Paljon te muut 173cm painatte?
Itellä vaaka näyttää 69kg, neljäs lapsi 5kk eli olen kyllä ihan tyytyväinen. Vaatekoko M/40. Silti hirveän iso olo koko ajan :/
Kommentit (58)
61 kg. Ruumiinrakenne on sellainen, että näytän melko isolta. Haluaisin painaa 58 kg, se on sopiva paino juuri minulle.
Vierailija kirjoitti:
48kg, ihan helvetillisen alkuvuoden aikana olen laihtunut stressin takia 10kg... Normaalipaino on n. 58kg, siinä tunnen oloni hyväksi. Nyt pitäisi saada syötyä ja palautettua elämä takaisin raiteilleen. Näytän haudasta kaivetulta, luut paistaa jopa naamasta, ja olo on kuin kuolleella muutenkin.
Voi ei, mitä stressiä sinulla on ollut? :(
Jos suinkin jaksat niin koita syödä terveellisesti mutta niin paljon että olo on aina tosi kylläinen, kyllä se paino hiljalleen palautuu ja olo tulee jaksavammaksi.
92 kg. Kuulostaa pahalta. Olen kuitenkin hyvin sporttinen, mutta ruokahalu on myös hyvä!
Mistä tämä tällainen sairas kysymystapa on apinoitu: "Paljon te muut 173cm painatte?"
Aloittaja! Suomessa kysymykset muodostetaan -ko ja -kö -liitepartikkeleilla. Oma kysymyksesi olisi oikein näin: "Paljonko te muut 173cm painatte?"
Mene takaisin koulun ensimmäiselle luokalle lukemaan aapista. Siellä on Sinun kehitystasosi mukaista seuraakin.
32N kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
32N kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
32N kirjoitti:
88kg.
Vaatekoko 42/46 tai M/XL.Minulla oli myös iso olo todella kauan ennen kuin sisäistin että olen myös pitkä nainen, ja kokoni on samassa suhteessa kuin vaikkapa n.160cm/75kg/M-L tai 150/63kg/S-M
Vaatekokoja ei voi sinällään pitää minään mittarina, koska kehon mittasuhteetkin ovat erilaisia eri pituisilla, mallisilla ja painoisilla naisilla rasvaprosentista riippumatta.
Itse en esim ole tämän pituisena koskaan mahtunut kokoon alle 38 vaikka painoin vain 45kg sairastaessani anoreksiaa.
Toki olen nykyään pyöreä, mutta en edelleenkään näytä kovin lihavalta.
Älä syötä itsellesi valheita. Terveellinen paino on laajahaarukkainen normaalipaino, ei ylipaino eikä alipaino.
Mitä valheita?
Minulla on hyvä olo tämän kokoisena, ja olen terve kaikin puolin. Olen opetellut pitkän ja raskaan tien kautta olemaan itselleni armollinen ulkonäköpaineista.
Vihasin itseäni kaikkein eniten ollessani hoikka, koska minulle on iskostettu kasvuiässä että ihmisarvo laskee rasvaprosentin noustessa ja sairaalloisessa lihavuuden pelossa eläminen ajoi minut lähes itsetuhoiseen elimistöni rääkkäämiseen.Aika harva minun painoiseni edes uskaltaisi kertoa kiloistaan ääneen, arvannet kertomattakin miksi.
Normaali bmi minulla ei ole, vaan lievä ylipaino. Sitä vastoin en kai ole väittänytkään..?
Painoa olisi toki hyvä saada alas terveydellisistä syistä loppuelämää ajatellen. Minulla on n. 13kg liikapainoa. Mutta syömishäiriötaustaisena laihdutusyritykset voivat aktivoida sairaalloisen käytöksen uudelleen (lukuisiakokemuksia on).
Lisäksi olen onnistunut vahingoittamaan aineenvaihduntaani ja ruuansulatuselimistöäni pysyvästi kasvuiässä nälkiinnyttämällä itseäni.
Edellä mainittujen syiden vuoksi laihduttaminen on minulle hyvin haastava prosessi.
Siispä vaakakupissa on taakkaa molemmissa päissä, ja valitsen mielenterveyteni ja onnellisuuteni sen 13kg kantamisenkin uhalla.Minun on hyvä olla, juuri näin, tällaisena terveenä naisena.
Toivottavasti sinullakin on hyvä olo kehossasi :)
Sitä että iso ei olisi iso. Kyse ei ole ulkonäöstä vaan nimenomaan terveydestä.
Sitäkään en mielestäni väittänyt?
Vaikuttaisi, että olet muodostanut mielipiteen ja puhumme toistemme ohi.
minusta puheessasi huokuu fatshaming, mutta korjaa toki jos olen väärässä..
"Minulla oli myös iso olo todella kauan ennen kuin sisäistin että olen myös pitkä nainen..."
Hieman ohi aiheesta, mutta toivottavasti jatkat sinnikkäästi pyrkimistä normaalipainoon etkä tyydy lievään ylipainoon. Tsemppiä!
Painan lähes sata kiloa. Kun elämässä on ollut hirveästi murhetta, eivät voimavarat ole riittäneet laihduttamiseen. Sitä paitsi suklaa on ihanaa..
Sanotaanko vaikka niin, että tuplasti tämän ketjun kevyimpiin.😔
178 cm/ 64 kg. Koitan saada lisää lihasta ja sit rasvaa pois. Tavoitepaino n. 58, mut tärkeämpi miltä peilistä näyttää. Lihashan painaa enemmän ja sitä haluan lisää jonkin verran pitäisi kyllä rasvaa saada pois erityisesti keskivartalolta, ja reisistä.
