Miksi jotkut ihmiset luulevat että työpaikka tai ammatti kertoo jotain ihmisestä?

Vierailija kirjoitti:

Ja siis vielä tuohon vartijahommaan, en ole kyllä koskaan kuullut, että esim kouluavustajia luultaisiin automaattisesti opettajiksi, jos he kertovat selkeästi olevansa avustajina koululla. Jos he taas sanovat pelkästään, että ovat koulussa töissä, tottakai ensimmäisenä herää kysymys, ovatko he opettajia. Ja tähänhän tietysti ihan reippaasti voi sanoa, että ei kun olen avustaja. Jos taas jää siihen miettimään, että niin, mitäs minä nyt sitten teenkään, niin ei kai se ihme ole, jos syntyy väärinkäsityksiä.

Äkkiseltään tuo voi tuntua osuvalta vertaukselta, mutta ei kuitenkaan ole ihan noin suoraan ja helposti verrattavissa mun mielestä noihin vartiointi-/aulapalvelu-/vastaanottotöihin. Koulunkäyntiavustaja ja opettaja on ihan eri ammatteja. Koulunkäyntiavustaja ei ole statukseltaan myös opettaja, eikä hänen rintapielessään lue opettaja. Koulunkäyntiavustajalla on kai myös aina aika samanlaiset työtehtävät (toki avustettavan tarpeista riippuen voi vaihdella ja sitä kautta voi niissä olla eroja)?

Vartiointifirman kautta töitä tekevä vastaanottohenkilö taas on myös ihan oikea vartija (ellei ole ns. siviilivastaanottohenkilöksi otettu; näitä saattaa joissain muutamissa kohteissa olla käytössä, mutta häntä ei välttämättä vartijaksi kukaan erehdy luulemaankaan). Hän tekee molemman ammatin töitä ja molemmat on hänen ammattejaan. Sitä vartijan ammattia (ja sen tuomia mahdollisia negatiivisia mielikuvia) ei oikein voi lähteä kieltämäänkään, koska sellainen nyt vain olet myös, vaikka sitä ei siten suoraan työsopimuksessasi lukisikaan. Rinnassasi se kuitenkin lukee, kuten edellä kirjoitin.

Lisäksi kohteet ja työtehtävät eri paikoissa saattaa vaihdella tosi paljon. Jotkut saattavat tunteakin tämän alan, mutta heillä voi olla käsitys vain jostain hyvin, hyvin kuolemanhiljaisen kohteen aulapalvelusta/vastaanotosta, jossa ei juuri ikinä mitään tapahdu. Siitäkin syntyy vääriä mielikuvia joillekin ja he saattavat luulla, että tämä työ on kaikkialla samanmoista.

Oikeaa nimikettäni en halua tässä paljastaa, sori. :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se kertoo, jos sanon olevani ammatiltani vartija tai töissä yhdessä isoimmista vartiointialan firmoista? Jos et lue alla olevaa, mitä tulee mieleen?Käytännössä mun työ on kaukana "perinteisen vartijan" työstä, mutta toki vartiointi siihen tärkeänä osana silti kuuluu -kaiken muun ohella. Toimin vastaanottotyöntekijänä ja assistenttina eräässä hyvin suuressa, kansainvälisessä kohteessa. Homma vastaa enemmänkin ison hotellin vastaanottoa ja turisti-infoa yhdistettynä muihin sihteerin töihin. Työasuun kuuluu hame, huivi ja korkokengät... Englannin kielen loistava taito on välttämättömyys ja kaikki muut kielet, mitä osaa, on plussaa. Itse käytän melkein päivittäin kolmea vierasta kieltä töissä englannin lisäksi. Esimiestöitäkin olen meidän firmassa tehnyt, mutta en enää äitiyslomani jälkeen.Koulutustaustaltani olen matkailun restonomi. Lukion jälkeen harkitsin erään kielen yliopisto-opintoja ja opettajan ammattia, mutta se haave jäi, koska pidin asiakaspalvelusta niin paljon. Mielessä oli hotellin vastaanottovirkailijan työ, mutta sitä vuorotyötä ei pidemmän päälle jaksanut. Nyt on ihanaa, kun on päivätöissä arkisin ja viikonloput ja pyhät aina vapaat.Ainoa, mikä työssäni / ammatissani harmittaa, on ihmisten ennakkoasenteet joskus. Luullaan automaattisesti, että jos joku on vartija, niin hän on silloin tietenkin joku "pullistelija idiootti, joka ei päässyt poliisikouluun ja jonka äo on nolla", eikä hän ainakaan voi tietää mistään mitään... Onneksi meidän asiakkaat on kuitenkin ihania ja arvostaa kovasti meidän työtä, se lämmittää mieltä aina.Meidänkin firmassa on työntekijöitä laidasta laitaan. On toki niitä välivuoden pitäjiäkin paljon, mutta on meitä vanhempia vakituisiakin. Koulutustausta on kirjavaa: on entisiä sairaanhoitajia ym. Sitten on niitä, jotka tekee tuön ohella muutakin, kuten eräs, joka soittaa yhdessä kuuluisassa yhtyeessäkin, mutta tykkää tehdä tätä työtä silloin, kun ei ole kiertueella...

