Minusta on lasteni kanssa paljon valokuvia ja kaitafilmiäkin, kun olemme leikkipuistossa, uimarannalla ja jopa huvipuistossa.. Rakensimme majoja metsään, teimme retkiä eväitten kanssa ( kaikesta tuosta on kuvia ). Istuin monet vuodet hiekkalaatikon reunalla hokemassa " älä tule paha kakku, tule hyvä kakku ".
Sitten, kun lapset pystyivät olemaan jo ulkona itsekseen, en tietysti enää siellä ollut. Tein ruokaa ja huutelin lapset syömään sisälle. Ei minusta se eroa niin suuresti siitä, mitä näen nyt lasteni tekevän omien lastensa kanssa.
Näin just tämä oli. Äiti huolehti laittamalla ruokaa ja pesemällä, pyykkäämällä ja siivoamalla, mutta hän ei varmaan edes oli osannut mitään mielikuvitusleikkiä leikkiä, kaverit oli sitä varten. Vei kyllä leikkipuistoon ja kesällä rannalle tms.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla aikuisten ei oletettukaan leikkivän lasten kanssa. Lapset vain komennettiin ulos. Lämmin ruoka sen sijaan kuului asiaan.
Äiti ei ole koskaan leikkinyt kanssani, eikä sisarustenikaan. Alle 10-vuotiaana sain iltaruokaa, sen jälkeen söin lähinnä leipää koulun jälkeen, jos isä ei tehnyt ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei ole koskaan leikkinyt kanssani, eikä sisarustenikaan. Alle 10-vuotiaana sain iltaruokaa, sen jälkeen söin lähinnä leipää koulun jälkeen, jos isä ei tehnyt ruokaa.
Ja olin sentään pieni ysärillä, jolloin puistoon vieminen kuului jo normaaliin lapsuuteen?
No ei leikkinyt, ja ruoka oli kotona kouluikäisenä vain viikonloppuisin. Muistan aina sen nälän mikä kouluikäisellä oli koko illan, siihen sai syödä ranskanleipää margariinilla tai näkkileipää.
Koulussa sai lämpimän ruuan, sen piti riittää. Arvatkaa että minulla oli leivänpäällisiä ja ruokaa kun 17v muutin omaan vuokra-asuntoon, vaikka olin lukiossa ja tein kaikki vapaa- ajat töitä
76 olen syntynyt
Entä teidän isät? Ulkoiliko ne teidän kanssa, laittoiko ruokaa, pesikö pyykit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei muista aikaa jolloin äiti teki kaikki ruuat ja oli aina kanssasi ulkona leikkimässä ja notkui hiekkalaatikon ja leikkipuiston penkeillä sinusta huolehtien. Äitisi teki juuri meksikolaiset ruuat, mutta et ollut syömässä.
Nolla kertaa leikkipuistossa.
Niin harva muistaa noita aikoja ennen 4-5 vuoden ikää. Monella on alle kouluikäisestä tosi vähän todellisia muistoja.
Pani minut hoitajalle vuoden vanhana. Hän ei oikeasti ollut kanssani, vaan oli aina töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei muista aikaa jolloin äiti teki kaikki ruuat ja oli aina kanssasi ulkona leikkimässä ja notkui hiekkalaatikon ja leikkipuiston penkeillä sinusta huolehtien. Äitisi teki juuri meksikolaiset ruuat, mutta et ollut syömässä.
Nolla kertaa leikkipuistossa.
Niin harva muistaa noita aikoja ennen 4-5 vuoden ikää. Monella on alle kouluikäisestä tosi vähän todellisia muistoja.
Minun äitini ei koskaan alentuisi olemaan lapsen kanssa leikkipaikalla. Se ei sovi hänen arvolleen. Muistan yhden kerran, kun pääsin laskemaan liukumäestä eräällä moottoritien varressa olevalla taukopaikalla. Yhden kerran liukumäessä, yksi lasku.
Äiti ei koskaan leikkinyt meidän kanssa. Ruokaa teki kyllä välillä. En minäkään leiki lasteni kanssa, leikkiköön keskenään.
Ei syöty kotona päivällistä, vaan leipää, puuroa, muroja tms. ja välillä söin eineslihiksiä tai roiskeläppiä. Viikonloppuisin totta kai lämmin ruoka, vanhemmillani vain oli tapana syödä yksi päiväruoka kahden sijasta. En muista äidin varsinaisesti leikkineen, mutta yhdessä leivottiin, poimittiin marjoja jne. ja vähän isompana pelailtiin lautapelejä.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla aikuisten ei oletettukaan leikkivän lasten kanssa. Lapset vain komennettiin ulos. Lämmin ruoka sen sijaan kuului asiaan.
Puhumattakaan aikaisemmin, keskenään leikittiin ulkona omia leikkejä ,uimassakaan ei koskaan ollut mukana, uimapaikka oli pitkän kävelymatkan päässä ja kun palattiin takaisin oli yhtä kuuma. Hiihtämään sensijaan äiti joskus lähti. Ennenkuulumatonta että aikuiset ois ehtiny kersojen kans leikkimään.... Isä nikkaroi jonkun auton ,puujalat yms. Lämmin ruoka vaatimatonkin oli joka päivä
Vierailija kirjoitti:
No ei leikkinyt, ja ruoka oli kotona kouluikäisenä vain viikonloppuisin. Muistan aina sen nälän mikä kouluikäisellä oli koko illan, siihen sai syödä ranskanleipää margariinilla tai näkkileipää.
Koulussa sai lämpimän ruuan, sen piti riittää. Arvatkaa että minulla oli leivänpäällisiä ja ruokaa kun 17v muutin omaan vuokra-asuntoon, vaikka olin lukiossa ja tein kaikki vapaa- ajat töitä
76 olen syntynyt
Sama mutta en kärsinyt nälästä. Söin ruispaloja, jogurttia, muroja, karjalanpiirakoita tai joskus sitä ranskanleipää lauantaimakkaralla. Aika usein taisi olla pullaakin ja kaakaota.
Ruuan teki kyllä, mutta koskaan ei leikkinyt. Ihan ok, koska en olisi edes aikuista leikkeihin halunnut. :)
Silloin kun minä olin pikkukersa, eivät äidit istuneet hiekkalaatikon reunalla ja leikittäneet mukuloitaan, vaan itse piti osata kauhoa hiekkaa sankkoon ja kaataa sitten kakuksi. Ruokaa äiti kyllä laittoi.
Ei leikkinyt, vienyt puistoon, uimaan tms. Olin lapsuuteni enimmäkseen isovanhempien hoivissa vaikka äiti oli kotona siihen asti kunnes menin kouluun. Ruokaa teki vain viikonloppuisin koska minähän sain koulussa ruuan.
Ei ollut hyvä äiti, ei.