Eikö ole törkeetä, että kiltti lapsi saa vain välttävän ympäristön huomioinnista koulutodistukseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten pitää kotona tehdä enemmän töitä.

Minkähän tyyppisiä töitä? Ja liittyy ketjuun miten?

ap

Tukea sitä lasta paremmin.

No en minä tiedä jostain ajatuksiinsa uppoutuvien lasten tukemisesta mitään.

ap

Pitää opetella.

Aivan sama kuin sanoisit henkilölle jolta puuttuu raajat, että opettele virkkaamaan.

ap

Eli mikä sinulta puuttuu sellaista ettet voi olla äiti?

Olen vaatinut toimia, käytöstä ja asioita, joihin lapsi ei pysty! Oma äitiyteni on murrettu sillä, että niin on minultakin. Ja se ei tehnyt millekään hyvää. Minua ei kukaan puolustanut siltä, minä en anna open alistaa omaa lastani siinä samassa asiassa. Jos ei pysty johonkin niin jo nyt on kumma antaa siitä moite!

ap

Kivikissaäitihän tästä kommentista päätellen. Taas tyyliin lapsi saa kärsiä koska äidillä ei ollut asiat hyvin lapsuudessa. On meitä muitakin joilla lapsuus ei ole putkeen mennyt, taas kerran sanon että vahinkoa ei laita silti normaali vanhempi kiertämään. T: nro 29

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten pitää kotona tehdä enemmän töitä.

Minkähän tyyppisiä töitä? Ja liittyy ketjuun miten?

ap

Tukea sitä lasta paremmin.

No en minä tiedä jostain ajatuksiinsa uppoutuvien lasten tukemisesta mitään.

ap

Pitää opetella.

Aivan sama kuin sanoisit henkilölle jolta puuttuu raajat, että opettele virkkaamaan.

ap

Eli mikä sinulta puuttuu sellaista ettet voi olla äiti?

Olen vaatinut toimia, käytöstä ja asioita, joihin lapsi ei pysty! Oma äitiyteni on murrettu sillä, että niin on minultakin. Ja se ei tehnyt millekään hyvää. Minua ei kukaan puolustanut siltä, minä en anna open alistaa omaa lastani siinä samassa asiassa. Jos ei pysty johonkin niin jo nyt on kumma antaa siitä moite!

ap

Kivikissaäitihän tästä kommentista päätellen. Taas tyyliin lapsi saa kärsiä koska äidillä ei ollut asiat hyvin lapsuudessa. On meitä muitakin joilla lapsuus ei ole putkeen mennyt, taas kerran sanon että vahinkoa ei laita silti normaali vanhempi kiertämään. T: nro 29

Eli et edes ymmärrä lukemaasi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten pitää kotona tehdä enemmän töitä.

Minkähän tyyppisiä töitä? Ja liittyy ketjuun miten?

ap

Tukea sitä lasta paremmin.

No en minä tiedä jostain ajatuksiinsa uppoutuvien lasten tukemisesta mitään.

ap

Pitää opetella.

Aivan sama kuin sanoisit henkilölle jolta puuttuu raajat, että opettele virkkaamaan.

ap

Mitä hemmettiä oikein horiset?? Sinun velvollisuutesi erityislapsen vanhempana on ottaa selvää hänen diagnoosinsa liittyvistä asioista! Tottakai sinun pitää opetella tukemaan lastasi hänen pulmansa huomioon ottaen. Miksi ette voisi kotona vaikka soveltaa niitä samoja juttuja, mitä kerroit opettajan koulussa tekevän, jotta lapsesi tarkkaavaisuus ja keskittymis- ja huomiointikyky kehittyisi? Ja aivan hyvin voit myös hakea netistä lisää tietoa ja vinkkejä vaikka muiden erityislasten vanhemmilta ja tietysti ammattijulkaisuistakin.

