Miksi jotkut ihmiset luulevat että työpaikka tai ammatti kertoo jotain ihmisestä?
Olen ollut eri aloilla ja kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa on ollut porukkaa joilla ei ole mitään yhteistä lukuunottamatta työpaikkaa.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kertoo, jos sanon olevani ammatiltani vartija tai töissä yhdessä isoimmista vartiointialan firmoista? Jos et lue alla olevaa, mitä tulee mieleen?
Käytännössä mun työ on kaukana "perinteisen vartijan" työstä, mutta toki vartiointi siihen tärkeänä osana silti kuuluu -kaiken muun ohella. Toimin vastaanottotyöntekijänä ja assistenttina eräässä hyvin suuressa, kansainvälisessä kohteessa. Homma vastaa enemmänkin ison hotellin vastaanottoa ja turisti-infoa yhdistettynä muihin sihteerin töihin. Työasuun kuuluu hame, huivi ja korkokengät... Englannin kielen loistava taito on välttämättömyys ja kaikki muut kielet, mitä osaa, on plussaa. Itse käytän melkein päivittäin kolmea vierasta kieltä töissä englannin lisäksi. Esimiestöitäkin olen meidän firmassa tehnyt, mutta en enää äitiyslomani jälkeen.
Koulutustaustaltani olen matkailun restonomi. Lukion jälkeen harkitsin erään kielen yliopisto-opintoja ja opettajan ammattia, mutta se haave jäi, koska pidin asiakaspalvelusta niin paljon. Mielessä oli hotellin vastaanottovirkailijan työ, mutta sitä vuorotyötä ei pidemmän päälle jaksanut. Nyt on ihanaa, kun on päivätöissä arkisin ja viikonloput ja pyhät aina vapaat.
Ainoa, mikä työssäni / ammatissani harmittaa, on ihmisten ennakkoasenteet joskus. Luullaan automaattisesti, että jos joku on vartija, niin hän on silloin tietenkin joku "pullistelija idiootti, joka ei päässyt poliisikouluun ja jonka äo on nolla", eikä hän ainakaan voi tietää mistään mitään... Onneksi meidän asiakkaat on kuitenkin ihania ja arvostaa kovasti meidän työtä, se lämmittää mieltä aina.
Meidänkin firmassa on työntekijöitä laidasta laitaan. On toki niitä välivuoden pitäjiäkin paljon, mutta on meitä vanhempia vakituisiakin. Koulutustausta on kirjavaa: on entisiä sairaanhoitajia ym. Sitten on niitä, jotka tekee tuön ohella muutakin, kuten eräs, joka soittaa yhdessä kuuluisassa yhtyeessäkin, mutta tykkää tehdä tätä työtä silloin, kun ei ole kiertueella...
Siis ammattisi on vartija, mutta sinulla ei ole koulutusta ja tehtäväsi on vastaanottovirkailijan hommaa. Eihän tuo todista mitään stereotypioiden virheellisyydestä, vaan työnimikkeen ristiriitaisuudesta/ omituisuudesta. En tiennyt, että vartijanhommia voi edes tehdä ilman koulutusta.
Sain karvaan kokemuksen nettimiehestä. Kertoi olevansa sairaanhoitaja ja toki oletin alalla olevan töitä. Sanoi tekevänsä keikkahommia, sillä yksineläjänä pärjää niinkin. Paljastui lopulta, että keikkahommat ovat rikollista toimintaa nettibisneksessä ja huijannut naisia taloudellisesti muutenkin.
Eli ei se ammatti, vaan millä elättää itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim.eräs tuntemani nainen ei saanut töitä alaltaan (yliopiston käynyt) ja rupesi siivoojaksi. Perinnön takia ei tarvitsisi käydä töissä, muttei kehtaa olla käymättä.
