Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huono kokemus nuoresta työntekijästä
03.06.2017 |
Tässä oma kokemus nuoren palkkaamisesta. Samalla vähän avautuminen: ihmeellisen huono työasenne on nuorilla, työelämään tulevilla ihmisillä. Mistä ihmeestä tämä johtuu, koulusta vai vanhemmista?
Omistan pienen kivijalkayrityksen, minä ja yksi työntekijä, toinen jäi eläkkeelle, ja aloin etsimään uutta. Innokkaita tarjokkaita tuli paljon, ja päätin antaa mahdollisuuden heistä innokkaimmalle, nuorelle naiselle joka oli juuri valmistumassa tänä keväänä ammattikoulusta. Hän oli oikein aktiivinen työnhaussa, hymyileväkin, ja ajattelin että hyvä saada aktiivinen ja iloinen asiakaspalvelija.
Työ alkoi pari viikkoa sitten. Ensimmäisenä työpäivänä tyttö käytti paljon aikaa kyselläkseen lomarahoista, loma-ajoista, luontaiseduista ja niin edelleen, mikäs siinä, vaikka olikin vähän kiire ja olisi voinut selvittää ne asiat aiemminkin, ne oli mainittu kyllä jo työhönotossa ja sopimuksessakin suurin osa mainittuna. Selitin kuitenkin ja yritimme perehdyttää työhön. Ihmettelimme että koko ajan se katosi vessan suuntaan ja ajattelimme että varmaan vatsa jännityksestä sekaisin, menee ohi. Ruokatauolle tyttö lähti n. 5 minuuttia etuajassa, puhelimeen kuului puhuvan, ja venytteli ruokataukoa n. 10 minuuttia kunnes käskin takaisin, oli asiakkaita palveltavana. Kotiinlähtöä selvästi kärkyttiin, koko ajan kelloa vilkuillen ja lähtö aivan minuutillleen, asiakaspalvelutilanne jäi kesken.
Seuraavana päivänä homma jatkui, tyttö koko ajan vessassa, ruokataukoa venytettiin vielä vähän enemmän molempiin suuntiin ja kotiinlähtö jopa hiukan ennen.
Kolmantena päivänä toinen työntekijä huomasi, että ei se siellä vessassa vatsaa potenut vaan puhui puhelimeen. Ja tekstaili. Ei kieltänyt edes asiaa: ei auttanut kuin antaa varoitus. Lisäksi kuulin eräältä tuttavalta että hän oli ollut omalla ruokatauollani liikkeessä, ja tämä uusi tyttö ei ollut viitsinyt häntä palvella. Oli mulkoillut ja tekstiviestitellyt, lopulta sitten naputellut nulja ilme naamallaan kassaan koko ajan kännykkään vilkuillen. Ei auttanut ottaa kuin puheeksi ja antaa varoitus, taas! Yritin kyllä olla kärsivällinen ja opastava.
Ei auttanut. Sama jatkui. Tässä vaiheessa ruokatauko venyi jo puolella tunnilla, kun tyttö lähtikin liikkeestä ulos ruokatauon ajaksi. Taas varoitus ja pitkä puhuttelu. Yritimme perehdyttää, mutta oppimisasenne oli huono, mulkoilua ja tuhahtelua. Välillä taas katosi vessaan tai taukotilaan pitkiksi ajoiksi.
Viimeinen tikki tuli vihdoin eilen. Toinen työntekijä tulee aiemmin töihin ja avaa liikkeen sekä lähtee vastaavasti aiemmin, tämän tytön työaika alkaa myöhemmin ja päättyy kello 17. Perjantai on päivä jona minun on hoidettava firman laskuja ja tilauksia, joten lähden itse jo 16:30. Varmistin tytölle että hän tietää miten liike suljetaan, että pitää auki sen puoli tuntia kello 17 saakka, ja lähdin. Mutta tämän tytön asenne kismitti ja epäilytti, ja jäin piiloon odottamaan ja tarkkailemaan ihan hetkeksi.
Alle 5 minuuttia siitä kun olin lähtenyt, tuli tyttö ulos, sulki liikkeen ja luikahti iloisena autolleen. Kännykkään pälättäen. Kalpeni aika pahasti kun tulin kohti. Irtisanoin tytön siinä paikassa. Jotain yritti takellella mahakivuista, mutta aika sutjakkaasti ja iloisesti puhui puhelimeen ja liikkui, siis sellaiseksi jolla olisi maha kipeänä. Taukotilassa oli kipulääkkeitä ja vessa eikä hän minulle ollut mitään sanonut mahakivuista kun kysyin pärjäisikö hän sen viimeiset puoli tuntia.
Hoidin firman asiat nyt omalla ajallani, ja täytyy seuraavaa palkattavaa alkaa etsimään. Mutta en enää ikinä ota nuorta! Mikä kumma siinä on, kun työnantajan pitäisi koko ajan olla selän takana vahtimassa että työ tulee tehdyksi.
