Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa, ei ikinä tosielämässä?

Vierailija kirjoitti:

Miehet lähettää vaimolleen/rakastajattarelleen kukkia tai jotain muuta mukavaa töihin. En ole kyllä itse ollut kertaakaan paikalla kun joku saisi lähetyksen ah niin ihanalta mieheltä ja muut sitten kateellisena vieressä että ei minun mieheni kyllä koskaan. 

Mä sain kerran 20 valkoista ja 20 punaista ruusua - onneksi töihin;D Mieheltä joka oli tosi ihana ja olisi varmaan halunnut olla enemmän kuin pelkkä työkaveri. Lähetti ne lentokentältä kun oli lähdössä kotiinsa (asui ulkomailla)

Vierailija kirjoitti:

Miehet lähettää vaimolleen/rakastajattarelleen kukkia tai jotain muuta mukavaa töihin. En ole kyllä itse ollut kertaakaan paikalla kun joku saisi lähetyksen ah niin ihanalta mieheltä ja muut sitten kateellisena vieressä että ei minun mieheni kyllä koskaan. 

Mä oon kyllä kerran ollut näkemässä.

Jos olet kirvesmurhaajaa piilossa sängyn alla, hän etsii sinua hitaasti raahustaen ympäri sänkyä, sitten häneltä putoaa jotakin (sytkä/tupakka-aski tms.) siihen sängyn viereen kasvojesi lähelle ja murhaaja nostaa sen esineen eikä koskaan katso sängyn alle.

Hevonen hyppää aina pystyyn kun lähdetään liikkeelle (tietenkin lämmittelemättä suoraan laukkaan) Todellisuudessa tämä tapa kitketään heti koulutusvaiheessa pois ja elokuvissa käytetään usein tähän temppuun erikseen koulutettuja hevosia, jotta saadaan kohtaukseen näyttävyyttä.

Kun nettisivulle ilmestyy uusia kommentteja, ne ilmestyy sinne aina reaaliajassa eikä sivua tarvitse päivittää.

Kirjakaupoissa/kahviloissa/kirjastoissa/tavarataloissa miehet ja naiset tsekkailevat toisiaan ja supattavat mukana olevalle kaverille kuinka hyvän näköinen joku on. Baarissahan tätä toki tapahtuu, mutta en ole nähnyt että päiväsaikaan tuollaisissa paikoissa kukaan silmä kovana kyttäisi että minkä näköisiä naisia/miehiä on tänään Sotkassa tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Kun nainen löytää yllättäen ruumiin, hän jäykistyy ja alkaa kirkua kuin kuorotreeneissä.

Lähin mies sieppaa usein "avuttoman, järkyttyneen naisparan" ja saattelee lähimmälle sohvalle tuoden tälle hellästi lasin konjakkia, jonka nainen voi nauttia heti välttämättömän pyörtymisen jälkeen.

Itse löysin 2-kymppisenä yksinäni osittain maatuneen ruumiin eräästä asunnosta. Kyseessä minulle rakas ihminen.

En kirkunut, panikoinut, juoksennellut tai pyörtyillyt. Olin täysin rauhallinen, järkyttynyt kyllä,

mutta hysteria oli todella kaukana.

Lähdin hoitamaan asiat: soittelemaan, palaten jonkin ajan päästä poliisin kanssa paikalle.

Kukaan ei kantanut minua mihinkään, ei rauhoittanut, eikä huokaillut ja baarikaappi pysyi lukossa.

Poistuimme poliisin kanssa eleettömästi talosta vainajaa kantavien ruumisautonkuljettajien perässä.

Aloitin tupakkalakon sinä päivänä.

N47

:(

Törmää johonki naiseen jolta tippuu toimisto paperit. Nostat ne ylös katsotte toisianne silmiin ja sit yhtäkkiä ootte mukamas rakastunu ja heti jossain naimassa. Oikee elämä nainen sanoo kiitos ja et näe koko henkilöö enää ikinä.

Lähikuvassa ratsastavasta sankarista hevosen ainoita ääniä ovat kavioiden töminä ja hirnunta, vaikka laukkaava hevonen puhisee ja pärskii aika kovaäänisesti ja nivelet naksuu, varusteiden narinasta ja kilinästä puhumattakaan. Se kyllä kuullaan kirkkaasti, kun sankari mutisee itsekseen dramaattisia repliikkejä. Ja tuuli humisee.

Sankari säntää kuolemaa ja arkijärkeä halveksuen palavaan taloon ilman suojavarusteita, etsii pelastettavia ihmisiä tilassa, joka normaalielämässä oli paitsi helvetillisen kuuma myös keuhkojen toimintaa tappavia myrkkykaasuja täynnä. Sankari raahaa tulipalosta tiedottoman uhrin samalla kun palavia parrunpätkiä putoilee katosta, ontuu pihalle ja yskii hieman. Kohtaus päättyy ambulanssin takaovelle, jossa sankari harmaa viltti harteillaan juo teetä. 