Kuinkahan usein käy toisin päin: joku ei työllisty siivoojana, joten päätyy akateemiselle uralle? Joillekin aloille on vaikeampi päästä kuin toisille, koska ne edellyttävät tiettyä erityisosaamista ja -lahjakkuutta. Tällöin kyseisen alan edustajat myös muistuttavat toisiaan enemmän kuin jonkin vähemmän kilpailun alan. Siivoojat, joita käytetään jostain syystä aina esimerkkinä, ovat taustaltaan, luonteiltaan ja elämäntilanteiltaan varmasti heterogeenisempi ammattiryhmä kuin vaikka orkesterimuusikot.
Monihan on ollut siivoojana jossain vaiheessa elämäänsä väittäisin että useampi eri tyyppi kuin muusikkona. Miten näkisit että siivoojaa nousee vastaaviin suorituksiin kuin akateemisen alan ihminen. Ymmärrän et näe tätä ja se on sinun heikkoutesi. Selittelet itsellesi asioita keskiarvojen mukaan ja pidät oikeita poikkeuksia mahdottomina. Jos et pidä, kun nyt tästä kuitenkin tuohdut niin kerro miten näkisit ja osoita ettte elä valmiissa maailmassa valmiiden sääntöjen kanssa.
Miksi tuohtuisin kommentistasi? Tulkitset jälleen muiden toimintaa oman toimintasi perusteella. Mikäli sinä tuohdut helpostikin nettikeskusteluissa, ei se tarkoita, että muillekin kävisi näin.
Tietysti on poikkeuksia ja on selvää, että puhuin yleistäen keskiarvojen pohjalta. En mielestäni sanonut, ettei poikkeuksia olisi. Minä en ole ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin aloituksen väitteeseen "ammatti ei kerro mitään ihmisestä". Se, että sanon ammattiryhmien välillä olevan eroja, ei tarkoita, että uskoisin sokeasti stereotypioihin, arvottaisin eri ammatteja tai pitäisin ammattia keskeisimpänä ihmistä määrittävänä tekijänä.
En minä ole tuohtunut käsität väärin, vaan esim kaksi ihmistä jo veti herneen nenää kommentistani ajattelin että todennäköisesti sinäkin vedät kun arvostelen ajatusmaailmaasi joka on standardien mukainen vaikka poikkeavuuksia. Se että ihminen ei ole keskiarvoa tekee kyseisestä ihmisestä myös ammattinsa edustajan, siksi se ei kerron mitään se ammatti, koska ei auta silloin kuvitella keskivertoa jos kohde ei sitä kuitenkaan ole(rautalangasta väännettyä). Miten näkisit että esimerkkinä annettu siivooja pääsisi ammatissaan akateemiselle tasolle, vastaatko ja todistat että tiedät mistä puhut, etkä elä valmiissa maailmassa valmiiden sääntöjen keskellä? Saat vastata itsellesi on lähdettävä hommiin joita vihaan...
Oletko provo vai täysin sisälukutaidoton? Jospa luet ketjun vielä uudelleen. En ainakaan ihmettele, että unelmaduuni ei ole auennut. Valmiit säännöt et cetera - jo kolmas sivustakatsoja
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kertoo, jos sanon olevani ammatiltani vartija tai töissä yhdessä isoimmista vartiointialan firmoista? Jos et lue alla olevaa, mitä tulee mieleen?
Käytännössä mun työ on kaukana "perinteisen vartijan" työstä, mutta toki vartiointi siihen tärkeänä osana silti kuuluu -kaiken muun ohella. Toimin vastaanottotyöntekijänä ja assistenttina eräässä hyvin suuressa, kansainvälisessä kohteessa. Homma vastaa enemmänkin ison hotellin vastaanottoa ja turisti-infoa yhdistettynä muihin sihteerin töihin. Työasuun kuuluu hame, huivi ja korkokengät... Englannin kielen loistava taito on välttämättömyys ja kaikki muut kielet, mitä osaa, on plussaa. Itse käytän melkein päivittäin kolmea vierasta kieltä töissä englannin lisäksi. Esimiestöitäkin olen meidän firmassa tehnyt, mutta en enää äitiyslomani jälkeen.