Kommentit (129)
Mitä asioita ihan tarkkaan ottaen selvittelit rekryvaiheessa? Teitkö päätöksen vain sillä perusteella että kuka oli röyhkeimmin tunkemassa sinulle töihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä sattuma, mutta et voi todellakaan yleistää yhden kokemuksen perusteella, että kaikki nuoret olisivat tuollaisia. Koska eivät ole!
Kommenttiin 1: Koskaan ennen ei ole tarvinnut kokonaan kieltää. Nyt kielsinkin heti kun ongelman huomasin, mutta ei auttanut. Meni edelleen vessaan josta kuului supatusta ja näpyttelyääniä. Vai kuinka uskottavaa on että nauraa, supattelee ja naputtaa vessanpyttyä 10-15 minuuttia kymmeniä kertoja 7,5 h aikana? Kaikki muut ovat aina osanneet pitää käännykän mukana, sehän on hyvä jos tulee hätätilanne perheessä tai muuta. Kielsin viihdekäytön ja totesin että kännykän on pysyttävä taskussa ja työt tehtävä, mutta ei mennyt perillle.
Kommenttiin 2: Käsittääkseni aika paljonkin. Palkan, palkkapäivän, loma-ajan ja lomakertymät sekä niiden pitoajat selitin tietenkin kaikki, lomarahan maksukuukaudenkin mainitsin mielestäni kyllä, ja jos en, niin hänellä oli aikaa kysyä niitä pari viikkoa ennen työn alkua. Mutta päätti sitten että pitää selvittää ensimmäisenä työpäivänä kun asiakkaita tulee sisään ja on kiire. Samoin selitin mitä velvollisuuksia työhön kuuluu, eli kassan käyttö, asiakaspalvelu, työajoista sovittiin että ne sopivat hänelle. Ei tämä työnhakija tuntunut röyhkeältä, mutta hän haki reilusti itse paikkaa, soitti perään kysyäkseen onko valinta jo tehty, ja tuntui selvästi koko ajan iloiselta ja ulospäinsuuntautuneelta, mikä on tärkeää asiakaspalvelutilanteessa. Työssä sitten olikin ihan eri vaihde päällä.
Et säkään miellyttävimmältä työnantajalta kuulosta, kyttäät jotain ruoka-aikoja minuutilleen. Noin käy välillä, jatkossa vaan tarkempana haastatteluissa.
Pelkästä ruoka-ajan venymisestä en olisi huomauttanut heti. En ensimmäisinä päivinä huomauttanutkaan. Mutta se venyi joka ikinen päivä ja lopulta siihen puoleen tuntiin ylimääräistä, ikään kuin neiti olisi testannnut että saako pidettyä ylimääräistä vai tullaanko siitä urputtamaan. Viisitoista minuuttia jo muutenkin pitkään ruokataukoon heti ensimmäisenä päivänä ja jokaisena seuraavana vielä pidempään? Jos pidät sitä asiallisena, olen onnellinen ettet ole työssä minulla. Jos sitä sattuu silloin tällöin yhden kerran tai kaksi, ei mitään. Mutta joka ikinen päivä heti ensimmäisestä päivästä alkaen ja kasvaen joka päivä, ikään kuin testattaisiin että onko tässä pakko tehdä muutakin kuin istua?
Löysin onneksi tilalle uuden työntekijän, naisen joka oli myös aiemmin hakenut samaa paikkaa eikä onneksi ollut vielä löytänyt työtä. Hän oli onnesta litteänä saadessaan työpaikan ja aloittaa maanantaina. Pidän sormia ristissä että tulisi taas uusi loistava työntekijä. Minulla on ollut heitä paljon, näin onnettomia ei ennen tätä kertaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli 35-vuotiaat eivät saa töitä kun työnantajat suosivat nuoria ja se näkyy sitten asiakaspalvelussa kun työajalla omat jutut ovat etusijalla; kännykkä ja työkaverien kanssa juoruilu.
Älkää ikinä menkö tuollaisiin pieniin firmoihin töihin. Niissä työnantaja on jumala joka rikkoo työsopimuksia ja muutenkin kyykyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et säkään miellyttävimmältä työnantajalta kuulosta, kyttäät jotain ruoka-aikoja minuutilleen. Noin käy välillä, jatkossa vaan tarkempana haastatteluissa.
Ap seurasi, koska ei oli syytä epäillä. Täytyyhän epäilylle saada vahvistus.
Harmi, että sait huonon kokemuksen palkattuasi nuoren, mutta kaikki nuoret eivät ole moukkia.
Palkkaamasi nuori oli riippuvainen puhelimesta ja työmotivaatio oli hukassa.
