Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Mistä johtuu se, että olet jäänyt ilman seurustelukumppania?
Kommentit (278)
En oikein tiedä. Nykyään olen reilusti ylipainoinen ja on helppo laittaa miehettömyys painon syyksi. Tosi asiassa olen kuitenkin ollut ennen ihan normaalipainoinen enkä silloinkaan löytänyt miestä. Ruma en ole jos nyt en kaunotarkaan. Yksi syy on varmaan, että en ole koskaan viihtynyt baareissa ja yökerhoissa. Työpaikalta sitä oikeaa ei ole löytynyt eikä harrastuksetkaan ole oikein otollisia miehen löytämiselle. En siis kaiketi vain liiku oikeissa paikoissa. Nettideitit on kyllä kokeiltu ja joitain miehiä sitä kautta olen tapaillut, mutta ei ole kummemmin kemiat kenenkään kanssa kohdanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
fsdsdff kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulla se johtuu sosiaalisten tilanteiden pelosta ja estyneestä persoonallisuushäiriöstä. Jotenkin myös miesten seura ahdistaa esim. Välttelen aina mieskassoja ja lääkäreitä yms ja meen jotenkin aina lukkoon miesten seurassa.
Eikä mulla ole ollenkaan kavereita, työ tai opiskelupaikkaa eli mulla ei oo mitään elämää niin en usko et kukaan haluais olla mun kanssa ja häpeen muutenki itteeni niin paljon et en halua tutustua kehenkään enkä edes pystyisi vaikka halauaisinkin. Kaunis kyllä olen ja ulkonäkööni panostan koska ei mulla ole muutakaan ja sitä saan kuulla koko ajan, että voisit olla malli ja olet niin kaunis yms. Mutta mulla on niin huono itsetunto että en usko noita kehuja. T. Nainen 22
Niin ja vielä se että en käy ikinä missään kun kaupoilla ja terapiassa, ja asun niin korvessa. Et kukaan ei varmaan tiä et oon olemassa.
Jos sinulla tosiaan on ulkonäkö noin hyvässä kuosissa, ei sinulla normaalitilanteessa olisi mitään ongelmaa saada seuraa. Kaikki taitaa sinun kohdallasi lähteä tuosta itsetunnosta. Sen takia pakenet lähestymisiä etkä tykkää käydäkään oikein missään. Toivottavasti saat terapiasta apua siihen.
Jos sulla ei ole elämää:kavereita, työtä, opiskelupaikkaa, niin ei siinä ulkonäkö auta..
En huolisi
Vierailija kirjoitti:
Naisia ei kiinnosta introvertti mies, vaan halutaan ekstrovertti hauskuuttaja.
Älä yleistä. Ihan vastaavasti jotkut miehetkin haluavat nimenomaan ekstrovertin tyttöystävän. Ja jotkut naiset/miehet tykkäävät introverteista. Et vaan ole tavannut vielä sitä oikeaa tyyppiä :)
t. introvertin tyttöystävä
En ole kelvannut kenellekään. Sitä paitsi eihän niitä miehiä meille taviksille asti edes riitä, kun julkkunaikkoset kahmivat viisi kuusikin "oikeaa". Tähteisiinkö meidän muiden pitäisi tyytyä?
Vierailija kirjoitti:
En ole kelvannut kenellekään. Sitä paitsi eihän niitä miehiä meille taviksille asti edes riitä, kun julkkunaikkoset kahmivat viisi kuusikin "oikeaa". Tähteisiinkö meidän muiden pitäisi tyytyä?
Kutsut itseäsi tavikseksi ja tavis-miehiä tähteiksi. Helppo nähdä miksi olet yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mistähän tuon aloittaisi... En ole käynyt terapiassa koskaan, enkä sinne mene (ei silti, monille on siitä hyötyä), mutta...
Onhan minulla ollut seurustelukumppaneita. Ei vain pitempiaikaista suhdetta, joka olisi johtanut johonkin, monista eri syistä. Eräs syy oli se, että mies halusi lapsia, minä en. Minulta puuttuu biologinen kello ja hoivavietti. Eos miksi. Minuun on kyllä rakastuttu, joskus obsessiivisestikin, jopa stalkattu. Kosittukin on, turhaan.
Itse uskon, että syy on huono isäsuhteeni. Minulla on sitoutumiskammoa, joka yleensä yhdistetään miehiin. En luota helposti ihmisiin, ja rakastun vielä harvemmin. Tunteitteni kohteet ovat lähes aina olleet jotenkin saavuttamattomia (psyykeni takia). Toivon, että vielä joskus löydän ymmärtäväisen ja rakastavan puolison, joka antaa minulle tilaa. Hänelle annan kaiken, mitä minulla on, rakkauden ja onnen.
Lisäksi minussa on haavoittuvuutta, joka ensin herättää miehen hoivavietin, mutta ihastumisvaiheen jälkeen saa hänet satuttamaan minua - tuntemaan siitä syyllisyyttä, ja syyttämään minua tuosta tunteesta. Eiköhän se ollut tässä.
