Treffailu yli 15 vuotisen suhteen jälkeen. Eikö ole kamalaa?

Minä jäin viidentoista vuoden jälkeen leskeksi. Siinä sitä oli miettimistä kun suru alkoi hälvetä miten uusia miehiä voisi edes harkita. Se natsasi ensimmäisistä treffeistä, joille viimein uskalsin ja olen onnellisesti uudelleenavioitunut.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Ei normaali juttelu ole ongelma. Kiinnotus on. Naimisissa ollessa pienen ihastumisen ja siihen liittyvän jännityksen pystyi ohittamaan kun ajatteli järjellä että olen naimisissa ja mitään ei tule tapahtumaan. Nyt kun pitäisi oikeasti kohdata se mielenkiitoinen ihminen, lähestyä, ja tuoda itsensä esille vikoineen kaikkineen, niin se on itselleni ongelmallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä huoli, ap. Ei ole ihanampaa tunnetta kuin saada jännityksestä värisevä nainen ensimmäistä kertaa syliinsä. Kuin pitäisi pientä varpusta kädessä. Olet rakkauden ja läheisyyden arvoinen.

M31

Ei ole kyllä ihan normaalia aikuisen miehen haaveilla naisesta, joka seksuaalisessa tilanteessa käyttäytyy kuin pikkutyttö.

On se ihan normaalia. Tosin harmittaa, että kirjoitin tuon, koska nyt tempauduin muistelemaan erästä ihanaa naista, joka käyttäytyi juuri noin. Hän oli se yksi, joka pääsi karkuun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Aa, olet siis käsittänyt väärin, miten treffit toimivat. Treffeillä on tarkoitus pitää hauskaa, olla oma itsensä ja arvioida, kelpaisiko toinen uuteenkin tapaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Aa, olet siis käsittänyt väärin, miten treffit toimivat. Treffeillä on tarkoitus pitää hauskaa, olla oma itsensä ja arvioida, kelpaisiko toinen uuteenkin tapaamiseen.

Nimenomaan. Olen siis myös itse arvioinnin kohteena. Missä kohtaa siis käsitin mielestäsi väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Aa, olet siis käsittänyt väärin, miten treffit toimivat. Treffeillä on tarkoitus pitää hauskaa, olla oma itsensä ja arvioida, kelpaisiko toinen uuteenkin tapaamiseen.

Nimenomaan. Olen siis myös itse arvioinnin kohteena. Missä kohtaa siis käsitin mielestäsi väärin?

Välttelet virheiden tekemistä ja keskityt "tekemään vaikutuksen" sen sijaan, että olisit hetkessä ja nauttisit toisen seurasta. Kyllä sen sitten kotimatkalla tietää, haluaako toisen tavata uudestaan vai ei.

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 35-vuotiaana enää voi löytää kunnollista, hyvää kumppania. Treffailu tosin voi olla hauskaa ajanvietettä, ei sitä kannata jännittää. Ne ovat lähes kaikki sinkkumiehet tuossa iässä joko jonkun jämiä, ei ole kelvannut kellekään tai pelimiehiä.

Ja sitten on ne miehet, jotka eivät ihan ketä tahansa vierellensä kelpuuta, eivätkä jaa itseään. Ei meitä montaa ole, mutta on kuitenkin.

Tämä lämmittää sydäntäni niin paljon.

nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Aa, olet siis käsittänyt väärin, miten treffit toimivat. Treffeillä on tarkoitus pitää hauskaa, olla oma itsensä ja arvioida, kelpaisiko toinen uuteenkin tapaamiseen.

Nimenomaan. Olen siis myös itse arvioinnin kohteena. Missä kohtaa siis käsitin mielestäsi väärin?

Välttelet virheiden tekemistä ja keskityt "tekemään vaikutuksen" sen sijaan, että olisit hetkessä ja nauttisit toisen seurasta. Kyllä sen sitten kotimatkalla tietää, haluaako toisen tavata uudestaan vai ei.

