Taidan toteuttaa lapsuuden haaveeni ja opiskella patologiksi - Vaihdanko tiedekuntaa
Vai opiskelisinko vain sivutoimisesti, pohtii hän.
Kommentit (22)
Mene amk-bioanalyytikoksi, niin voit tehdä monimuotokoulutuksessa muun elämän ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Mene amk-bioanalyytikoksi, niin voit tehdä monimuotokoulutuksessa muun elämän ohessa.
Mitä olen esitteitä katsonut niin vaativat työssä olevan. Ja mä oon vain omaishoitaja.
Olen aina miettinyt, että kuka tuollekin alalle haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda.
Tekis mieli, mutta jännittää ihan sikana. Uskoisin selviytyväni perusopinnoista ihan tosta vaan. Voisin aloittaa työharjoittelun vaikka oitis.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että kuka tuollekin alalle haluaa.
Jonkun sekin työ tehtävä. :)
Öh? Eikös patologi ole lääkäri joka on erikoistunut patologiaan. Eli siis ensin lääkikseen pääsy, lisansiaatiksi valmistuminen ja sitten patologiaan erikoistuminen? Menee siinä tovi...
Ei muuta kuin hakemaan! Lääkäri oli minun lapsuuden haaveammatti, mutta uskoin ettei minusta olisi siihen ja opiskelin 15-vuotiaan harkintakyvyllä ompelijaksi. Sanomattakin selvää ettei töitä ole ollut. Nyt olen kahden vuoden ajan valmistautunut pääsykokeisiin opiskelemalla lukion bilsaa, fysiikkaa, kemiaa ja laskurutiinia treenaamalla. Viime vuonna jäin kahden pisteen päähän opiskelupaikasta ja toivon mukaan tänä vuonna opiskelupaikka irtoaisi! Ehkä sitten kuuden vuoden päästä leikkaan ja ompelen kankaiden sijaan ihmisiä. :D
Sullahan on nyt kuitenkin vuosi aikaa opiskella niin hyvällä menestyksellä olisit jo syksyllä opiskelemassa uutta alaa! :) Sivutoimisesti ei oikein lääkistä voi suorittaa, opiskelu on (ainakin puolison opiskelua seuratessa) niin rankkaa ettei kahden alan opiskelusta tule mitään kun toiseen pitäisi panostaa paljon vähemmän. Eikä lääkiksestä pääse läpi ilman kovaa lukemista, niin toinen ala jäisi heitteille.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että kuka tuollekin alalle haluaa.
Sama kai se minkänäköistä näytettä mikroskoopin läpi tuijottaa.
Vai onko tässä kenties televisiosta opittu uskomus, että patologi tekisi ruumiinavauksia?
Ai lääketieteen perusopinnoista ihan tuosta vaan selviytyisit ja valmistuisit lääketieteen lusensiaatiksi ja sitten erikoistuisit patologian.?
Niille riittää töitä. Ei taida olla monellekaan haaveammatti. Mutta obduktioapulaiset tekee "likaisen työn" ja patologilla jää ne vaativammat hommat. En tiedä mitä kaikkea patologien työnkuvaan kuuluu. Itselläni on kokemusta vain sairaalamaailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vai opiskelisinko vain sivutoimisesti, pohtii hän.
Sivutoimisesti lääkäriksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai opiskelisinko vain sivutoimisesti, pohtii hän.
Sivutoimisesti lääkäriksi?
Olen sivutoimisesti opiskellut jo psykologian ja sosiaalipolitiikan aineopinnot niin eiköhän tuo mene patologiakin. Ja tarkoitan tällä konkretiaa.
Kai tämä nyt oli sellainen provo, joista äiti on varoittanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai opiskelisinko vain sivutoimisesti, pohtii hän.
Sivutoimisesti lääkäriksi?
Olen sivutoimisesti opiskellut jo psykologian ja sosiaalipolitiikan aineopinnot niin eiköhän tuo mene patologiakin. Ja tarkoitan tällä konkretiaa.