Silti uskon eheyttävään rakkauteen. En vain tiedä osuuko se koskaan kohdalleni. Olen vähän päälle 40-v, joidenkin mielestä kaunis, mutta ilman muuta tavallaan rikkinäinen (aika moni on).
Lisäisin vielä, että sinkkunakin voi elää täyttä elämää, ja parempi yksin kuin huonossa suhteessa (kokemusta on). En ihmettele sinkkutalouksien kasvavaa määrää lainkaan.
Koska ei kiinnosta.
Seksiä saan kun haluan, eikä natsaa kerätä kenenkään likaisia kalsareita tai sukkia lattialta. Enkä ole äitityyppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yliherkkä hylätyksi tai torjutuksi tulemisen tunteille, enkä käy paikoissa joissa olisi luontevaa tavata naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta miten niin moni täällä listaa syyksi ulkonäön. Itse en ole ikimaailmassa tavannut ketään niin "rumaa" ettenkö olisi voinut hänen kanssaan keskustella ja ajan kanssa kiintyä. Tottakai nopea ihastuminen tulee ulkonäön perusteella, mutta ei se rakastuminen ja parisuhde siihen perustu. Itsekkin on tullut tapailtua ties minkä näköistä ukkoa, eniten kaduttaa ne kenellä oli huono luonne, ei se kenellä oli huono iho.
Minä tapaan joka päivä naisia, joiden ulkonäkö on sellainen, etten voisi heistä seksuaalisesti ja romanttisesti kiinnostua. Varmaankin useimmat naiset menevät tähän kategoriaan. Mutta siitä on vielä pitkä matka siihen, että jonkun ulkonäkö sulkisi kaikki potentiaaliset kumppanit ulos.
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta miten niin moni täällä listaa syyksi ulkonäön. Itse en ole ikimaailmassa tavannut ketään niin "rumaa" ettenkö olisi voinut hänen kanssaan keskustella ja ajan kanssa kiintyä. Tottakai nopea ihastuminen tulee ulkonäön perusteella, mutta ei se rakastuminen ja parisuhde siihen perustu. Itsekkin on tullut tapailtua ties minkä näköistä ukkoa, eniten kaduttaa ne kenellä oli huono luonne, ei se kenellä oli huono iho.
Ihastuminen (ensikiinnostus) tarvitaan siihen että syntyy parisuhde ja siihen komeus on ehdotonta miehellä. Tuo että et tiedä yhtään miestä joka olisi liian ruma että ei löytäisi puolisoa on huuhaata. Esim minä en ketään omalla ulkonäöllä voi saada
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lyhyt mieheksi ja ei ole hartioita tai komeaa leukaa. Rahaakaan ei ole paljoa että voisi sillä kompensoida noita muita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Punainen tukka ja pisamat. Eivät vain sovi miehelle (minulle)
hgdfh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useampi syy. Ehkä tärkein on se, että olen häslännyt ja tuhlannut aikaa miehiin, joista ei ole kumppaneiksi parisuhteeseen. Renttuja ja varattuja miehiä. Lisäksi mulla on aika voimakkaat mielipiteet, korkea koulutus ja liksa, niin että en taida olla useimpien miesten mieleen noin niin kuin parisuhdetta ajattelen. Valitsevat minut kiihkeään seksisuhteeseen, ja sitten jonkun tavallisemman ja pehmeämmän naisen parisuhteeseen.
Miksi olet häslännyt renttujen ja varattujen kanssa? Tähän voisivat muutkin naiset vastata, on aina kummastuttanut.
Niihin olen tykästynyt, muut eivät ole saaneet syttymään. Liian pitkäksi menisi selittää syvemmin, vaikea lapsuus, puuttuva isä/pervo isäpuoli, alkkisvanhemmat blahblahblah...
Poikuus tallella niin ei kehtaa etsiä seuraa.
Veikkaisin että oma ulkonäkö ei riitä siihen että kukaan nainen minusta kiinnostuu ja olisi varmaan silti este vaikka olisin kuinka oma-aloitteinen. Voisi jopa pahentaa kun olisin rumuuden lisäksi vielä epätoivoinen hirveällä yrittämisellä naisten mielestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niille joista kiinnostun kelpaan vain seksiseuraksi :( Kunpa vain tietäisikin mistä tämä sitten johtuu. Paras keksimäni selitys on se että Helsingissä hyvännäköiset miehet eivät kerta kaikkiaan halua seurustella vakavissaan kun naisseuraa riittää muutenkin.
Ei se nyt rakettitiedettä ole. Ulkonäkösi ja ehkä myös käytöksesi ei riitä heidän tasolle.
Ai no minut on jatkuvasti feidattu itseäni rumempien takia? Heidän kanssaan sitten aletaan seurustella?
En tiedä vastausta otsikkoon:(
Se on sitten eri asia ovatko rumempia noiden miestenkin mielestä.
Jos sinulla tosiaan on ulkonäkö noin hyvässä kuosissa, ei sinulla normaalitilanteessa olisi mitään ongelmaa saada seuraa. Kaikki taitaa sinun kohdallasi lähteä tuosta itsetunnosta. Sen takia pakenet lähestymisiä etkä tykkää käydäkään oikein missään. Toivottavasti saat terapiasta apua siihen.