Kun toisen seura tuntuu taivaalliselta, kun nähdään. Mutta treffien välillä olo on voimaton, epävarma, energiat nollissa. Mistä on kysymys?
Onko se rakkautta, ihastusta vai mitä ihmettä? Epätoivoista rakkautta vai toivotonta rakkautta? Mistä on kysymys, kun toisen seura tuntuu tavatessa mielettömän hyvältä. Mutta silloin kun ei nähdä, on olo epävarma, epätietoinen, energiataso on matala. Eikö rakastuneena pitäisi olla pää pilvissä ja paljon intoa ja onnea kaikkeen elämässä? Mitä tämä oikein on?
Kommentit (24)
Tiedät alitajuisesti, että kumppani on varattu, mutta et ole vielä tietoinen siitä.
Tyypissä on jotain hämärää minkä alitajuisesti aistit
Hei..! Onko oikeasti niin, että alitajuisesti aistii jotain..? Koska minullakin juuri tuollainen tilanne.
Se on pelimies, jolla ehkä muita naisia tai muuten jotain hämärää.
Tuollaisissa tilanteissa on kyllä aina jotain ollut vialla. Sitten kun oli "oikea" rakkaus niin tuntui koko ajan hyvältä ja molemmista.
Okei. Eli toisen seura tuntuu tavatessa hyvältä, koska hän on upea tyyppi. Mutta jollain tasolla tajuan, että hän ei ole tapaamisista ja keskusteluista aivan yhtä innoissaan kuin minä. Ja totuutta on vaikea myöntää. Sillä haluaahan hänkin kuitenkin tavata. Ja ehkä tässä kuitenkin on jokin mahdollisuus. Se vain ottaa aikansa.
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli toisen seura tuntuu tavatessa hyvältä, koska hän on upea tyyppi. Mutta jollain tasolla tajuan, että hän ei ole tapaamisista ja keskusteluista aivan yhtä innoissaan kuin minä. Ja totuutta on vaikea myöntää. Sillä haluaahan hänkin kuitenkin tavata. Ja ehkä tässä kuitenkin on jokin mahdollisuus. Se vain ottaa aikansa.
Ap unohtui
Olet ihastunut treffihuumaan etkä mieheen. Treffien välillä tiedät pärjääväsi ilman häntäkin, etkä leiju.
Mies sopii tapailuun, muttei vakavampaan.
Kumpi teistä ottaa yhteyttä, kumpi sopii seuraavat treffit?
Vierailija kirjoitti:
Olet ihastunut treffihuumaan etkä mieheen. Treffien välillä tiedät pärjääväsi ilman häntäkin, etkä leiju.
Mies sopii tapailuun, muttei vakavampaan.
Tästä nyt en kyllä ihan tiedä. Ollaan tunnettu kymmenisen vuotta. Ja haluaisin ajatella, että tällä historialla kyse on kuitenkin enemmän ihmisistä kuin vain tilanteesta. Ap
Silloin kun hän on siinä, hän on siinä vierelläsi ja tiedät missä hän on. Ja kun ei ole, et tiedä missä hän on. Ikävää? Menettämisen pelkoa?
Vierailija kirjoitti:
Kumpi teistä ottaa yhteyttä, kumpi sopii seuraavat treffit?
Olen lukenut palstaa sen verran, että hymähdän, kun tajuan kyllä mitä ajat takaa.
Minä otan yhteyttä ja minä ehdotan tapaamisia. Kerro silti mitä ajattelet. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi teistä ottaa yhteyttä, kumpi sopii seuraavat treffit?
Olen lukenut palstaa sen verran, että hymähdän, kun tajuan kyllä mitä ajat takaa.
Minä otan yhteyttä ja minä ehdotan tapaamisia. Kerro silti mitä ajattelet. Ap
En tarkoittanut ainakaan pahalla! Mutta sanoit tiedostavasi, ettei hän ole yhtä kiinnostunut. Siksi kysyin. Jos treffejä ehdottaisi hän, tuntemuksesi ei olisi kiinni ainakaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi teistä ottaa yhteyttä, kumpi sopii seuraavat treffit?
Olen lukenut palstaa sen verran, että hymähdän, kun tajuan kyllä mitä ajat takaa.
Minä otan yhteyttä ja minä ehdotan tapaamisia. Kerro silti mitä ajattelet. Ap
En tarkoittanut ainakaan pahalla! Mutta sanoit tiedostavasi, ettei hän ole yhtä kiinnostunut. Siksi kysyin. Jos treffejä ehdottaisi hän, tuntemuksesi ei olisi kiinni ainakaan siitä.
Jatkan, kun unohtui. Voiko mies pelätä, että tulkitsee kiinnostuksesi kumminkin väärin? Ovatko treffit kumminkin olleet "seurusteluhenkisiä", vai varovasti vasta kaveripohjaisia?
Voi myös olla, että olet todella ihastunut, mutta olet sisimmissäsi salaa epävarma miehen tunteista. Tsemppaat itse täysillä treffeille, odotat viestiä ja jännität. Se syö energiaa. Mies ei ehkä tunnu olevan ihan niin täysillä mukana ja se saa sinut epävarmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun hän on siinä, hän on siinä vierelläsi ja tiedät missä hän on. Ja kun ei ole, et tiedä missä hän on. Ikävää? Menettämisen pelkoa?
Okei, menettämisen pelko on kyllä minulle tyypillistä. Pitää miettiä sitä. Mitä tarkoitat sillä? Miten se tässä tilanteessa vaikuttaa? Etten uskalla olla onnellinen, kun menettämisen pelko valtaa mielen, kun tapaamisten välillä on aikaa ajatella sitäkin? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi teistä ottaa yhteyttä, kumpi sopii seuraavat treffit?
Olen lukenut palstaa sen verran, että hymähdän, kun tajuan kyllä mitä ajat takaa.
Minä otan yhteyttä ja minä ehdotan tapaamisia. Kerro silti mitä ajattelet. Ap
En tarkoittanut ainakaan pahalla! Mutta sanoit tiedostavasi, ettei hän ole yhtä kiinnostunut. Siksi kysyin. Jos treffejä ehdottaisi hän, tuntemuksesi ei olisi kiinni ainakaan siitä.
Jatkan, kun unohtui. Voiko mies pelätä, että tulkitsee kiinnostuksesi kumminkin väärin? Ovatko treffit kumminkin olleet "seurusteluhenkisiä", vai varovasti vasta kaveripohjaisia?
Jotenkin en kyllä ajattele, että tulkitsisi kiinnostuksen väärin. Kaveripohjalta kyllä tavataan, mutta jos tapaamiset ovat mukavia ja viihdytään pitkään, niin onko sillä pohjalla niin väliä? Itse ajattelen, että mikäs kiire tässä on. Antaa ajan näyttää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi myös olla, että olet todella ihastunut, mutta olet sisimmissäsi salaa epävarma miehen tunteista. Tsemppaat itse täysillä treffeille, odotat viestiä ja jännität. Se syö energiaa. Mies ei ehkä tunnu olevan ihan niin täysillä mukana ja se saa sinut epävarmaksi?
Voi hyvin olla näin. Tähän en ainakaan voi väittää mitenkään vastaankaan. Ap
Mulla on samanlaisia oireita. Itse olen alkanu miettimään että olenkohan lievästi läheisriippuvainen.
Ennen ei ole tällaista ilmennyt mutta uusimmassa romanttisessa ihmissuhteessa kyllä.