Koulutustaustaltani olen matkailun restonomi. Lukion jälkeen harkitsin erään kielen yliopisto-opintoja ja opettajan ammattia, mutta se haave jäi, koska pidin asiakaspalvelusta niin paljon. Mielessä oli hotellin vastaanottovirkailijan työ, mutta sitä vuorotyötä ei pidemmän päälle jaksanut. Nyt on ihanaa, kun on päivätöissä arkisin ja viikonloput ja pyhät aina vapaat.
Ainoa, mikä työssäni / ammatissani harmittaa, on ihmisten ennakkoasenteet joskus. Luullaan automaattisesti, että jos joku on vartija, niin hän on silloin tietenkin joku "pullistelija idiootti, joka ei päässyt poliisikouluun ja jonka äo on nolla", eikä hän ainakaan voi tietää mistään mitään... Onneksi meidän asiakkaat on kuitenkin ihania ja arvostaa kovasti meidän työtä, se lämmittää mieltä aina.
Meidänkin firmassa on työntekijöitä laidasta laitaan. On toki niitä välivuoden pitäjiäkin paljon, mutta on meitä vanhempia vakituisiakin. Koulutustausta on kirjavaa: on entisiä sairaanhoitajia ym. Sitten on niitä, jotka tekee tuön ohella muutakin, kuten eräs, joka soittaa yhdessä kuuluisassa yhtyeessäkin, mutta tykkää tehdä tätä työtä silloin, kun ei ole kiertueella...
No minusta sinulla on kertomasi perusteella väärä ammattinimike. :D Olet opiskellut matkailualaa ja teet koulutustasi vastaavaa työtä, mutta teet sitä alihankintana toisen alan yrityksen kautta. Ei pelkkä yritys määritä ammattinimikettä, vaan se itse työ. Erikoinen kuvio kyllä.
Mulle tulee muuten vartiasta mieleen itsevarma ja vahva henkilö, mulla ei ole mitään negatiivista mielikuvaa vartiasta.
Mutta nimikkeestä riippumatta hyvä että olet päässyt ubelmaduuniisi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kertoo, jos sanon olevani ammatiltani vartija tai töissä yhdessä isoimmista vartiointialan firmoista? Jos et lue alla olevaa, mitä tulee mieleen?
Käytännössä mun työ on kaukana "perinteisen vartijan" työstä, mutta toki vartiointi siihen tärkeänä osana silti kuuluu -kaiken muun ohella. Toimin vastaanottotyöntekijänä ja assistenttina eräässä hyvin suuressa, kansainvälisessä kohteessa. Homma vastaa enemmänkin ison hotellin vastaanottoa ja turisti-infoa yhdistettynä muihin sihteerin töihin. Työasuun kuuluu hame, huivi ja korkokengät... Englannin kielen loistava taito on välttämättömyys ja kaikki muut kielet, mitä osaa, on plussaa. Itse käytän melkein päivittäin kolmea vierasta kieltä töissä englannin lisäksi. Esimiestöitäkin olen meidän firmassa tehnyt, mutta en enää äitiyslomani jälkeen.
Koulutustaustaltani olen matkailun restonomi. Lukion jälkeen harkitsin erään kielen yliopisto-opintoja ja opettajan ammattia, mutta se haave jäi, koska pidin asiakaspalvelusta niin paljon. Mielessä oli hotellin vastaanottovirkailijan työ, mutta sitä vuorotyötä ei pidemmän päälle jaksanut. Nyt on ihanaa, kun on päivätöissä arkisin ja viikonloput ja pyhät aina vapaat.
Ainoa, mikä työssäni / ammatissani harmittaa, on ihmisten ennakkoasenteet joskus. Luullaan automaattisesti, että jos joku on vartija, niin hän on silloin tietenkin joku "pullistelija idiootti, joka ei päässyt poliisikouluun ja jonka äo on nolla", eikä hän ainakaan voi tietää mistään mitään... Onneksi meidän asiakkaat on kuitenkin ihania ja arvostaa kovasti meidän työtä, se lämmittää mieltä aina.