Ihminen jolla ei ole raajoja, ei ehkä voi ryhtyä virkkaamaan, mutta sinulla ei ole mitään estettä ottaa selvää siitä, kuinka tukea omaa lastasi! Ajattele nyt järkevästi!

No aivan sama vaikka mä otan selvää!!!! Tilan sietäminen vaatii kärsivällisyyttä, eikä sitä opita kirjoista vitun idiootti! Siis esim. sen sietäminen, että lapsi ei tajua, että kiireessä aamulla kouluun ei pidä aloittaa monologia!!! Ja ei se muista jos sille sanoo. Ja itse EN MUISTA koko ajan sanoa!!!!!

ap

Eikä se taito kehity sillä, että saan lapsen huomion, vaan se on vain tapa saada asioita sujumaan. Ei munkaan asperger-ystäväni as ole kehittynyt sillä, että muut osaavat huomioida häntä, se vaan mahdollistaa kanssakäymisen. Ja siis lastamme ei ole huom. diagnosoitu (vielä. Tutkimukset vasta alulla.)

ap

Minullakin oli lapsena toisinaan huolellisuus 8. Niin vaikka muistin yrittää syksyllä ehkä kaksi viikkoa olla oikein huolellinen, niin minkäs sitä luonteelleen mahtaa? Täysin vittumaista arvostella sitä minusta. Muistutetaan, että etpäs pystynyt tähän, hähhää!

ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsen HOJKS:aan on kirjattu tavoitteista ja niiden arvioinnista?

Miksi et vastaa tähän?

Et pystynyt ysiin, niin kuin suuri osa muista tytöistä. Jätetääns tähän vähän motkotusvaraa sun kotiväelle, koska eihän sinuun nyt ikinä aivan tyytyväinen voi olla! Me halutaan tehdä tällaisiakin oppiaineita, joilla voi mätkäistä, jos muuten oppii hyvin!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsen HOJKS:aan on kirjattu tavoitteista ja niiden arvioinnista?

Miksi et vastaa tähän?

En tajua mikä vitun hojks? Ja mistä sen löytää? Ja se on varmaan tiuhaa tekstiä, mitä mä siitä tänne referoisin?

ap

Oletko ap kivikissaäiti?

Onneks parhaalla kaverilla oli huolellisuus kans usein kasi :) Siitä tuli lakimies.

ap

Koulun on tarkoitus valmistaa lapset ja nuoret kohti työelämää (ja muutakin elämää). Miten aloittaja ajattelet, että lapsesi tulevaisuudessa pärjää jos asenteesi on se, että syytetään muita lapsen pärjäämättömyydestä? Syyttääkö lapsi aikuisena pomoaan, että on liian vaativa kun vaatii työntekijöiden noudattavan annettuja ohjeita, saapuvan ajoissa työpaikalle jne.? Opettaja on arvostellut tuon asian oman ammattitaitonsa, näkemyksensä ja valmiiden kriteerien mukaan. Jos joku siinä harmittaa, ota yhteys opettajaan ja kysy perusteita. Opettaja ei tietääkseni yksin edes niitä arvosanoja anna, vaan pyytänee mielipiteen myös muilta opettajilta/antavat yhdessä oman arviointinsa tai jotain, ainakin luulisi niin kun harvalla samaa ainetta opettaa yksi ope. Opettajan tehtävä ei ole nostattaa lapsesi itsetuntoa antamalla perusteettomia ja epätodellisia arvosanoja tai jättää arvioimatta kokonaan. Miettikää lapsen kanssa, mitkä asiat hänelle tuottaa vaikeuksia ja yhdessä voitte keksiä niitä tukevia keinoja, lapsi ilmeisesti ei enää ihan pieni ole kuitenkaan. Jos saatte diagnoosin, niin toivottavasti myös kuntouttavaa tukea siihen ammattilaisilta, mutta kodin osuus on kuitenkin ihan tärkein näissä asioissa!