Niin? Ei tuo vieläkään poista sitä ongelmaa, että pelkään tulevani torjutuksi. Onpas tosi kivaa, jos itse viihtyy ja tahtoisi tavata uudestaan, mutta toinen ei haluakaan, kun sanoin/tein jotain tosi typerää tai ajattelematonta. Luuletko, että suurin ongelmani on se, etten ehkä saakaan selville haluanko tavata uudestaan? Ei, se ei ole ongelma.

Te rennot ihmiset ette ilmeisesti jännitä työhaastatteluja tai esiintymisiäkään, kun tietäähän sen sitten jälkikäteen, miten se meni, niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

ehkä kyse on siitä, että silloin kun tykkää ihan oikeasti jostakin ihmisestä , vaikkapa miehestä, niin panokset on korkeammalla. on todella tärkeää itselle, että miellyttäisi toista, koska toivoo sitä niin paljon,ja tämä jännittää. puhumattakaan, että toinen on niin mielenkiintoinen ja ihastuttava että sekin jo saa sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

ehkä kyse on siitä, että silloin kun tykkää ihan oikeasti jostakin ihmisestä , vaikkapa miehestä, niin panokset on korkeammalla. on todella tärkeää itselle, että miellyttäisi toista, koska toivoo sitä niin paljon,ja tämä jännittää. puhumattakaan, että toinen on niin mielenkiintoinen ja ihastuttava että sekin jo saa sekaisin.

Niinpä. Kyllähän tärkeämmät työhaastattelutkin jännittävät enemmän kuin ne, jotka eivät yhtään kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 35-vuotiaana enää voi löytää kunnollista, hyvää kumppania. Treffailu tosin voi olla hauskaa ajanvietettä, ei sitä kannata jännittää. Ne ovat lähes kaikki sinkkumiehet tuossa iässä joko jonkun jämiä, ei ole kelvannut kellekään tai pelimiehiä.

Eikös miehiä kuitenkin päädy uudelle kierrokselle sama määrä kuin naisiakin?

naiset ei halua miestä, jolla on lapsi. Se on ainoastaan naisten oikeus.

Juuri näin se menee, ainakin suurimman osan naisten mielestä, mutta se on sitä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 35-vuotiaana enää voi löytää kunnollista, hyvää kumppania. Treffailu tosin voi olla hauskaa ajanvietettä, ei sitä kannata jännittää. Ne ovat lähes kaikki sinkkumiehet tuossa iässä joko jonkun jämiä, ei ole kelvannut kellekään tai pelimiehiä.

Eikös miehiä kuitenkin päädy uudelle kierrokselle sama määrä kuin naisiakin?

naiset ei halua miestä, jolla on lapsi. Se on ainoastaan naisten oikeus.

Juuri näin se menee, ainakin suurimman osan naisten mielestä, mutta se on sitä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ai. En tiedä mistä teini-ikäisistä salipimuista sinä taas puhut, mutta ei minulle eikä monelle tuntemalleni muullekaan naiselle ole kyllä lapset olleet mikään este.

En tunne kyllä kovinkaan montaa eronnutta isää, jolla ei olisi uutta naista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Aa, olet siis käsittänyt väärin, miten treffit toimivat. Treffeillä on tarkoitus pitää hauskaa, olla oma itsensä ja arvioida, kelpaisiko toinen uuteenkin tapaamiseen.

Nimenomaan. Olen siis myös itse arvioinnin kohteena. Missä kohtaa siis käsitin mielestäsi väärin?

Välttelet virheiden tekemistä ja keskityt "tekemään vaikutuksen" sen sijaan, että olisit hetkessä ja nauttisit toisen seurasta. Kyllä sen sitten kotimatkalla tietää, haluaako toisen tavata uudestaan vai ei.

Niin? Ei tuo vieläkään poista sitä ongelmaa, että pelkään tulevani torjutuksi. Onpas tosi kivaa, jos itse viihtyy ja tahtoisi tavata uudestaan, mutta toinen ei haluakaan, kun sanoin/tein jotain tosi typerää tai ajattelematonta. Luuletko, että suurin ongelmani on se, etten ehkä saakaan selville haluanko tavata uudestaan? Ei, se ei ole ongelma.