Kun avataan jokin vuosisatoja tai vuosikymmeniä suljettuna ollut luola tai kammio, niin siellä palaa soihdut ja se on täynnä aarteita. Mitähän mahtaa olla sointujen polttoaine ja miten on happi riittänyt palamiseen.

Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa kun ihmiset kulkee hiihtämällä, niin se hiihtäminen näyttää siltä kuin ne ei kunnolla osaisi, haarustellaan ja horjahdellaan niin kuin olisi kauhean hankalaa ja vaikeata.  Vaikka tosiasiassa ennen vanhaan kun ihmiset todella kulki suksilla pitkiäkin matkoja umpihankia ja korpitaipaleita, niin varmasti osasivat hiihtää ja sujuvasti.  

Viimeksi eräässä sarjassa ärsytti, kun nainen muutti uuteen kerrostaloon, niin heti oli miesasukas iskemässä aulassa ja parin väärinkäsityksen jälkeen heistä tuli hyviä ystäviä. Never gonna happen my friend.

Vierailija kirjoitti:

Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa kun ihmiset kulkee hiihtämällä, niin se hiihtäminen näyttää siltä kuin ne ei kunnolla osaisi, haarustellaan ja horjahdellaan niin kuin olisi kauhean hankalaa ja vaikeata.  Vaikka tosiasiassa ennen vanhaan kun ihmiset todella kulki suksilla pitkiäkin matkoja umpihankia ja korpitaipaleita, niin varmasti osasivat hiihtää ja sujuvasti.  

Ei kaikki suomalaiset kuitenkaan syntyneet sukset jalassa edes ennen vanhaan. Silloin kun vanhoja suomifilmejä kuvattiin, oli jo ihan mahdollista että kaupungeissa syntyneet ja kasvaneet näyttelijät eivät koskaan kulkeneet pitkiä korpitaipaleita.

Elokuvissa kävellen pystyy liikkumaan paljon nopeammin kuin juoksemalla.

Varsinkin kauhuleffoissa se hitaimmin raahustava pahis saa aina kaikki kiinni riippumatta siitä kuinka nopeasti muut juoksevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poliisien ym. viranomaisten laboratoriotutkimuksia tehdään aina äärimmäisen hämärästi valaistuissa tiloissa, joissa on korkeintaan jotain spottivaloja ja värivaloilla taustalla valaistuja koeputkia tms. rekvisiittaa. Luulisi, että niissä oikeustieteellisissä tutkimuksissa olisi ihan fiksua olla normaali sisävalaistus.

... ja dna-sekvensointi hoituu hetkessä, vaikka todellisuudessa se kestää pitkään. Rikospaikkatutkinnassa hämärä ja taskulamppu on hyvä, koska silloin ihmisen silmä on herkimmillään ja erottaa paremmin kuin kirkkaassa yleisvalossa.

Lääkäritkin muuten sammuttavat valot ja tutkivat taskulampun valossa jos haluavat nähdä tarkasti.

Ainakin lapseni leikannut kirurgi toimi tällä tavalla kun tutki vauriota jonka sitten korjasi.

Vierailija kirjoitti:

Hevonen hyppää aina pystyyn kun lähdetään liikkeelle (tietenkin lämmittelemättä suoraan laukkaan) Todellisuudessa tämä tapa kitketään heti koulutusvaiheessa pois ja elokuvissa käytetään usein tähän temppuun erikseen koulutettuja hevosia, jotta saadaan kohtaukseen näyttävyyttä.

Nö tämä tapahtui lapselleni tytön ekoilla ratasastustunneilla, kun hevonen pelästyi maneesin katolta liukunutta lunta.

Kun joku hlö säntää tietokoneelle etsiäkseen jotain, tietää heti kaiken mistä tieto löytää, kone ei pätki koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun esim poliisille annetaan aikaa selvittää juttu 48 tunnissa, kukaan ei nuku ennenkun juttu on selvitetty ja puoli minuuttia ennen kun se 48 tuntia on kulunut, juttu selviää.

Niin ja rikosetsivät eivät muutenkaan nuku tai elävät tosi epäsäännöllistä ja omituista elämää. Työpäivän jälkeen mennään kotiin ja ensin ollaan normaalisti vain väsyneitä. Sitten nähdään joku uutislähetys tai riidellään perheenjäsenen kanssa tai saadaan joku puhelu. Sitten alkaa aivot raksuttaa niin, että on pakko lähteä lähipubiin vetämään viskiä. Siinä sitten vedetään sopiva känni ja avaudutaan baarimikolle. Työkaveri tulee sattumalta juuri sinne baariin ja käskee etsivää menemään kotiin. Kuitenkin etsivä saa kännissä jonkin valtavan oivalluksen, että on pakko mennä töihin tai etsimään jotain epäiltyä. Ja siitä sitten taas jatketaan vuorokauden verran. Noin vain kännissä töihin ja siitä jatketaan normaalisti ilman yöunia ja seuraavana päivänä sama juttu. 

Valot katkeaa releillä lamppu kerrallaan. Naks, naks, naks, naks, naks, naks ja aina sinua kohti.