Tuota noin... Et voi "opiskella" patologiaa. Jos olet jo lääketieteen lisensiaatti, eli valmistunut lääkäriksi lääketieteellisestä tiedekunnasta niin voit aloittaa erikoistumiskoulutuksen joka on käytännössä töitä ko. alalla, erikoistuvien luentoja, koulutuksia, ryhmätöitä ym. koulutusta. Patologian kurssi on toki siellä lääkärin peruskoulutuksessa, mutta et voi opiskella patologiksi suoraan. Ensin opiskelet 6 vuotta lääketieteellisessä, valmistut lisensiaatiksi ja sitten aloitat 3–6 vuotta kestävän erikoistumiskoulutuksen.
Lääketieteen lisensiaatin opintoja ei voi suorittaa sivutoimisena, koska opiskelu on todella nopeatahtista. Jos olet yhdeltäkin pakolliselta luennolta poissa, uusit koko vuoden pahimmillaan. Jokaikisessä harkassa on myös oltava. Minä olen todella nopea oppimaan ja oppiminen on minulle vaivatonta. Silti käyn jokaisella luennolla (harvat ovat vapaaehtoisia) ja opiskeluun menee 6–20 tuntia päivässä joka päivä. Ennen tenttia on luettavana 200 sivua dioja, 700 sivuinen kirja, 100 sivua luentomuistiinpanoja ja kaikki pitää hallita. Jos et pääse tenttiä läpi, olet kusessa jos uusinta on vasta syksyllä ja olet kesäksi sopinut tietyn määrän hyväksyttyjä opintoja vaativan kesätyön. Opiskelu sivutoimisena onnistuu vain jos opiskelet 12 vuotta perustutkintoa. Silloin taas ei opinto-oikeus riitä. Eli sinulla on nyt aika kovat luulot itsestäsi. Tai sitten tämä on provo, joka on todennäköisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai opiskelisinko vain sivutoimisesti, pohtii hän.
Sivutoimisesti lääkäriksi?
Olen sivutoimisesti opiskellut jo psykologian ja sosiaalipolitiikan aineopinnot niin eiköhän tuo mene patologiakin. Ja tarkoitan tällä konkretiaa.
Tuota noin... Et voi "opiskella" patologiaa. Jos olet jo lääketieteen lisensiaatti, eli valmistunut lääkäriksi lääketieteellisestä tiedekunnasta niin voit aloittaa erikoistumiskoulutuksen joka on käytännössä töitä ko. alalla, erikoistuvien luentoja, koulutuksia, ryhmätöitä ym. koulutusta. Patologian kurssi on toki siellä lääkärin peruskoulutuksessa, mutta et voi opiskella patologiksi suoraan. Ensin opiskelet 6 vuotta lääketieteellisessä, valmistut lisensiaatiksi ja sitten aloitat 3–6 vuotta kestävän erikoistumiskoulutuksen.
Lääketieteen lisensiaatin opintoja ei voi suorittaa sivutoimisena, koska opiskelu on todella nopeatahtista. Jos olet yhdeltäkin pakolliselta luennolta poissa, uusit koko vuoden pahimmillaan. Jokaikisessä harkassa on myös oltava. Minä olen todella nopea oppimaan ja oppiminen on minulle vaivatonta. Silti käyn jokaisella luennolla (harvat ovat vapaaehtoisia) ja opiskeluun menee 6–20 tuntia päivässä joka päivä. Ennen tenttia on luettavana 200 sivua dioja, 700 sivuinen kirja, 100 sivua luentomuistiinpanoja ja kaikki pitää hallita. Jos et pääse tenttiä läpi, olet kusessa jos uusinta on vasta syksyllä ja olet kesäksi sopinut tietyn määrän hyväksyttyjä opintoja vaativan kesätyön. Opiskelu sivutoimisena onnistuu vain jos opiskelet 12 vuotta perustutkintoa. Silloin taas ei opinto-oikeus riitä. Eli sinulla on nyt aika kovat luulot itsestäsi. Tai sitten tämä on provo, joka on todennäköisempää.
No ei todellakaan ole noin rankkaa. Ehkä jos kärsit jostain muistivauriosta. Terveidin lääkisläinen ja pienten lasten äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai opiskelisinko vain sivutoimisesti, pohtii hän.
Sivutoimisesti lääkäriksi?