Niin, tuo juuri on pointtini: suurimman ongelmasi nimenomaan tulisi olla se, että saat päätettyä, haluatko tavata uudestaan, eikä se, kelpaatko itse. Torjutuksi tulemisen pelko ja tarve olla mieliksi toiselle tulee sabotoimaan deittailuasi pahemmin kuin mikään muu asia. Se, että jompikumpi toteaa, ettei edellytyksiä tapailun jatkumiselle ole, on täysin hyväksyttävä ja tavoiteltava lopputulos. Jos ette sovi yhteen, ei teidän kuulukaan tavata.

Relax don't do it - Frankie goes to Hollywood :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Aa, olet siis käsittänyt väärin, miten treffit toimivat. Treffeillä on tarkoitus pitää hauskaa, olla oma itsensä ja arvioida, kelpaisiko toinen uuteenkin tapaamiseen.

Nimenomaan. Olen siis myös itse arvioinnin kohteena. Missä kohtaa siis käsitin mielestäsi väärin?

Välttelet virheiden tekemistä ja keskityt "tekemään vaikutuksen" sen sijaan, että olisit hetkessä ja nauttisit toisen seurasta. Kyllä sen sitten kotimatkalla tietää, haluaako toisen tavata uudestaan vai ei.

Niin? Ei tuo vieläkään poista sitä ongelmaa, että pelkään tulevani torjutuksi. Onpas tosi kivaa, jos itse viihtyy ja tahtoisi tavata uudestaan, mutta toinen ei haluakaan, kun sanoin/tein jotain tosi typerää tai ajattelematonta. Luuletko, että suurin ongelmani on se, etten ehkä saakaan selville haluanko tavata uudestaan? Ei, se ei ole ongelma.

Niin, tuo juuri on pointtini: suurimman ongelmasi nimenomaan tulisi olla se, että saat päätettyä, haluatko tavata uudestaan, eikä se, kelpaatko itse. Torjutuksi tulemisen pelko ja tarve olla mieliksi toiselle tulee sabotoimaan deittailuasi pahemmin kuin mikään muu asia. Se, että jompikumpi toteaa, ettei edellytyksiä tapailun jatkumiselle ole, on täysin hyväksyttävä ja tavoiteltava lopputulos. Jos ette sovi yhteen, ei teidän kuulukaan tavata.

Menisit pliis pois jankkaamasta. Meille toisille se treffailu vaan on jännempää kun sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Aa, olet siis käsittänyt väärin, miten treffit toimivat. Treffeillä on tarkoitus pitää hauskaa, olla oma itsensä ja arvioida, kelpaisiko toinen uuteenkin tapaamiseen.

Nimenomaan. Olen siis myös itse arvioinnin kohteena. Missä kohtaa siis käsitin mielestäsi väärin?

Siinä, että sinun pitäisi jotenkin muokata käytöstäsi. Mietipä nyt:

a) olet oma itsesi (vaikka se tarkoittaisi jonkun hölmön asian sanomista/tekemistä): jos mies pitää sinusta, hän pitää sinusta aidosti. Jos hän ei pidä sinusta sellaisena kuin olet, ei suhteestanne olisi tullut mitään.

b) yrität olla jotain muuta kuin mitä oikeasti olet: jos mies pitää sinusta, hän pitää siitä roolista jota esität. Suhteenne ei voi onnistua, koska et voi näytellä ikuisesti (tai jos voit, niin varmasti olet onneton). Jos mies ei pidä sinusta eli roolistasi, ei suhteesta silloinkaan tule mitään - mutta ehkä hän olisi pitänytkin oikeasta sinusta. 

Esittämällä ja yrittämällä siis pilaat potentiaalisen suhteen VARMASTI. Olemalla oma itsesi joko saat miehen joka pitää Juuri Sinusta, tai menetät miehen, jonka kanssa suhde ei olisi kuitenkaan onnistunut. Miksi ihmeessä sinun siis kannattaisi esittää yhtään mitään, tai yrittää "olla hienommin" kuin aidosti olisit? Hyvään itsetuntoon kuuluu juuri se, että tiedät että kaikkia ei voi miellyttää, mutta myös että sinun ei tarvitsekaan. Jos joku ei sinusta pidä niin so what, ei se sinun ihmisarvoosi vaikuta millään lailla. 