Meidänkin firmassa on työntekijöitä laidasta laitaan. On toki niitä välivuoden pitäjiäkin paljon, mutta on meitä vanhempia vakituisiakin. Koulutustausta on kirjavaa: on entisiä sairaanhoitajia ym. Sitten on niitä, jotka tekee tuön ohella muutakin, kuten eräs, joka soittaa yhdessä kuuluisassa yhtyeessäkin, mutta tykkää tehdä tätä työtä silloin, kun ei ole kiertueella...Siis ammattisi on vartija, mutta sinulla ei ole koulutusta ja tehtäväsi on vastaanottovirkailijan hommaa. Eihän tuo todista mitään stereotypioiden virheellisyydestä, vaan työnimikkeen ristiriitaisuudesta/ omituisuudesta. En tiennyt, että vartijanhommia voi edes tehdä ilman koulutusta.
No virallinen ammattinimike papereissa on siis kyllä eri, eikä se yleensä sano ihmisille yhtään mitään, mutta mun rintapielessä lukee "vartija", koska se täytyy siinä olla ja ihmisille mun "ammatti" yleensä on siten "vain" vartija... Tottakai vartijan hommiin pitää olla koulutukset/kurssit käytynä ja ne olen myös suorittanut tähän työhön hakiessani. Uusille ihmisille sanon yleensä olevani "töissä firmassa x ja tekeväni vastaanottotöitä" heidän kysyessään mun ammattia tai että missä oon töissä. Moni kuitenkin firman nimen kuultuaan kysyy/toteaa itse "ai sä oot siis vartija!". "No juu, sitäkin..."
Kieltämättä on itselläkin yhä hakusessa, että minä sitä nyt sitten itsensä esittelisi... :-D Tämä on todellakin melko ristiriitainen kuvio, mutta kyllä tässä on joutunut stereotypioistakin joskus aina kärsimään. Niitä ikävämpiä mielikuvia on kuitenkin kollegoiden kanssa kivasti saatu ehkä vähän hälvennettyä, kun asiakkaat on joskus hämmästelleet, että mitä kaikkea me osataankaan ja ollaan kuulemma "sellaisia useamman tähden vartijoita". :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten, kun nykyään moni työskentelee ihan random ammateissa? Itse esimerkiksi teen ihan duunarityötä, vaikka olen korkeakoulutettu. Tämä työni ei vastaa koulutustani yhtään mitenkään.En muuten todellakaan ole ainoa.
Jep. Itse olen lääketieteen kandi ja teen opiskeluiden ohessa mm. varastohommia ja töitä kaupassa. Aika erilaisia oletuksia ihmiset tuntuu musta tekevän riippuen siitä, näkevätkö mut lääkärintakissa sairaalalla, vai Siwan univormussa hyllyttämässä nakkipaketteja. :)
Eli millaisia oletuksia? Minä olen myös hyllyttämässä nakkipaketteja ja opiskelen kauppatieteellisessä, mutta ei minusta ainakaan ole kummassakaan tehty mitään erityisempiä oletuksia. Tottakai kaupassa minuun suhtaudutaan eri tavalla kuin asiantuntijaseminaareissa, mutta entä sitten?
No mulle on kaupassa töissä ollessani esimerkiksi vinoiltu, etten osaa laskea. Muutenkin osa asiakkaista tuo ilmi, että pitää meitä kaupankassoja vähän yksinkertaisina. Onneksi enemmistö on kuitenkin asiallisia, mutta näkeehän esim. tälläkin palstalla paljon sellaista asennetta, että duunarihommissa olevat on automaattisesti jotenkin "heikompaa ainesta."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kertoo, jos sanon olevani ammatiltani vartija tai töissä yhdessä isoimmista vartiointialan firmoista? Jos et lue alla olevaa, mitä tulee mieleen?
