Anoppi aloitti kiinteät vauvalleni ilman lupaa :(

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän, miksi päiväkodin täti mietti, että uskaltaako kertoa vai ei. Meidän tyttö on ensimmäiset askeleet ilman tukea päiväkodissa. Siitä ei ole kuvia, enkä minä, eikä mieheni niitä nähnyt. Täti oli miettinyt, että jättää kertomatta, kun aiemmin vastaavasta on pahoitettu mieli. Onneksi oli sen verran jo oppinut tuntemaan mua ja miestä, että tiesi että iloitaan aidosti tytön oppimasta, vaikka ei itse niitä askelia nähtykään. Nähtiin niitä sitten seuraavana aamuna :)

Meiltä kysyttiin etukäteen, halutaanko hoitajien valehtelevan, jos lapsi ottaa ensimmäiset askeleet päiväkodissa. Anoppi meni kuitenkin mielestäni liian pitkälle.

Ap, niitä valokuvaushetkiä tulee vielä runsaasti. En myöskään ymmärrä, miksi 6 kk:n täysimetys on joillekin niin älyttömän tärkeää. Onko se joku meriitti, jolla voi brassailla myöhemmin? Nykyään suositus on aloittaa kiinteät 4-6 kk:n iässä. Mutta vanhemmat päättävät, milloin lapsi aloittaa kiinteät ei isovanhemmat. Siinä anoppi ylitti valtuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän, miksi päiväkodin täti mietti, että uskaltaako kertoa vai ei. Meidän tyttö on ensimmäiset askeleet ilman tukea päiväkodissa. Siitä ei ole kuvia, enkä minä, eikä mieheni niitä nähnyt. Täti oli miettinyt, että jättää kertomatta, kun aiemmin vastaavasta on pahoitettu mieli. Onneksi oli sen verran jo oppinut tuntemaan mua ja miestä, että tiesi että iloitaan aidosti tytön oppimasta, vaikka ei itse niitä askelia nähtykään. Nähtiin niitä sitten seuraavana aamuna :)

Meiltä kysyttiin etukäteen, halutaanko hoitajien valehtelevan, jos lapsi ottaa ensimmäiset askeleet päiväkodissa. Anoppi meni kuitenkin mielestäni liian pitkälle.

.

Mitä. Vittua. Juuri. Luin????????????

Nyt on pakko ottaa sukupuoli mukaan keskusteluun. Kuinka moni mies pahastuisi siitä että lapsi ottaa ensiaskeleensa päiväkodissa?

Vierailija kirjoitti:

Jos mun äiti tai anoppi tekis noin olis viimeinen kerta kun näkee lastenlastaan. Ongelma ei olisi se että täysimetys olisi pilattu vaan se että jos noin yksi kertaista ohjeistusta ei voi seurata ja tehdä kuten pyydetään se tulee toistumaan miljoonassa asiassa myöhemmin ja isovanhemmat tekee koko ajan vasten meidän tahtoa lapsen kasvatuksessa. Ensin se on se lusikallinen perunaa ja kohta se on sokerin ja karkkien antamista pienelle lapselle jne.

Joo-o, et oo kyllä ihan terve sinäkään.

Selitä siinä sitten teinille, että et kuule mummoon saanut ikinä tutustua, kun se anto sulle lusikallisen pottua. Voi jeesus teitä.

Ei kai se täysimetys nyt tuosta mene pilalle. Toki on törkeää antaa vauvalle muuta kuin on sovittu.

Mutta kannattaa todellakin antaa vauvan aloittaa maistelu jo 4kk kun se on herkkyskausi siihen. Moni 6kk on sitten tosi nirso ja sihtikurkku kun vasta sitten aloitetaan maistelu...kelpaa vain tissi. Moni 6kk sentään imetyksen ohella vetää jo puuroa, hedelmäsoseita ja perunalihamössöjä. 100% täysimetys on tarpeen vain kehitysmaissa missä ei ole muuta ruokaa kuin tissimaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän, miksi päiväkodin täti mietti, että uskaltaako kertoa vai ei. Meidän tyttö on ensimmäiset askeleet ilman tukea päiväkodissa. Siitä ei ole kuvia, enkä minä, eikä mieheni niitä nähnyt. Täti oli miettinyt, että jättää kertomatta, kun aiemmin vastaavasta on pahoitettu mieli. Onneksi oli sen verran jo oppinut tuntemaan mua ja miestä, että tiesi että iloitaan aidosti tytön oppimasta, vaikka ei itse niitä askelia nähtykään. Nähtiin niitä sitten seuraavana aamuna :)

Meiltä kysyttiin etukäteen, halutaanko hoitajien valehtelevan, jos lapsi ottaa ensimmäiset askeleet päiväkodissa. Anoppi meni kuitenkin mielestäni liian pitkälle.

.

Mitä. Vittua. Juuri. Luin????????????

Nyt on pakko ottaa sukupuoli mukaan keskusteluun. Kuinka moni mies pahastuisi siitä että lapsi ottaa ensiaskeleensa päiväkodissa?

