HUONOIN tekosyy, minkä joku on esittänyt ettei pääse juhliin/tapahtumaan johon hänet on kutsuttu?

Täytin 25 vuotta ja päätin pitää kutsut.

Eräs kutsuttu soitti sitten ja ilmoitti vaan että, "ei jaksa"!, oli kuulemma siivonnut.

Lapseni täytti vuoden ja eräs ei tullut, koska hänen 4 vuotias, ei halunnut lähteä!?

Vanhempani ovat eronneet ja kutsuin molemmat vanhempani 20v juhliini erikseen, toinen vanhempani (jolla uusi kumppani ja lapsia) vaikutti hieman nihkeältä alusta pitäen ja juhlien lähestyessä soittelin uudemman kerran ovatko he tulossa koko perhe. Eivät kuulemma, koska juuri silloin lasten tapahtuma kirkossa; huom. tämä kyseinen perhe ei mitenkään erityisen uskonnollinen, kirkossa ei muuten juuri käydä koskaan. Huvitti, että tapahtuma kirkossa tärkeämpi kuin oman lapsen pyöreät syntymäpäivät.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin keksin tekosyitä kun kutsutaan teini-ikäisten sukulaislasten tai kummilasten synttäreille. Vihaan tuollaisia tilaisuuksia, joissa on joukko ihmisiä vain koska on ns. pakko ja päivänsankari sulkeutuu huoneeseensa tai näplää kännykkää sohvannurkassa kun on ensin vastaanottanut lahjat, joiden täytyy olla rahaa tai lahjakortteja. Älkää kiitos järjestäkö näitä pakkojuhlia enää teini-ikäisille.

Mun kummityttö on itse se joka haluaa aina juhlat.

Mä inhoon myös noita juhlia, koska tiedän että tyttö haluaa vaan lahjojen takia juhlia.

kirkkoon kirjoitti:

Vanhempani ovat eronneet ja kutsuin molemmat vanhempani 20v juhliini erikseen, toinen vanhempani (jolla uusi kumppani ja lapsia) vaikutti hieman nihkeältä alusta pitäen ja juhlien lähestyessä soittelin uudemman kerran ovatko he tulossa koko perhe. Eivät kuulemma, koska juuri silloin lasten tapahtuma kirkossa; huom. tämä kyseinen perhe ei mitenkään erityisen uskonnollinen, kirkossa ei muuten juuri käydä koskaan. Huvitti, että tapahtuma kirkossa tärkeämpi kuin oman lapsen pyöreät syntymäpäivät.

No hei haloo! Omat lapset esiintyy kirkossa, niin tietysti se on tärkeää! Olisko lasten pitänyt jättää esiintymättä? Tai ehkä niitä ei vaan huvittanut tulla.

"En voi tänään, koska on iltavuoro huomenna."

"En voi tänään, koska ylihuomenna on aamuvuoro ja täytyy saada unirytmi kuntoon."

Vierailija kirjoitti:

Minä pidin isot ja kalliit tuparit, ekat ja vikat juhlani, kun ostin omakotitalon ihan yksin. Tein hienot kutsut ja infosin, että on kerran elämässä bileet, ei saa tuoda lahjaa, on ruokaa ja juomaa, samalla juhlitaan ystävyyttä ja elämää. Kutsun läheti 4 kk etukäteen ja oli vp.

Hyvin tuli ystäviä paikalle. Ne jotka eivät tulleet, ilmoittivat jotain, vasta vp:n mentyä. Osan kutsuin, koska olivat pyrkineet ystäväpiiriini. No, en ole ollut tekemisissä tulemattomien kanssa sen koommin. Tai osan olen, mutta eivät kuulu enää ydinporukkaan ystävissäni. Kai jokaisella on oikeus määritellä, haluaako olla tekemisissä kanssani ja miten paljon. Ja minulla samoin.

Olin ostanut ruoat ja muuta vp:n mukaan. Perukaa reilusti ajoissa, koska yksi pää maksaa 20-30 €! Perumiset ei muuten haittaa.

Vp?

Olivatko he ilmoittaneet tulevansa ennen tuota vp:tä vai oletitko vain, kun mitään ei kuulunut?