Käytännössä mun työ on kaukana "perinteisen vartijan" työstä, mutta toki vartiointi siihen tärkeänä osana silti kuuluu -kaiken muun ohella. Toimin vastaanottotyöntekijänä ja assistenttina eräässä hyvin suuressa, kansainvälisessä kohteessa. Homma vastaa enemmänkin ison hotellin vastaanottoa ja turisti-infoa yhdistettynä muihin sihteerin töihin. Työasuun kuuluu hame, huivi ja korkokengät... Englannin kielen loistava taito on välttämättömyys ja kaikki muut kielet, mitä osaa, on plussaa. Itse käytän melkein päivittäin kolmea vierasta kieltä töissä englannin lisäksi. Esimiestöitäkin olen meidän firmassa tehnyt, mutta en enää äitiyslomani jälkeen.
Koulutustaustaltani olen matkailun restonomi. Lukion jälkeen harkitsin erään kielen yliopisto-opintoja ja opettajan ammattia, mutta se haave jäi, koska pidin asiakaspalvelusta niin paljon. Mielessä oli hotellin vastaanottovirkailijan työ, mutta sitä vuorotyötä ei pidemmän päälle jaksanut. Nyt on ihanaa, kun on päivätöissä arkisin ja viikonloput ja pyhät aina vapaat.
Ainoa, mikä työssäni / ammatissani harmittaa, on ihmisten ennakkoasenteet joskus. Luullaan automaattisesti, että jos joku on vartija, niin hän on silloin tietenkin joku "pullistelija idiootti, joka ei päässyt poliisikouluun ja jonka äo on nolla", eikä hän ainakaan voi tietää mistään mitään... Onneksi meidän asiakkaat on kuitenkin ihania ja arvostaa kovasti meidän työtä, se lämmittää mieltä aina.
Meidänkin firmassa on työntekijöitä laidasta laitaan. On toki niitä välivuoden pitäjiäkin paljon, mutta on meitä vanhempia vakituisiakin. Koulutustausta on kirjavaa: on entisiä sairaanhoitajia ym. Sitten on niitä, jotka tekee tuön ohella muutakin, kuten eräs, joka soittaa yhdessä kuuluisassa yhtyeessäkin, mutta tykkää tehdä tätä työtä silloin, kun ei ole kiertueella...
No minusta sinulla on kertomasi perusteella väärä ammattinimike. :D Olet opiskellut matkailualaa ja teet koulutustasi vastaavaa työtä, mutta teet sitä alihankintana toisen alan yrityksen kautta. Ei pelkkä yritys määritä ammattinimikettä, vaan se itse työ. Erikoinen kuvio kyllä.
Mulle tulee muuten vartiasta mieleen itsevarma ja vahva henkilö, mulla ei ole mitään negatiivista mielikuvaa vartiasta.
Mutta nimikkeestä riippumatta hyvä että olet päässyt ubelmaduuniisi :)
Erikoinen kuvio ehkä joo :-) mut toisaalta nykyaikana kai on kova suuntaus tällaisiin, että töitä ja aloja yhdistetään. Kuten sanoin niin työssäni yhdistyy silti myös vartiointialan perustyöt vahvasti, vaikka se ei sitä pelkkää "perusvartiointia" olekaan, ettäkö seisoisin vain aulassa tuijottamassa ihmisiä. On mm. paljon "näkymätöntä turvallisuustekniikkaa", jota käytetään. Siksi nää työt on tultava vartiointifirman kautta, niitä ei saa muut tehdä. Koska kuitenkin etenkin isoissa kohteissa vaaditaan asiakaspalvelulta paljon, meidän firmassa on etu muunkin alan koulutus näihin hommiin (esim. se restonomi).
Yllättävän monelle ihmisille yritys kuitenkin tuntuu määrittävän sun ammatin ja luovan mielikuvia, vaikka sen pitäisikin olla se itse työ...