Mä tiedän kyllä miehia jotka ovat olleet aivan valtavan pahoillaan kun eivät ole nähneet lapsensa ensiaskelia. Omasta miehestä muistan millainen vaikutus oli sillä kun kerroin lapsemme nauraneen ensi kerran ääneen sillä aikaa kun mies oli töissä.. Isä oli selvästi suruissaan kun ei ollut mukana kokemassa sitä hetkeä. Kyllä nää lasten merkkipaalut on isillekin tärkeitä. Tämmöisille lapsen omien kehitysaskelien ajankohdille ei tietenkään oikeasti mitään voi. Mutta esim. Just tuolle kiinteiden aloitttamiselle voi. Se pitää ehdottomasti säästää lasten vanhemmille.

Voi hyvää päivää. Et oo tosissasi? Sun elämä kaatuu nyt tähän? Eiköhän maailmassa kuule oo pikkasen isompiakin murheita. Nyt järki käteen Hei ja aikuiseksi kasvamisen paikka . Kehtaa olla vihainen , vaikka oot saanut apua lastenhoidossa. Tuskinpa kukaan tuollaista ilkeytyään tekee kuitenkaan tahallaan.

Vierailija kirjoitti:

Anopin kanssa keskusteltu perinpohjaisesti. Ei kuulemma ymmärtänyt kuinka tärkeää täysimetys minulle oli. Oli pahoillaan asiasta, halusi vain nähdä vauvan ilmeen kun saa perunaa. No joka tapauksessa, luotto anoppiin kärsi kyllä pahasti ja edelleen minua vi***taa. Jatkan imetystä kuten aiemminkin. Kuitenkin edelleen se fiilis, että täysimetys nyt meni. Vaikkakin vauva oli kolannut suurimman osan perunasta ulos suusta. Tämäkin kertoo sen, että valmiuksia kiinteille ei vielä ole! Kommenttien perusteella joidenkin ilmeisesti vaikea ymmärtää kuinka tärkeä asia imetys minulle oli. Vain parasta parhaalle.

Suretko oikeasti eniten sitä, ettet pääse sanomaan, että lapsi sai pelkkää rintamaitoa ekat 6 kk:tta? Mites ne äidit, jotka eivät voi imettää tai joutuvat antamaan lisämaitoa, koska vauvan paino ei nouse, kuten itse jouduin tekemään. Imetys on loistava tapa ruokkia lapsi, mutta jotain suhteellisuudentajua. Itseäni vituttaisi, että anoppi tekee tuollaista selkäni takana, mutta tuo imetyksen sureminen on oikeasti aika hölmöä.

Missä vaiheessa äitiydestä on tullut aivan tällaista sairasta touhua? Järkyttävää suorittamista ja kontrollifriikkiyttä etenkin, mitä tulee imetykseen. Ei näin voi kasvaa millään muotoa tervettä ja tasapainoista lasta, kun äiti on tuollainen. Nyt järki käteen ja merkittävää rentoutumista niin kaikki voi perheessä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Minun neuvolakortissani 60-luvulta luki 2 vk kohdalla: "kehotetaan antamaan raasteita ja mehuja." Aika ok ihminen minustakin tuli. Tuskin vauva pysyvästi potaatista tärviölle menee. 

Ei mene ei. Tuo ei ole se pointti vaan se että anoppi toimii lapsen kanssa kuin se oli hänen omansa eikä pojan ja ap:n. Kävelee yli, päättää vanhempien puolesta, vie äidiltä lapsen kehityksessä etapin jonka äitinolisi tietenkin halunnut itse oman lapsensa kanssa kokea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän, miksi päiväkodin täti mietti, että uskaltaako kertoa vai ei. Meidän tyttö on ensimmäiset askeleet ilman tukea päiväkodissa. Siitä ei ole kuvia, enkä minä, eikä mieheni niitä nähnyt. Täti oli miettinyt, että jättää kertomatta, kun aiemmin vastaavasta on pahoitettu mieli. Onneksi oli sen verran jo oppinut tuntemaan mua ja miestä, että tiesi että iloitaan aidosti tytön oppimasta, vaikka ei itse niitä askelia nähtykään. Nähtiin niitä sitten seuraavana aamuna :)

Meiltä kysyttiin etukäteen, halutaanko hoitajien valehtelevan, jos lapsi ottaa ensimmäiset askeleet päiväkodissa. Anoppi meni kuitenkin mielestäni liian pitkälle.

.

Mitä. Vittua. Juuri. Luin????????????

Nyt on pakko ottaa sukupuoli mukaan keskusteluun. Kuinka moni mies pahastuisi siitä että lapsi ottaa ensiaskeleensa päiväkodissa?