Siis ammattisi on vartija, mutta sinulla ei ole koulutusta ja tehtäväsi on vastaanottovirkailijan hommaa. Eihän tuo todista mitään stereotypioiden virheellisyydestä, vaan työnimikkeen ristiriitaisuudesta/ omituisuudesta. En tiennyt, että vartijanhommia voi edes tehdä ilman koulutusta.

No virallinen ammattinimike papereissa on siis kyllä eri, eikä se yleensä sano ihmisille yhtään mitään, mutta mun rintapielessä lukee "vartija", koska se täytyy siinä olla ja ihmisille mun "ammatti" yleensä on siten "vain" vartija... Tottakai vartijan hommiin pitää olla koulutukset/kurssit käytynä ja ne olen myös suorittanut tähän työhön hakiessani. Uusille ihmisille sanon yleensä olevani "töissä firmassa x ja tekeväni vastaanottotöitä" heidän kysyessään mun ammattia tai että missä oon töissä. Moni kuitenkin firman nimen kuultuaan kysyy/toteaa itse "ai sä oot siis vartija!". "No juu, sitäkin..."

Kieltämättä on itselläkin yhä hakusessa, että minä sitä nyt sitten itsensä esittelisi... :-D Tämä on todellakin melko ristiriitainen kuvio, mutta kyllä tässä on joutunut stereotypioistakin joskus aina kärsimään. Niitä ikävämpiä mielikuvia on kuitenkin kollegoiden kanssa kivasti saatu ehkä vähän hälvennettyä, kun asiakkaat on joskus hämmästelleet, että mitä kaikkea me osataankaan ja ollaan kuulemma "sellaisia useamman tähden vartijoita". :-D

No mikä se ammattinimikkeesi papereissa sitten on? Mikset käytä sitä?

Alkuun käytinkin sitä, mutta kaikki aina kysyi "häh, jaa mikä??". Siksi aloin kertoa suoraan noin, että kerron firman nimen ja työtehtävän, kun ajattelin, että se on helpompaa. Useimmat tyytyykin siihen, mutta sitten on joskus näitä, jotka heläyttää ilmoille heti firman nimen kuullessaan tuon "ai sä oot siis vartija!!". Tuo firma ja siinä työskentelevät nyt vain on sellainen, että se monien mielessä on automaattisesti yhtä kuin vartija... Ja sitähän me kyllä ollaankin myös. Tähän samaan lopputulokseen päädyttiin myös silloin, kun aloitin kertomalla sopparissa lukevan nimikkeen. Tuli joskus olo kuin ihmiset olettaisi, että yritän "peitellä vartijataustaani". Mitä kyllä tavallaan teenkin. :-D

Toivottavasti muuten nyt ei kukaan "oikea" vartija loukkaannu näistä viesteistäni ja luule, että yritän jotenkin nostaa aulapuolta korkeammalle alustalle ja vähätellä muita vartiointialan tehtäviä tai jotain. Se ei ole tarkoitus. Mun mielestä koko ala sietäisi saada enemmän arvostusta! Pirun rankkaa ja vaativaa työtä varmasti jokaisella erilaisella osa-alueellaan, eri tavoilla vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim.eräs tuntemani nainen ei saanut töitä alaltaan (yliopiston käynyt) ja rupesi siivoojaksi. Perinnön takia ei tarvitsisi käydä töissä, muttei kehtaa olla käymättä.