Vierailija kirjoitti:
Totuudenjälkeistä aikaa, ettei ammatti vaikuttaisi mihinkään.
Myytinmurtajissa testattiin näyttämällä miesten kuvia (naisille). Kuvissa oli etunimi ja ammatti ja naiset pistetyttivät kuvat viehättävyyden mukaan ja pisteet menivät ihan suoraan ammattistatuksen mukaan. Sama kuva ja nimi sai pienemmät pisteet, kun ammatilla oli pienempi markkina-arvo.
Niin? Nimi ja naama ei kerro vieraasta paljoakaan, mutta ammatti kertoo. Etkö oikeasti ymmärrä, miksi aivokirurgia voisi pitää kiinnostavampana seurana kuin varastotyöntekijää? Kaikki naiset arvostavat lääkäreitä, harvempi arvostaa rikasta ja vaikutusvaltaista rikollisjengiläistä. Kyse on vähän muustakin kuin rahasta ja vaikutusvallasta.
Jos miehet pisteyttävät kuvat ammatista välittämättä, sehän kertoo vain siitä, että ulkonäkö on tärkein, sisällöllä ei niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle miehen työpaikka on suorassa suhteessa hänen statukseensa. Siksi se kiinnostaa jotain ihmisiä, naisia.
Kiinnostaa se miehiäkin, mitä nainen tekee. Miksi muuten deittisivuilla hyvin useat miehet heti toisessa viestissä kysyvät, mitä teen työkseni.
Ja yksi treffiseuralainen oikein erikseen selitti, että kyllä naisen ammatilla on väliä, että hän on ainakin päättänyt, että ei lähihoitajia hänelle enää (tämä oli ehkä hänen oudohko tapa ilmaista, että on varsin tyytyväinen minun ammattiin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten, kun nykyään moni työskentelee ihan random ammateissa? Itse esimerkiksi teen ihan duunarityötä, vaikka olen korkeakoulutettu. Tämä työni ei vastaa koulutustani yhtään mitenkään.En muuten todellakaan ole ainoa.
Jep. Itse olen lääketieteen kandi ja teen opiskeluiden ohessa mm. varastohommia ja töitä kaupassa. Aika erilaisia oletuksia ihmiset tuntuu musta tekevän riippuen siitä, näkevätkö mut lääkärintakissa sairaalalla, vai Siwan univormussa hyllyttämässä nakkipaketteja. :)
Eli millaisia oletuksia? Minä olen myös hyllyttämässä nakkipaketteja ja opiskelen kauppatieteellisessä, mutta ei minusta ainakaan ole kummassakaan tehty mitään erityisempiä oletuksia. Tottakai kaupassa minuun suhtaudutaan eri tavalla kuin asiantuntijaseminaareissa, mutta entä sitten?
No mulle on kaupassa töissä ollessani esimerkiksi vinoiltu, etten osaa laskea. Muutenkin osa asiakkaista tuo ilmi, että pitää meitä kaupankassoja vähän yksinkertaisina. Onneksi enemmistö on kuitenkin asiallisia, mutta näkeehän esim. tälläkin palstalla paljon sellaista asennetta, että duunarihommissa olevat on automaattisesti jotenkin "heikompaa ainesta."
Jaa. Ei minulle vain ole koskaan vinoiltu, etten osaa laskea tai pidetty tyhmänä. Usein kyllä kuulee esim sitä, että onko tikkareita todella sama määrä kuin asiakaskin oli laskenut. En kyllä pidä sitä minään vinoiluna, vaan ihan vain kevennyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kertoo, jos sanon olevani ammatiltani vartija tai töissä yhdessä isoimmista vartiointialan firmoista? Jos et lue alla olevaa, mitä tulee mieleen?
