Kuinka pitkä ponnistusvaihe teillä on ollut?!

ponnistusvaihe 30 min. Ensin kyljellään jota en tuntenut omaksi asennoksi ja sitten puoli-istuvassa asennossa.



Oli kyllä synnytyksen kipein vaihe (olin sitä ennen 12 tuntia epiduraalitaivaassa) ja kovaa työtä. Kätilö oli onneksi hyvä tsemppaaja, sitä tarvittiin. Tehokkaimmin ponnistin ihan hiljaa, jos pääsi huuto niin ponnistuksesta katosi voimakin kun keuhkot pääsivät tyhjenemään. Mies moppasi hikeä päästä ja juotti supistusten välillä ja se tuli kyllä tosi tarpeeseen. Välit kyllä tosi lyhyet siinä vaiheessa, tuntui että juuri kun oli lopettanut ponnistamasta niin taas tuli uusi aalto.

Olin ensisynnyttäjä ja minulla ponnistusvaihe kesti 30min.Lapseni oli 3440g ja 52cm.Supistelujen ja avautumisvaiheen jälkeen ponnistaminen ei juuri tuntunut miltään.Fyysisesti se oli työlästä,kuin olisi meloonia synnyttänyt.. Minulle laitettiin vain neljä tikkiä joten pääsin melko vähällä.Se on niin yksilöstä kiinni kuka mitenki tuntee kipuja,mutta hengissä siitä selviää,vielä kun saa käärön rinnalle,niin mikään ei tunnu enää miltään.Sitä on niin onnellinen ja helpottunut olo!! Tsemppiä synnytykseen!

Mulla kesti ponnistusvaihe 18 min



yhteensä koko synnytyksen kesto oli 6 tuntia 45 min.

Ilmeisesti aika nopea ensisynnyttäjälle...

=)

Kokonaisaika synnytyksellä 16 tuntia. Siitä ponnistusta 1h30min, lapsi autettiin imukupilla maailmaan. Oli isokokoinen lapsi ja vielä käsi poskella tulossa.Varmaan epiduraali poisti aluksi ponnistamisen tarvetta ja sitten supistustipalla " hieman" joudutettiin, ei niin ihanaa... Aluksi minulla ei ollut myös hajuakaan miten ponnistetaan ja jouduin hieman paniikkiin, mutta osaava kätilö opasti. Hengitys sisään ja uloshengityksellä ponnistus. Tuo puolitoistatuntinen oli elämäni hirvein, tuntui pidemmältä, mutta helpotus ja onnentunne oli uskomatonta, kun sain tytön ekaa kertaa rinnalleni. Ja nyt kohta 2 vuotta synnytyksestä en enää muista muuta kuin että rankkaa oli, uudelleen voisin lähteä leikkiin, on se vaan niin ihanaa olla äiti! Ja nämä ovat niin yksilöllisiä ja koskaan ei voi tietää miten se menee.

Ensisynnyttäjä ja kokonaiskesto vuorokauden verran, ponnistusvaihe 22 min.

kokonaiskesto 9h 15min.. ponnistusvaihe oli suhteellisen helppo. Esikoinen kyseessä.

1. 13min

2. 6min

3. 6min (sain luvan ponnistaa tuolloin mut ei se oikeasti kestäny ku pari ponnistusta ku siis tuli se tarve ponnistaa :)



-Anu + lapset

En tiedä miten kätilöt sen laskee, koska minusta se aika kesti todella pitkään. Ponnistusvaihe oli minun synnytyksessä kaikista inhottavin johtuen monesta ulkopuolisesta tekijästä.

Nyt yritän täysillä ajatella positiivisesti, jottei homma ala pelottamaaan etukäteen.

unsku rv 36+1

Kätilön ohjeiden mukaan ponnistin, kun olin epiduraalin jäljiltä aivan turta ja tunnoton. Lisäksi synnytysvalmennus oli käymättä neuvolan vesivaurion vuoksi (eivät järjestäneet mittään korvaavissa tiloissa). Vähän jännittäen hörähdin kätilölle ja puolisolle kun käskivät ponnistaa: " Mihin suuntaan ja millä lihaksilla?!" - Koska en oikeasti tunnottomuudeltani ja treenittömyydeltäni osannut/tiennyt ; ) eikä se makuuasento auttanut.. Mutta hyvinhän se sitten loppujen lopuksi meni!



Ja nyt sitten toista odotellaan.. saas nähdä miten käy tällä kertaa!



- Tiina -

Esikoisen ponnistuvaihe kesti yli tunnin, neljä päivää vanhan kuopuksemme ponnistusvaihe 1 h 21 min. Avautuminen oli kummassakin niin nopeeta, etten ole kokenut niitä ongelmiksi, vaikka en mitään kivunlievitystä ole edes ehtinyt saada (huom! halunnut olisin!).



Mutta se ponnistus... Ehkä en sitten osaa sitä tehdä, mutta kyllä usko loppuu kun tunti ylitetään eikä jäljellä ole enää voiman hivettäkään... Esikoinen meinattiin ottaa imukupilla, mutta jostain sain sen viimeisen voiman, kun tiesin, että lapsen sydämenäänet olivat loppuneet. Kakkosesta eivät imukuppia tarjonneet, koska lapsen äänet olivat koko ajan melko vahvat ja poika jaksoi pinnistellä vaikka äiti ei oikein hallinnut hommaa... =)