Työhaastattelu tai joku esiintyminen on siinä mielessä taas eri asia, että töissä ei tarvitsekaan olla oma aito itsensä, ja silti työssäkäynti voi olla ihan ok (monella on erikseen työ- ja siviiliroolit). Ja esiintymisessä sama homma, ei sun tarvitse samalle yleisölle esittää vuosia. Siksi niissä voi, ja monesti kannattaakin, esittää vain parhaat "täydelliset" puolensa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi että tuossa iässä ei enää hirveästi jännittäisi "pojille puhumista". Vai onko ex-mies ollut kaikki nuo vuodet ainoa mieskontaktisi - et ole jutellut työkaverimiesten, ystävien puolisojen, naapurimiesten, jne jne kanssa sen vertaa että olisit huomannut, että  ihmisiä ne miehetkin on? Sen vielä jotenkin ymmärtää että seksi jännittää jos ei ole vuosikymmeniin sitä uuden ihmisen kanssa harrastanut, mutta sitä ei, että aikuiselle ihan normaali kanssakäyminen on vielä huikean jännittävää jos vastapuoli on eri sukupuolta kuin itse.

Voi kun osaisikin suhtautua noin. Töissä tapaan paljon ihmisiä ja puhun kaikille ihan rennosti, mutta treffit ovat kuitenkin ihan eri tilanne, kun siellä ollaan tekemisissä ihan eri tarkoituksella. Siellä yritetään varta vasten tutustua toiseen ihmiseen ja samalla yritetään esiintyä edukseen ja mahdollinen jatko riippuu käytöksestäsi, joten isoille virheille ei ole varaa. Ihan eri asia tavata töissä ihmisiä, joiden kanssa sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti tutustua vaan olet tekemisissä ainoastaan hoitaaksesi asian x. Eikä sillä sukupuolella välttämättä ole väliä. Kyllä minä jännitän naispuolisiakin ihmisiä, joihin haluan ystävystyä/ tutustua.

Aa, olet siis käsittänyt väärin, miten treffit toimivat. Treffeillä on tarkoitus pitää hauskaa, olla oma itsensä ja arvioida, kelpaisiko toinen uuteenkin tapaamiseen.

Nimenomaan. Olen siis myös itse arvioinnin kohteena. Missä kohtaa siis käsitin mielestäsi väärin?

Välttelet virheiden tekemistä ja keskityt "tekemään vaikutuksen" sen sijaan, että olisit hetkessä ja nauttisit toisen seurasta. Kyllä sen sitten kotimatkalla tietää, haluaako toisen tavata uudestaan vai ei.

Niin? Ei tuo vieläkään poista sitä ongelmaa, että pelkään tulevani torjutuksi. Onpas tosi kivaa, jos itse viihtyy ja tahtoisi tavata uudestaan, mutta toinen ei haluakaan, kun sanoin/tein jotain tosi typerää tai ajattelematonta. Luuletko, että suurin ongelmani on se, etten ehkä saakaan selville haluanko tavata uudestaan? Ei, se ei ole ongelma.

Niin, tuo juuri on pointtini: suurimman ongelmasi nimenomaan tulisi olla se, että saat päätettyä, haluatko tavata uudestaan, eikä se, kelpaatko itse. Torjutuksi tulemisen pelko ja tarve olla mieliksi toiselle tulee sabotoimaan deittailuasi pahemmin kuin mikään muu asia. Se, että jompikumpi toteaa, ettei edellytyksiä tapailun jatkumiselle ole, on täysin hyväksyttävä ja tavoiteltava lopputulos. Jos ette sovi yhteen, ei teidän kuulukaan tavata.

Kyllä minä sen tiedän, että tämä jännitys ei ole hyväksi tässä touhussa ja pakkien ei saisi tuntua missään, mutta minkäs teet. Pitäisikö unohtaa treffailu kokonaan, vai mitä ehdotat?