Käytännössä mun työ on kaukana "perinteisen vartijan" työstä, mutta toki vartiointi siihen tärkeänä osana silti kuuluu -kaiken muun ohella. Toimin vastaanottotyöntekijänä ja assistenttina eräässä hyvin suuressa, kansainvälisessä kohteessa. Homma vastaa enemmänkin ison hotellin vastaanottoa ja turisti-infoa yhdistettynä muihin sihteerin töihin. Työasuun kuuluu hame, huivi ja korkokengät... Englannin kielen loistava taito on välttämättömyys ja kaikki muut kielet, mitä osaa, on plussaa. Itse käytän melkein päivittäin kolmea vierasta kieltä töissä englannin lisäksi. Esimiestöitäkin olen meidän firmassa tehnyt, mutta en enää äitiyslomani jälkeen.
Koulutustaustaltani olen matkailun restonomi. Lukion jälkeen harkitsin erään kielen yliopisto-opintoja ja opettajan ammattia, mutta se haave jäi, koska pidin asiakaspalvelusta niin paljon. Mielessä oli hotellin vastaanottovirkailijan työ, mutta sitä vuorotyötä ei pidemmän päälle jaksanut. Nyt on ihanaa, kun on päivätöissä arkisin ja viikonloput ja pyhät aina vapaat.
Ainoa, mikä työssäni / ammatissani harmittaa, on ihmisten ennakkoasenteet joskus. Luullaan automaattisesti, että jos joku on vartija, niin hän on silloin tietenkin joku "pullistelija idiootti, joka ei päässyt poliisikouluun ja jonka äo on nolla", eikä hän ainakaan voi tietää mistään mitään... Onneksi meidän asiakkaat on kuitenkin ihania ja arvostaa kovasti meidän työtä, se lämmittää mieltä aina.
Meidänkin firmassa on työntekijöitä laidasta laitaan. On toki niitä välivuoden pitäjiäkin paljon, mutta on meitä vanhempia vakituisiakin. Koulutustausta on kirjavaa: on entisiä sairaanhoitajia ym. Sitten on niitä, jotka tekee tuön ohella muutakin, kuten eräs, joka soittaa yhdessä kuuluisassa yhtyeessäkin, mutta tykkää tehdä tätä työtä silloin, kun ei ole kiertueella...Siis ammattisi on vartija, mutta sinulla ei ole koulutusta ja tehtäväsi on vastaanottovirkailijan hommaa. Eihän tuo todista mitään stereotypioiden virheellisyydestä, vaan työnimikkeen ristiriitaisuudesta/ omituisuudesta. En tiennyt, että vartijanhommia voi edes tehdä ilman koulutusta.
No virallinen ammattinimike papereissa on siis kyllä eri, eikä se yleensä sano ihmisille yhtään mitään, mutta mun rintapielessä lukee "vartija", koska se täytyy siinä olla ja ihmisille mun "ammatti" yleensä on siten "vain" vartija... Tottakai vartijan hommiin pitää olla koulutukset/kurssit käytynä ja ne olen myös suorittanut tähän työhön hakiessani. Uusille ihmisille sanon yleensä olevani "töissä firmassa x ja tekeväni vastaanottotöitä" heidän kysyessään mun ammattia tai että missä oon töissä. Moni kuitenkin firman nimen kuultuaan kysyy/toteaa itse "ai sä oot siis vartija!". "No juu, sitäkin..."
Kieltämättä on itselläkin yhä hakusessa, että minä sitä nyt sitten itsensä esittelisi... :-D Tämä on todellakin melko ristiriitainen kuvio, mutta kyllä tässä on joutunut stereotypioistakin joskus aina kärsimään. Niitä ikävämpiä mielikuvia on kuitenkin kollegoiden kanssa kivasti saatu ehkä vähän hälvennettyä, kun asiakkaat on joskus hämmästelleet, että mitä kaikkea me osataankaan ja ollaan kuulemma "sellaisia useamman tähden vartijoita". :-D
No mikä se ammattinimikkeesi papereissa sitten on? Mikset käytä sitä?
Kyllähän työpakka, ammatti ja koulutus jotain aina kertoo. Tietysti kyse on suurimmalta osalta omista ennakkoluuloista ja ennakkoasenteista. Tulee joku mielikuva, joka sitten pitää paikkaansa tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Koska joskus se oikeasti kertoo...