Vierailija kirjoitti:

"En voi tänään, koska on iltavuoro huomenna."

"En voi tänään, koska ylihuomenna on aamuvuoro ja täytyy saada unirytmi kuntoon."

Tyyppi selkeästi elää työlleen.

Ei jättäny tulematta, mut sen sijaan lähtenyt hääjuhlistani, ensimmäisenä miehen kaveri lähti pois häistämme, ei edes illmoittanut että lähtee, laittoi vain viestiä myöhemmin että "kaverilla oli tilanne päällä" Häät olivat uutenavuotena. Sitten toinen kaveri lähti myöhemmin, ilmoitti kuitenkin minulle että hänen siskollaan on hätä hänen on lähdettävä. ok, kiitos kun tulit ja hei. Sit kysyin seuraavana päivänä että onhan siskollasi kaikki hyvin, mikä oli tilanne mitä tapahtui. "Sisko ei päässy baariiin" .Aha,vai niin.

Samainen kaveri ei osallistunut polttareihini koska hänellä oli työjuttuja tms. Mutta oli sitten laittanu instagrammiin kuvia baari-illasta tms. Kaasot yrittivät sopia polttaripäivämäärää milloin olisi käynyt, mut ilmeisesti ei ollut halukas tulemaan ollenkaan. 

Tää nyt ei huonoin tekosyy olla tulematta, vaan huonoin tekosyy olla kutsumatta... Sori siitä :D

Joskus taannoin opiskeluaikoina huomasin kavereiden puhuvan ruokatauolla eilisissä bileissä tapahtuneista asioista. Minulla ei ollut mitään tietoa, että sellaiset oli edes olleet, olisin toki mennyt mukaan, jos olisin tiennyt. Kyselin sitten kummissani, että ai, oonko missannut jotain tms. Sain vaivaantunutta selittelyä, että joo, eilen yksi heistä oli pitänyt kotibileet, mutta mua ei ollut kutsuttu, koska olivat ajatelleet, että en tulis kuitenkaan, kun oli yksi essee, joka piti palauttaa piakkoin.

En siis todellakaan ollut mikään hikke, vaikka opinnoissa hyvin pärjäsinkin, ja kaikki kaverit olivat samalla luokalla kanssani, oli sama essee heilläkin :D Muutamalla lisäkysymyksellä selvisi, että minut oli vain unohdettu kutsua. Kuulemma olen aina niin hiljaa nurkissa, niin kukaan ei ollut huomannut, että en ole paikalla ennen kuin joskus myöhään illalla, eivätkä olleet enää viitsineet häiritä niin myöhään. Joo, olin ujo ja kärsin sosiaalifobiasta, teki tosi hyvää itsetunnolle tulla unohdetuksikin vielä siihen päälle. Ja olisin ilomielin lähtenyt vielä myöhään illallakin mukaan, olin nimittäin valvonut johonkin kolmeen yöllä tylsistyneenä yksin tietokoneella istuen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En voi tänään, koska on iltavuoro huomenna."

"En voi tänään, koska ylihuomenna on aamuvuoro ja täytyy saada unirytmi kuntoon."

Tyyppi selkeästi elää työlleen.

On muuten todella perseestä herätä maanantaiaamuna viideltä, jos on lauantaina juhlinut ja sen takia nukkunut sunnuntaina myöhään. Joko on pakko herätä sunnuntainakin viimeistään seitsemältä tai sitten ottaa jotain nukahtamislääkettä sunnuntai-iltana, tai muuten nukkuu vain jotain 2h koko yönä ja makaa muun ajan stressaantuneena sängyssä.  Itse en tosin kehtaisi olla tulematta juhliin tuosta syystä, mutta ahdistaisi kuitenkin jo valmiiksi tulevien öiden unet.

T: Iltaihminen, jolle aamuvuoroihin sopeutuminen ei todellakaan käy hetkessä.