Itse 84kg ja suurimmaksi osaksi tyytyväinen omaan ulkonäköön, mutta laihduttaakkin haluaisin, jos saisin joltain jotain tsemppiä niin ehkä se painon pudotus into taas alkaisi
Herkut pois, lenkkarit jalkaan ja lenkille. Sillä se paino lähtee alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
82 kiloa, vaatekoko 42/L yleisimmin. Olo on ahdistavan kankea ja painava, alimmillaan olen ollut 60-62 ja silloin kuulemma näytin luisevalta. Paino oli pitkään noin 75 kiloa, murheisiin syöminen on viime ajat tehnyt hallaa. Nyt menossa alemmas mutta hitaasti. Ikää jo on, ja laihtuminenkin hitaampaa. Tähän en kuitenkaan halua jäädä.
Mä noteerasin...huomasin mahamakkkarat, kun katsoin vanhoja pari vuotta vanhoja kuvia... nää O tulleetnyt ihan pikku hiljaa.
Ressiin tulee syötyä ja se pieni tulehdustila elimistössä.
Levollisena on helpompi tehdä elämäntaparemontti. Jouduin selän takia huilimaan ja pakollinen lepo on tehnythyvää. Jätin makeiset ja syön ruisleipää ja niitä kovia hyviä varrasleipiä ja kuituleipiä. Ja kuntosali on hyvä, jos siellä osaa tehdä sopivia liikkeitä plus rulla ja Mattojumppa ja fysiopallo.Tsemppiä. Ulkoillessa myöskään ei syö.
Ajattelin sellaisia makkarapaketin makkaroita. Mielikuvissani sijoittelin niitä noihin läskikohtiin. Laskin että noin kuusi kappaletta sellaisia on minussa ihan rasvaa.
Lihasta haluan ja parempaa oloa.
Hyvää olis toivottelen. Leppoisaa mieltä...se auttaa painonhallinnassa.
Kiitos tsempeistä. Menen huomenna kevyelle tanssitunnille, se on ensimmäinen kerta pariin vuoteen. Toivottavasti pysyn kolme varttia edes tolpillani tämänkuntoisena :)
60 kg. 37 vuotta olen ja vaatekoko M tai sinnepäin.
170cm ja normipaino 68kg. Vaatekoko M/38-40. Mulla on lihasta melko paljon, mutta pehmeyttäkin. Rasva kertyy tisseihin ja mahaan, mutta vyötärö löytyy. Sen eteen kuitenkin liikun ja syön pääosin terveellisesti. Ihannepainona pitäisin tässä lihasmassassa 65kg, joten sen verran lähellä ollaan, etten ota stressiä :)
66kg, 173cm, 23v, yläosa 38, alaosa 38-40. Rasva kerääntyy viimeisenä vatsalle, joten olen aika tyytyväinen. On tullut syötyä paskasesti viime aikoina, ja paino on noussut 3kg. Oh well.
Kauhean pienipainoisia täällä. En ole kuitenkaan tavannut montaa mammaa joka oli esim. 173/56
Itse 173/71 ja en todellakaan ole mikään läski :D tottakai nyt pieni pehmeä maha löytyy, mutta ei varsinaista lihavuutta. Reisissä ja pepussa on ns. naisellista rasvaa joka sinne kuuluukin. Minulla on tosin pitkät raajat joissa on kyllä lihastakin, selittänee osittain tuon painon. Mutta juu painohan ei kerro kyllä yhtään mitään vaan mittanauha ja peili.
173/54 on kyllä lähellä alipainon rajaa ellei ylitäkin sitä. Tietysti siihen vaikuttaa myös se että lihasmassa on pieni geenien sekä reenaamattomuuden (nimenomaan lihasten) takia.
173/75 taas lähentelee jo ylipainoa, mutta se ei silti kerro kehon koostumuksesta mitään. Toisilla on isot tissit jotka tuovat helposti muutaman kilon lisää. Lihasmassa painaa paljon. Myös yksinkertaisesti kropan malli. Kaikki eivät voi olla mitään keijuja vaikka haluaisivat. Jotkut painavat tarkalla ruokavaliolla ja kovalla liikkumisella silti tuon 75 kiloa eikä se rasva aina lähde. Jotkut ovat pyöreän mallisia.
En ole koskaan ymmärtänyt tämän palstan kauheaa soopaa toisten ihmisten ja äitien painoista. Kaikki olettavat, että ihmisellä on aina aikaa liikkua hiki hatussa ja kropan malleja on vain yksi olemassa ja se yksi on se ainoa oikea. Muuten on laiska ja läski ja kamala ihminen. Tuomitaan ihmisenä ja jopa äitinä.
Tiedä kuinka moni täällä kokee itsensä liian isoksi vain typerien kommenttien takia. En kannusta lihavuuteen, mutta en myöskään laihuuden ihannointiin. Aina puhutaan kuinka nuoret tytöt ovat alttiita median kanssa, mutta kyllä se koskee kaiken ikäisiä. Itse ainakin välillä tulee mietittyä että olenko minä tosiaan iso ja että minunkin pitäisi olla max. 65 kg jotta olen normaali. Mieheni kuitenkin aina sanoo että en ole lihava eikä ole syytä laihduttaa. Sitten joskus hyvänä päivänä katsoo itseään alusvaatteilla peilistä että tottahan se on. En ole lihava vaan normaalipainoinen sekä kokoinen. Sitten joinakin päivinä tulee puristeltua itseä joka paikasta ja totean että läskiä joka paikassa enkä tunne olevani hyväksyttävissä tälläisenä. Sitten vältetään kaikkia paikkoja missä muut sen näkisivät. Typeräähään se on, mutta minkäs sille mahtaa kun joka paikasta huudetaan että tämän painoinen on läski ja laiska, laihduta.
Tosi järkevää kirjoitella tällaisia kommentteja entiselle syömishäiriöiselle.