Vierailija kirjoitti:

Koulun on tarkoitus valmistaa lapset ja nuoret kohti työelämää (ja muutakin elämää). Miten aloittaja ajattelet, että lapsesi tulevaisuudessa pärjää jos asenteesi on se, että syytetään muita lapsen pärjäämättömyydestä? Syyttääkö lapsi aikuisena pomoaan, että on liian vaativa kun vaatii työntekijöiden noudattavan annettuja ohjeita, saapuvan ajoissa työpaikalle jne.? Opettaja on arvostellut tuon asian oman ammattitaitonsa, näkemyksensä ja valmiiden kriteerien mukaan. Jos joku siinä harmittaa, ota yhteys opettajaan ja kysy perusteita. Opettaja ei tietääkseni yksin edes niitä arvosanoja anna, vaan pyytänee mielipiteen myös muilta opettajilta/antavat yhdessä oman arviointinsa tai jotain, ainakin luulisi niin kun harvalla samaa ainetta opettaa yksi ope. Opettajan tehtävä ei ole nostattaa lapsesi itsetuntoa antamalla perusteettomia ja epätodellisia arvosanoja tai jättää arvioimatta kokonaan. Miettikää lapsen kanssa, mitkä asiat hänelle tuottaa vaikeuksia ja yhdessä voitte keksiä niitä tukevia keinoja, lapsi ilmeisesti ei enää ihan pieni ole kuitenkaan. Jos saatte diagnoosin, niin toivottavasti myös kuntouttavaa tukea siihen ammattilaisilta, mutta kodin osuus on kuitenkin ihan tärkein näissä asioissa!

No eihän lapsi tässä nyt ketään syytä, vaan siis lasta arvioidaan minusta sellaisilla perusteilla, joille en näe perusteita. Ei lapsen kannattaisikaan ikinä mennä työpaikkaan jossa ei suoriudu. Miksi se pomon vika olisi jos ei suoriudu? Mutta ei siitä sen enmpää suoriudu, vaikka pomo haukkuisi. Hän ois vain soveltumaton sinne sitten.

ap

Jos ope pitäisikin kyseistä kohtaa ja sen arvioimista hiukan tai kokonaan perusteettomana, niin tuskin se sitä myöntäisi. Vaikka se olisikin kuva siitä, missä on ikäkautensa suhteen muuten, niin ei se tieto varsinaisesti sillälailla minusta mihinkään auta.

ap

Eihän muillakaan arvosanoilla olisi varsinaisesti mitään merkitystä, ellei niitä käytettäisi pyrkimisiin jonnekin. Toki tasoa niistä voi nähdä, mutta oppi päässä olisi niitä ilmankin sama (siis ellei toki lue ahkerammin saadakseen paremman.) Mutta miten voi olla muuta kuin on? Aika raskaaksi käy. Tai ainakin mieluiten iso osa olemisesta ois hyvä tulla luonnostaan.

ap

Ymmärrän ap:n pointin. Kyseessä on kuitenkin tietynlainen vamma, minkä johdosta lapsi ei koskaan pääse tietyissä asioissa samalle tasolle "normaaleihin" verrattuna, vaikka kuinka harjoittelisi. Fyysiset rajoitteet eivät yleensä vaikuta arviointiin samalla tavalla, vaan arviointikäytäntöä mukautetaan niihin sopiviksi.

Toisaalta peruskoulussa ei muutenkaan oteta lasten yksilöllisiä ominaisuuksia kovinkaan hyvin huomioon, vaan arvionti pohjautuu peruspirkon ja -petterin ominaisuuksiin. Jos olet hiljainen, hitaasti harkitseva, arka kokeilemaan uutta tai vilkas, helposti innostuva, puhelias - näistä kaikista ominaisuuksista on peruskoulussa haittaa, jos ne menevät vähänkään näkymättömän ja opettajastakin riippuen vaihtelevan "normaalin" rajan yli.