On työvuoro. (Juhliin aikaa 2kk)

Tosin itse käytän tuota myös jos en halua tulla, mutta noin aikaisessa vaiheessa keksisin jonkun muun. Yleensä kiitän kutsusta ja sanon etten pääse tulemaan, jos tivataan syytä, vetoan työvuoroon. Usein kyllä menen juhliin jos on kutsuttu, mutta en ihan aina. Kohteliastahan se on mennä, jos on vaikka rippijuhlat tai vaikka 50v synttärit tms

Minusta on parempi ilmoittaa mikä hyvänsä tekosyy kun sanoa tulevansa ja ei sitten tulekaan, tai töksäyttää ettei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 46-vuotias akateemisesti ja korkeastikoulutettu kansainvälisissä taloushallinnon johtotehtävissä työskentelevä nainen. Aion äänestää eduskunta-vaaleissa Halla-ahoa. Kannatan myös avioliiton sisäisen raiskauksen dekriminalisointia. Asun Kauniaisissa.

Ja tämä oli siis tekosyy mihin?

Ei varmaan tarvitse tekosyitä, kutsutuksi tulemisen todennäköisyys on häviävän pieni. 

Sivuuttaa aihetta elikkäs, lapsena/teininä ollessani oli tosi kiusallista ja noloa olla ihmisten tentattavana,lähinnä mummon, että miksi meidän äite ei tullut paikalle. Kyseessä oli siis aina isän puolen sukulaisten juhlia, lapsen synttärit jne. Äiti jäi melkeinpä aina kotiin, ei tykännyt isän puolen suvusta, en tiedä miksi, ja ei ikinä sanonut että kertokaa sitten vaikka näin miksi en tule, aina meidän muiden piti hoitaa homma. Ärsyttävä muisto >:0

Vierailija kirjoitti:

Tää nyt ei huonoin tekosyy olla tulematta, vaan huonoin tekosyy olla kutsumatta... Sori siitä :D

Joskus taannoin opiskeluaikoina huomasin kavereiden puhuvan ruokatauolla eilisissä bileissä tapahtuneista asioista. Minulla ei ollut mitään tietoa, että sellaiset oli edes olleet, olisin toki mennyt mukaan, jos olisin tiennyt. Kyselin sitten kummissani, että ai, oonko missannut jotain tms. Sain vaivaantunutta selittelyä, että joo, eilen yksi heistä oli pitänyt kotibileet, mutta mua ei ollut kutsuttu, koska olivat ajatelleet, että en tulis kuitenkaan, kun oli yksi essee, joka piti palauttaa piakkoin.

En siis todellakaan ollut mikään hikke, vaikka opinnoissa hyvin pärjäsinkin, ja kaikki kaverit olivat samalla luokalla kanssani, oli sama essee heilläkin :D Muutamalla lisäkysymyksellä selvisi, että minut oli vain unohdettu kutsua. Kuulemma olen aina niin hiljaa nurkissa, niin kukaan ei ollut huomannut, että en ole paikalla ennen kuin joskus myöhään illalla, eivätkä olleet enää viitsineet häiritä niin myöhään. Joo, olin ujo ja kärsin sosiaalifobiasta, teki tosi hyvää itsetunnolle tulla unohdetuksikin vielä siihen päälle. Ja olisin ilomielin lähtenyt vielä myöhään illallakin mukaan, olin nimittäin valvonut johonkin kolmeen yöllä tylsistyneenä yksin tietokoneella istuen...

Tulee mieleen yhdeksännen luokan pättäjäiset. Yksi tytöistä piti bileet kotonaan, oli myös nuorempia ja varmaan vanhempiakin oppiliata kutsuttu, mutta minut jätettiin ulkopuolelle :( Meitä oli ns kaksi ryhmittymää tyttöjä luokalla, oli ne poikien kanssa hengaavat, voisi sanoa suosituiksi ja sitten vähän hiljaisemmat ja lapsellisemmat tytöt. Hengasin tuossa ekassa ryhmittymässä enemmän ja välillä hiljaisissa, olin lähinnä se hiljainen ujo tyttö ainakin poikien suhteen. Oli kiva kuunnella kavereiden, "suosittujen" intoilua bileistä aivan kuin kaikki olisivat menossa ja joku taisi kysyäkin että tulenko. Kiva siinä olla vähän huuli pyöreänä että öö mihin bileisiin. Edelleen mysteeri miksi en saanut kutsua, luulen että joku oli puhunut jotain paskaa minusta (yhden tytön mielestä minulle ei voinut kertoa salaisuuksia kun kerroin ne eteenpäin,bullshit). Edelleen vähän katkera :(