Harvemmin... Esim. minulle työ on vain tapa ansaita rahaa ja vapaa-ajallani teen ne minua kiinnostavat ja kehittävät asiat.
Surullista jos teille joillekkin työ on se jossa mielenkiintoisin osa elämäänne tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Minulle se kertoo tosi paljon ainakin ihmisen älykkyydestä, jota arvostan suuresti. Älykkäät ihmiset kouluttautuu ja menee työskentelemään sellaiselle alalle, joka niitä kiinnostaa ja jossa ne voi käyttää oppimaansa ja älyään.
Potaskaa. Koulutus ja ammatti kertoo enemmän perhetaustoista kuin älykkyydestä tai lahjakkuudesta.
Välissä oli muutama vuosikymmen aikaa että pienituloisenkin lapset saattoivat kouluttautua hyvänä pidettyihin ammatteihin, mutta ne ajat alkavat olla ohi.
Ja siis vielä tuohon vartijahommaan, en ole kyllä koskaan kuullut, että esim kouluavustajia luultaisiin automaattisesti opettajiksi, jos he kertovat selkeästi olevansa avustajina koululla. Jos he taas sanovat pelkästään, että ovat koulussa töissä, tottakai ensimmäisenä herää kysymys, ovatko he opettajia. Ja tähänhän tietysti ihan reippaasti voi sanoa, että ei kun olen avustaja. Jos taas jää siihen miettimään, että niin, mitäs minä nyt sitten teenkään, niin ei kai se ihme ole, jos syntyy väärinkäsityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska joskus se oikeasti kertoo...
Harvemmin... Esim. minulle työ on vain tapa ansaita rahaa ja vapaa-ajallani teen ne minua kiinnostavat ja kehittävät asiat.
Surullista jos teille joillekkin työ on se jossa mielenkiintoisin osa elämäänne tapahtuu.
1. Miksi on surullista, jos jollakulla on mielenkiintoinen työ?
2. Kuka tässä on sanonut, että työ olisi mielenkiintoisin osa elämää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska joskus se oikeasti kertoo...
Harvemmin... Esim. minulle työ on vain tapa ansaita rahaa ja vapaa-ajallani teen ne minua kiinnostavat ja kehittävät asiat.
Surullista jos teille joillekkin työ on se jossa mielenkiintoisin osa elämäänne tapahtuu.
Minusta se on päinvastoin hieno asia, jos kokee työn mielenkiintoiseksi, eikä vaan tavaksi ansaittaa rahaa. Töissä kuitenkin vietetään suuren osan ajasta, niin se on elämänlaadun kannalta tärkeää, että pitää työstään ja kokee sen mielekkäänä ja kehittävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska joskus se oikeasti kertoo...
Harvemmin... Esim. minulle työ on vain tapa ansaita rahaa ja vapaa-ajallani teen ne minua kiinnostavat ja kehittävät asiat.
Surullista jos teille joillekkin työ on se jossa mielenkiintoisin osa elämäänne tapahtuu.
Kerro sitten itsestäsi jokin asia, joka kertoo sinusta jotain. Eikä mitään kuvailevia adjektiiveja, vaan sellaista konkreettista ja objektiivista.
Siksi, että he ovat niin yksinkertaisia ja sivistymättömiä, ettei heillä ole kykyä keskustella ja tutustua ihmiseen, vaan he laiskuuttaan ja suoranaista typeryyttään tekevät oletuksia. Onhan toki sellaisiakin ihmisiä, joille titteli on todella tärkeä ja sen takia sitä kysytään. Minullakin yksi tuttu, joka kysyi työpaikkaani ja kun kerroin, hän tivasi useaan otteeseen, että joo joo, mutta millä tittelillä olet siellä? Kai se on jollekin tärkeää, ei kai sitä muuten kysyttäisi.