Kuinkahan usein käy toisin päin: joku ei työllisty siivoojana, joten päätyy akateemiselle uralle? Joillekin aloille on vaikeampi päästä kuin toisille, koska ne edellyttävät tiettyä erityisosaamista ja -lahjakkuutta. Tällöin kyseisen alan edustajat myös muistuttavat toisiaan enemmän kuin jonkin vähemmän kilpailun alan. Siivoojat, joita käytetään jostain syystä aina esimerkkinä, ovat taustaltaan, luonteiltaan ja elämäntilanteiltaan varmasti heterogeenisempi ammattiryhmä kuin vaikka orkesterimuusikot.

Monihan on ollut siivoojana jossain vaiheessa elämäänsä väittäisin että useampi eri tyyppi kuin muusikkona. Miten näkisit että siivoojaa nousee vastaaviin suorituksiin kuin akateemisen alan ihminen. Ymmärrän et näe tätä ja se on sinun heikkoutesi. Selittelet itsellesi asioita keskiarvojen mukaan ja pidät oikeita poikkeuksia mahdottomina. Jos et pidä, kun nyt tästä kuitenkin tuohdut niin kerro miten näkisit ja osoita ettte elä valmiissa maailmassa valmiiden sääntöjen kanssa.

Miksi tuohtuisin kommentistasi? Tulkitset jälleen muiden toimintaa oman toimintasi perusteella. Mikäli sinä tuohdut helpostikin nettikeskusteluissa, ei se tarkoita, että muillekin kävisi näin.

Tietysti on poikkeuksia ja on selvää, että puhuin yleistäen keskiarvojen pohjalta. En mielestäni sanonut, ettei poikkeuksia olisi. Minä en ole ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin aloituksen väitteeseen "ammatti ei kerro mitään ihmisestä". Se, että sanon ammattiryhmien välillä olevan eroja, ei tarkoita, että uskoisin sokeasti stereotypioihin, arvottaisin eri ammatteja tai pitäisin ammattia keskeisimpänä ihmistä määrittävänä tekijänä.

En minä ole tuohtunut käsität väärin, vaan esim kaksi ihmistä jo veti herneen nenää kommentistani ajattelin että todennäköisesti sinäkin vedät kun arvostelen ajatusmaailmaasi joka on standardien mukainen vaikka poikkeavuuksia. Se että ihminen ei ole keskiarvoa tekee kyseisestä ihmisestä myös ammattinsa edustajan, siksi se ei kerron mitään se ammatti, koska ei auta silloin kuvitella keskivertoa jos kohde ei sitä kuitenkaan ole(rautalangasta väännettyä). Miten näkisit että esimerkkinä annettu siivooja pääsisi ammatissaan akateemiselle tasolle, vastaatko ja todistat että tiedät mistä puhut, etkä elä valmiissa maailmassa valmiiden sääntöjen keskellä? Saat vastata itsellesi on lähdettävä hommiin joita vihaan...

Näytä nyt yksikin kommentti, jossa sanotaan, että maailma on standardien mukainen vailla poikkeavuuksia ja että siitä olisi vedetty herne nenään. Minusta tässä pikemminkin tuntuu joku/jotkut vetäneen herneet nenään, kun sanotaan, että ammatista voi päätellä jotain. Heti kauhea selittely, että "mutta kun minä olen oikeasti korkeakoulutettu, nyt vain olen siivooja ja perintökin odottaa". No entä sitten? Siinähän itse tunnutte tekevän siitä ammatistanne johtopäätöksiä, jotka äkkiä haluatte päästä kumoamaan.

Kuten sanoin että lähdin töihin mutta palasin katsomaan mitä perusjuntti vastaa viestiin. Eipä kovin älykkäästi kuten arvelinkin. Ensinnäkin mitä et ymmärrä? Sitäkö että ihmiset erilaisia ja miksi et? Katsoppa edelleen rautalangasta väännettynä uskomuksesi toisesta ihmisestä ammatin  perusteella on uskomusta voit uskoa vaikka jeesukseen jos haluat todeksi uskosi ei sitää tee. Anna juntti palaa jatka ihmeessä.