No mutta miksei? Klassista av-neuvontaa. Päätoimiseksi joku kohta ehdottaa jooga-ohjaajaa ( mitenkään joogaa halveeraamatta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että kuka tuollekin alalle haluaa.
Sama kai se minkänäköistä näytettä mikroskoopin läpi tuijottaa.
Vai onko tässä kenties televisiosta opittu uskomus, että patologi tekisi ruumiinavauksia?
Itse asiassa valtaosa patologeista tekee ruumiinavauksia. Näytteiden tuijottamista on tietysti paljon enemmän, mutta avauksia tehdään myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai opiskelisinko vain sivutoimisesti, pohtii hän.
Sivutoimisesti lääkäriksi?
Olen sivutoimisesti opiskellut jo psykologian ja sosiaalipolitiikan aineopinnot niin eiköhän tuo mene patologiakin. Ja tarkoitan tällä konkretiaa.
Tuota noin... Et voi "opiskella" patologiaa. Jos olet jo lääketieteen lisensiaatti, eli valmistunut lääkäriksi lääketieteellisestä tiedekunnasta niin voit aloittaa erikoistumiskoulutuksen joka on käytännössä töitä ko. alalla, erikoistuvien luentoja, koulutuksia, ryhmätöitä ym. koulutusta. Patologian kurssi on toki siellä lääkärin peruskoulutuksessa, mutta et voi opiskella patologiksi suoraan. Ensin opiskelet 6 vuotta lääketieteellisessä, valmistut lisensiaatiksi ja sitten aloitat 3–6 vuotta kestävän erikoistumiskoulutuksen.
Lääketieteen lisensiaatin opintoja ei voi suorittaa sivutoimisena, koska opiskelu on todella nopeatahtista. Jos olet yhdeltäkin pakolliselta luennolta poissa, uusit koko vuoden pahimmillaan. Jokaikisessä harkassa on myös oltava. Minä olen todella nopea oppimaan ja oppiminen on minulle vaivatonta. Silti käyn jokaisella luennolla (harvat ovat vapaaehtoisia) ja opiskeluun menee 6–20 tuntia päivässä joka päivä. Ennen tenttia on luettavana 200 sivua dioja, 700 sivuinen kirja, 100 sivua luentomuistiinpanoja ja kaikki pitää hallita. Jos et pääse tenttiä läpi, olet kusessa jos uusinta on vasta syksyllä ja olet kesäksi sopinut tietyn määrän hyväksyttyjä opintoja vaativan kesätyön. Opiskelu sivutoimisena onnistuu vain jos opiskelet 12 vuotta perustutkintoa. Silloin taas ei opinto-oikeus riitä. Eli sinulla on nyt aika kovat luulot itsestäsi. Tai sitten tämä on provo, joka on todennäköisempää.
No ei todellakaan ole noin rankkaa. Ehkä jos kärsit jostain muistivauriosta. Terveidin lääkisläinen ja pienten lasten äiti.
Riippuu toki paljon missä yliopistossa opiskelee, millä vuosikurssilla ja mikä on se oma vaativuustaso. Jos tavoite on päästä tentit läpi, niin vähempi varmasti riittää. Silti opiskelu on rankkaa eikä samalla pysty opiskelemaan muuta. Tuo 6–20 h/pv on niin laaja asteikko että siihen mahtuu kaikki vaativuustasot.
Jos taas tavoite on olla parhaiden joukossa, sitä aikaa kuluu aivan älyttömästi. Kun vuosikurssilla on niin monta opiskelijaa, sinne parhaan 15 % joukkoon saa taistella. Silloin menee ennen tenttiä kevyesti 20 h luentoihin, harkkoihin, lukemiseen, kertaamiseen, olohuoneen kokoisten käsitekarttojen tekemiseen ja niin edelleen. Muistivauriota minulla ei ole, mutta haluan olla siellä parhaiden joukossa.
Mun toinen haaveeni oli aikanaan lukea lääkäriksi ja erikoistua patologiaan tai oikeuslääketieteeseen.
En sitten lopulta koskaan hakenut lääkikseen, vaan päädyin oikeustieteen pariin. Ehkä hyvä niin. :D
Vaihda.