Kyllä minusta sinun lastasi arvioidaan ihan samoin perustein kuin minunkin, niin käyttäytymisessä kuin vaikka matikassakin. Molemmissa on varaa kehittyä, aina. Lapsellasi ei ole edes diagnoosia, joten miksi arviointi olisi mukautettua? Tuolloinhan kaikki kurittomat ja vapaasti kasvatetut häirikötkin saisi samoin perustein anteeksi käytöstään; kun eivät osaa paremmin, kun ei ole vaadittu eikä opetettu. Minusta tuo tieto, onko ikäkautensa mukaisesti missä vaiheessa kehityksessä, on erittäin oleellista, puhutaan sitten käytöksestä tai lukemisesta. Se auttaa huomaamaan erityistarpeet ja kehittymisenkohteet. Miten voi olla muuta kuin on? Kyllä voi, kehittyvä lapsi olkoonkin vaikka asperger ja add, voi löytää hyvinkin keinot selvitä asioista ja tehtävistä jotka nyt tuottaa hankaluuksia, kun niitä sinnikkäästi harjottelee. Minusta kuulostaa pahalta, jos sinä luovutat ajatellen että lapsen ei tarvitse enempään ikinä kyetä kun on näitä taipumuksia, varsinkaan kun mitään diagnoosia ei ole. Ei lapsesta täydellistä ole tarvetta hioa, mutta perusasiat joita elämässä tulee jatkossakin tarvitsemaan, niin kyllä itse ainakin näkisin sen vaivan että lapsi saa parhaat eväät pärjätä niiden kanssa. Ikävä totuus on, että lapsesi joutuu tulevaisuudessakin mukautumaan tähän maailman menoon, työelämään, sosiaaliseen elämään ja niiden vaatimuksiin; ei toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsen HOJKS:aan on kirjattu tavoitteista ja niiden arvioinnista?

Miksi et vastaa tähän?

En tajua mikä vitun hojks? Ja mistä sen löytää? Ja se on varmaan tiuhaa tekstiä, mitä mä siitä tänne referoisin?

ap

Jos et kerran tiedä, niin sun lapsella ei ole mitään diagnoosia, joka opettajan pitäisi ottaa huomioon opetuksen suunnittelussa ja lapsen arvioinnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsen HOJKS:aan on kirjattu tavoitteista ja niiden arvioinnista?

Miksi et vastaa tähän?

En tajua mikä vitun hojks? Ja mistä sen löytää? Ja se on varmaan tiuhaa tekstiä, mitä mä siitä tänne referoisin?

ap

Jos et kerran tiedä, niin sun lapsella ei ole mitään diagnoosia, joka opettajan pitäisi ottaa huomioon opetuksen suunnittelussa ja lapsen arvioinnissa.

Googlasin tuon ja siitä sanottiin, että sitä voidaan noudattaa vaikkei lapsella olisi mitään diagnoosia ja kai mä nyt itse tiedän sua paremmin, että opella on ollut käytössään tai ainakin miettii edelleen keinoja joilla tukea tätä asiaa.

Ja siis aivan sama mikä rasti lapsella on, tiedänhän mä itse, miten asiat ovat, vaikka se ois se huonoin lapsi ois mikä on. Ei se nyt sitä tarkoita, että ajattelisin, ettei tartte kehittyä, se vain tapahtuu minusta koska jokainen haluaa olla hyvä. Paras. Tai ainakin en ole nähnyt, että lapsipa päättäisi velttoilla tuossa tahallaan. Siitä saa sellaisen kuvan, että tässäpä itse ilkimys, ei huomioi ympäristöään. Ai jaa?

ap

Kyllä maailma saa vähän sopeutua minun lapseenkin, en aio kasvattaa yhteiskunnalle pientä itselleen hyödytöntä ratasta, joka uhraa elämänsä bkt:n nostoon.

ap

Mua haluttiin kasvattaa just vain muita ajattelemaan, mun lapsen ei tartte kuvitella olevansa aina syyllinen kun joku vitun arvostelutaulukko syyttelee.

ap