Ei helvetti! Kuopuksen isä ei kuulemma pääse poikansa rippijuhliin, koska pitää olla Rautatientorin natsileirissä päivystämässä, tulee sitten kuulemma käymään seuraavana päivänä. En tajua miten tommosen urpon kanssa olen voinut lapsenki hankkia, no parikymppisenä maailma oli monella tapaa niin toisenllainen.

Tämä ei varsinaisesti ole tekosyy, mut jotain mitä tapahtui mulle vähän aikaa sitten, ja haluun vaan purkaa sen johonkin, niin

Poikaystävä oli riitaantunut mun kanssa, eikä oltu sovittu riitaa mun syntymäpäiviin mennessä. Asutaan siis erillämme ja oltiin pidetty 2 päivää mykkäkoulua.

No mulla oli synttärit ja ennen riitaa poikaystävä lupasi viedä mut mun lempiravintolaan syömään jne. Kuitenkin mun syntymäpäivänä päädyin menemään ystävien kanssa juhlimaan sitten, kun ei poikaystävästä ollut kuulunut mitään, enkä itse halunnut kirjoittaa hänel mitään, kun oli kuitenkin MINUN syntymäpäiväni kyseessä ja oltiin sovittu asioita ja vieläkin riidoissa jne

No, tulin sitten aika myöhään kotiin ja kun ei miehestä kuulunut mitään, niin aattelin, että hän oli kai unohtanut tai yritti "kostaa" meidän riidan jotenkin. Ja siis, uskomattominta on se, että jätkä tekee yllätysvisiitin HETI AAMUSTA mun kämpille kukat kädessä (mä näytän ihan järkyttävältä eilisillan vuoksi) ja esittää kuin mitään ei olis tapahtunut.

Mies tietty lens pihalle kukkineen, ja sain myös selville, ettei miehellä ollut edes varaa siihen mun lempiravintolaan, joten päätti "unohtaa mun synttärit". Arvatkaa tuntuiko kivalta. Olis voinut edes onnitella sillon, kun oli mun päivä..

Miksi stoorini 281 on saanut alapeukkuja :0

Mielestäni kutsutulla on oikeus kieltäytyä, ilman mitään oikeaa tai keksittyä syytä joihin meistä lähes jokainen joskus sortuu.  Todelliset tai keksityt syyt syntyy ehkä siitä, ettemme halua loukata kutsujaa.  Toivottavasti pääsemme joskus siihen tilanteeseen, että kutsujalle kelpaa yksinkertainen -nyt en (emme) voi osallistua- tyyppinen viesti, ilman perusteluja.  Kuka edes haluaa juhliinsa henkilöitä jotka hyväksyvät vastentahtoisesti  (ärräpäitä manaillen) kutsun. 

Minä ainakin haluan vain ja ainoastaan heidät jotka tulevat mielellään, vain siitä voi syntyä mahtava ja onnistunut, joko pieni tai suuri muotoinen juhla tms. juttu.

Omia häitäni edeltävänä iltana n. klo 22 sain tekstiviestin "kaveriltani" että hän on kuumeessa eikä pääse tulemaan. Hän asuu 400km päässä ja oli ilmeisesti vielä kotonaan. Aika selkeää että ei vain kiinnostanut tulla paikalle ja myöhemmin kuulin että hän oli tehnyt samanlaisen tempun juuri ennen polttareitani. Eipä olla enää oltu pariin vuoteen missään tekemisissä.

Parempi on keksiä tekosyy, kuin ehdottaa että juhlat siirrettäisiin omien aikataulujen vuoksi.(käynyt meillä pari kertaa kun on muotoiltu kutsu väärin tyyliin 'ajateltiin 13 pv. ensi kuuta pitää ristiäiset.')