Ikävä että sinulla oli huono kokemus. Itse en ole huomannut samanlaista käytöstä meidän nuorilta työntekijöiltä. Fiksuja ja ahkeria ovat kaikki olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvasin heti että kyse oli kännykän käytöstä. Ite oon 25 mutta silti huomaan että 18-20-vuotiailla on jäätävä ero kännykkäkäyttäytymisessä. "Mut tää on äiti, ihan pakko vastata", "kysyn vaan kyytii kotiin", "tää on ihan pakko"... ihan järkyttävää silmänpalvontaa ja jopa asiakkaiden edessä omien puheluiden hoitamista. Ei mitään käsitystä työelämästä. Ulkonäöllisesti ollaan niitä firman nuoria tytöntylleröitä, mutta kun seuraan tuon pikkuteinin juttuja niin tunnen itseni asenteeni takia ihan kävyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"tuntui selvästi koko ajan iloiselta ja ulospäinsuuntautuneelta, mikä on tärkeää asiakaspalvelutilanteessa."
Asiakaspalvelijoiden täytyy siis varoa ettei kukaan lähiomainen kuole tai itse sairastu vakavasti tms.
Riippuen työmaasta. Olen ollut paikassa jossa yksinkertaisesti ei kerkeä edes vessassa käymään ja sitten taas työpaikassa jossa melkein nukahdan kun kaikki toimii. Olen 27 vuotias ja tykkään hektisestä työstä. Kysyppä seuraavaksi onko työntekijä valmis hektiseen työhön ja onko hän valmis luopumaan puhelimen käytöstä sekä tauot tarkoittaa vessassa oleskelua jokainen muu käynti on palkallista ja voit sanoa että palkallisesta vessa käynnistä et maksa. Jos ei kiinnosta niin se on sit voivoi . Väärä valinta mitä täälä itket. Uusi työntekijä ja katso että se tietää mihin on tullut eikä ole haahuilija. Kysy edellisistä työpaikoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämä kokemus on tietysti nyt yleispätevä kaikkiin nuoriin.
Ensimmäisessä varoituksessa olisit puuttunut puhelimen käyttöön.
Siis kännykkä kokonaan pois taskusta vaikka kaappiin ja käyttömahdollisuus vain tauoilla!!! Oletko ihan munaton työnantaja. Toinen juttu, että moni kakku päältä kaunis. Älkää aina palkatko niitä, jotka niin hymyilee energisinä ja puhuvat liipalaapaa diipa daapaa si pa da bibiddaa daapaa ummet lammet ja saavat pestin. Ovat vielä yleensä niitä pahimpia selkäänpuukottajia.
Nyrkkisääntö tuntuu olevan, että ne joilla on ripsienpidennykset tai liian puunattu ulkonäkö, ovat niitä kännykkäriippuvaisia. En tiedä onko näillä todellinen yhteys, mutta kolmen viime kesän perusteella sanon näin. Voin kyllä kuvitella että jokaisella näprääjällä on kymmeniä sometilejä joita on pakko päivittää. Työ nähdään vain pikaisena rahanläähteenä, kunhan hoitaa sinnepäin.
Meillä on ollut paljon nuoria töissä, osa ihan mahtavia, osa pitänyt laittaa koeajalla kotiin. Yksi mikä hämmästyttää, mutta menee varmasti kokemattomuuden piikkiin: yllättävän usea nuori jaksaa tsempata hakiessa, mutta ei enää yhtään, kun sopimus on allekirjoitettu. Aivan kuin koeajan määritelmää ei ymmärrettäisi lainkaan ja koeaikapurku olisi aina yllätys senkin jälkeen, kun on sanottu, että menossa on viimeinen mahdollisuus tsempata.
Vierailija kirjoitti:
Arvasin heti että kyse oli kännykän käytöstä. Ite oon 25 mutta silti huomaan että 18-20-vuotiailla on jäätävä ero kännykkäkäyttäytymisessä. "Mut tää on äiti, ihan pakko vastata", "kysyn vaan kyytii kotiin", "tää on ihan pakko"... ihan järkyttävää silmänpalvontaa ja jopa asiakkaiden edessä omien puheluiden hoitamista. Ei mitään käsitystä työelämästä. Ulkonäöllisesti ollaan niitä firman nuoria tytöntylleröitä, mutta kun seuraan tuon pikkuteinin juttuja niin tunnen itseni asenteeni takia ihan kävyksi.
Minulla on vähän samantyyppistä kokemusta. Kännykkäkielto on paljon pahempi kuin vaikka tupakointikielto (sekin kielletään useilla työpaikoilla nykyään). Nuoret ei selviä 4 h ilman kännykkää (sitten olisi se ruokatunti).
Ota neliviiskymppinen: saat ahkeran.
Mitäs otit tuollaisen ulospäinsuuntautuneen. Eihän ne tee muuta kun seurustelee muiden kanssa. Ensi kerralla otat vähän asiakeskeisemmän ihmisen, joka ei käytä kaikka aikaansa tyhjänpäiväisyyksien lätisemiseen.
Alue: Aihe vapaa
Olisit ensialkuun sanonut, että kännykän käyttö työaikana kielletty.