Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa, ei ikinä tosielämässä?

Lopetetaan puhelu sanomatta moikka.

Poliisin/etsivän on ihan ok siemailla viskiä pitkin työpäivää.

Vaikka ihminen on ollut sidottuna ja vangittuna paikoilleen, niin koskaan heillä ei ole kakat tai pissat housuissa. Ainakaan ei siltä näytä tai näytetä.

Kun tietää, että talossa tai jossain lähettyvillä on uhkaava ihminen, niin  aina täytyy mennä sinne pimeään kellariiin/ullakolle/metsään haahuilemaan yksin, usein nainen, kukaan tuskin oikeassa elämässä menisi.

Kun juoksee karkuun, niin aina menee metsään, suolle, pellolle tai just semmoseen paikkaan missä ei ole muita ihmisiä, vaikka olisi esim. taloja/naapuri lähellä. 

Eeittäin läheiset ystävyyssuhteet joissa jaetaan kaikki ja jotka voivat alkaa vasta aikuisena mutta silti kestää loputtomiin. Tai nonehkä ulkomailla on sellaista oikesti?

Ajetaan auringon laskuun - tosielämässä lysti pitää kustantaa itse...

Zombieta/mörköä/kirvesmurhaajaa pakoon juostessa naisella on usein korkokengät jalassa. Tyyli ennen kaikkea!

Ihmiset eivät koskaan sekoa sanoissaan tai puhele mitään niitä näitä, elokuvissa kaikella on jokin huomionarvoinen merkitys. Myös kaikki ujoimmat ja nörteimmät kyllä uskaltavat puhua ihmisille, jopa ihastuksen kohteilleen, joka tietenkin pitää sitä vain söpönä jos he höpöttävät "mitä sattuu"

Pitkät, intohimoiset suudelmat aamulla juuri heräämisen jälkeen, kun takana on pitkä ja romanttinen ilta ruoan, viinin ja seksin parissa, jonka jälkeen on suoraan nukahdettu vain.

Todellisuudessa se aamuhengitys on niin hirveä, että hyvä jos pystyy puhumaan kasvokkain.

Kun paetaan takaa ajavaa autoa, juostaan suoraan eteenpäin, vaikka olisi varmaan järkevämpää kääntyä toiseen suuntaan, pois auton edestä...

Siitä luokan nörtistä hissukkatytöstä tulee yhtäkkiä upea kaunotar jota kaikki pojat kuolaavat. Täytyy vaan vaihtaa paksusankaiset lasit piilareihin ja avata hiukset nutturalta.

Naisesta kuorituu upea kaunotar, kun ottaa silmälasit pois ja avaa poninhännän.

Kun nainen hikoilee, hänellä ei koskaan ole hikeä huulten yläpuolella nenän alla.

Riidellään jonkun randomvastaantulijan kanssa, törmäillään uudestaan riidellen ja sitten myöhemmin rakastutaan tähän.

Nainen tekee epäitsekkään ja sankarillisen teon.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ihminen on ollut sidottuna ja vangittuna paikoilleen, niin koskaan heillä ei ole kakat tai pissat housuissa. Ainakaan ei siltä näytä tai näytetä.

Kun tietää, että talossa tai jossain lähettyvillä on uhkaava ihminen, niin  aina täytyy mennä sinne pimeään kellariiin/ullakolle/metsään haahuilemaan yksin, usein nainen, kukaan tuskin oikeassa elämässä menisi.

Kun juoksee karkuun, niin aina menee metsään, suolle, pellolle tai just semmoseen paikkaan missä ei ole muita ihmisiä, vaikka olisi esim. taloja/naapuri lähellä. 

Mä olen kiinnittänyt huomiota siihen, että yleensä juostaan karkuun yläkertaan. Siis miksi hitossa? Jos murhaaja on talossa, niin miksi tyyppi juoksee itsensä mottiin yläkertaan? Mä ainakin yrittäisin päästä ulos talosta, enkä menisi venaamaan sitä murhaajaa yläkertaan.

Koulukiusatut, syrjityt, erakot, köyhät ja muuten hierarkiassa alempana olevat tai vähän erikoisemmat ihmiset ovat hyvännäköisiä. Katsoja tuntee helposti myötätuntoa näitä söpöliinejä kohtaan, toisin kuin oikeassa elämässä.

Pakotilanteessa juostaan korkean talon katolle.

Nainen torjuu itsevarman ja komean miehen iskuyritykset ja tekee itse aloitteen ujolle ja mukavalle miehelle.

Se joka kuvittelee yliluonnollisia asioita, ei olekaan hullu.

Joku sankari tulee ammutuksi, hakatuksi ja silti nousee ja päihittää 10-20 rosvoa. Ilman mitään omia kolhuja. Ja nää 20 roistoa ampuu sankaria kohti, yksikään ei osu ja sankari kolmella viimeisellä luodilla ampuu kaikki.