Tätä kysyttiin itse asiassa mieheltä, kun oli isäkuukaudella ja tutustuivat lapsen kanssa päiväkotiin. Oli sanonut, että ei tarvitse valehdella. Olen itse samaa mieltä. Niitä hienoja hetkiä tulee lapsen kanssa lukuisia, vaikka ne ekat askeleet missaisikin. Lapsi kyllä otti ekat askeleensa kotona.

Vierailija kirjoitti:

Missä vaiheessa äitiydestä on tullut aivan tällaista sairasta touhua? Järkyttävää suorittamista ja kontrollifriikkiyttä etenkin, mitä tulee imetykseen. Ei näin voi kasvaa millään muotoa tervettä ja tasapainoista lasta, kun äiti on tuollainen. Nyt järki käteen ja merkittävää rentoutumista niin kaikki voi perheessä paremmin.

Ei vaan empatiaa lapsen vanhempien kunnioitusta käteen niin kaikilla on parempi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän, miksi päiväkodin täti mietti, että uskaltaako kertoa vai ei. Meidän tyttö on ensimmäiset askeleet ilman tukea päiväkodissa. Siitä ei ole kuvia, enkä minä, eikä mieheni niitä nähnyt. Täti oli miettinyt, että jättää kertomatta, kun aiemmin vastaavasta on pahoitettu mieli. Onneksi oli sen verran jo oppinut tuntemaan mua ja miestä, että tiesi että iloitaan aidosti tytön oppimasta, vaikka ei itse niitä askelia nähtykään. Nähtiin niitä sitten seuraavana aamuna :)

Meiltä kysyttiin etukäteen, halutaanko hoitajien valehtelevan, jos lapsi ottaa ensimmäiset askeleet päiväkodissa. Anoppi meni kuitenkin mielestäni liian pitkälle.

.

Mitä. Vittua. Juuri. Luin????????????

Nyt on pakko ottaa sukupuoli mukaan keskusteluun. Kuinka moni mies pahastuisi siitä että lapsi ottaa ensiaskeleensa päiväkodissa?

Tätä kysyttiin itse asiassa mieheltä, kun oli isäkuukaudella ja tutustuivat lapsen kanssa päiväkotiin. Oli sanonut, että ei tarvitse valehdella. Olen itse samaa mieltä. Niitä hienoja hetkiä tulee lapsen kanssa lukuisia, vaikka ne ekat askeleet missaisikin. Lapsi kyllä otti ekat askeleensa kotona.

Ja ihan valehdella-sanaa käyttivät? Suhteellisen tökeröä.

Mikä pakkosuorittaminen on joku täysimetys? Ja pahimmillaan lapsi on sitten nälissään, että äiti saa taas yhden suoritusmerkin äitiydestä, joka ei tuo iloa yhtään kenellekään toiselle sen äidin lisäksi. Et tule ikinä saamaan tuollaisesta pakkomielteestä keneltäkään kiitosta, et tee mitään hienoa, et mitään "parempaa". Kukaan ei tule sanomaan, kuinka hieno äiti olet. Tuhoat vielä suhteesi anoppiinkin tuolla pakkomielteilyllä - ehkä anoppi halusi antaa perunaa, koska lapsi on vaan niin nälissään. Meillä ei ainakaan kumpikaan lapsi pärjännyt pelkällä maidolla tuossa iässä vaan itkivät nälkää koko ajan. Lähipiirissä on taas yksi erittäin aliravittu lapsi, joka itkee nälkäänsä koki ajan, mutta kun on "pakko täysimettää" että saa sulan hattuun, joka ei ketään kiinnosta....

Toivon todella että katsot nyt kunnolla peiliin ja alat miettimään myös muita kuin itseäsi tässä

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä isovanhempia jotka eivät kunnioita vanhempien kasvatuslinjoja ja päätöksiä. En lainkaan. Itse perunansyönti on pikkujuttu, mutta se että tehdään päätöksiä omatoimisesti ja kunnioittamatta vanhempien toiveita ei ole pikkujuttu ainakaan minulle. Koska yleensä sooloilut eivät jää perunan syöntiin. Pienen lapsen kasvattaminenkin hankaloituu kovasti jos johdonmukaisesta linjasta poiketaan. 

Juuri siksi alle 2v lasta ei saisi lainkaan antaa muiden hoitoon, koska kehenkään ei oikeasti voi eikä pidä luottaa. Isä ja äiti hoitavat lapsen yhdessä, tekevät päätökset lapsen asioista ja ymmärtävät, että tätä vaihetta kestää vain muutaman vuoden. Sen aikaa pystyy olemaan ilman kampaajaa ja parisuhdeviikonloppuja, koska lapsen paras menee kaikessa aina edelle. Lapsen kasvattaminen on vanhempien tehtävä ja vain he tietävät, miten toimia oikein.

Miksi ihmeessä kukaan antaa muutaman kuukauden ikäisen muille hoitoon, jos sydämessään tietää, että se on lasta kohtaan väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun neuvolakortissani 60-luvulta luki 2 vk kohdalla: "kehotetaan antamaan raasteita ja mehuja." Aika ok ihminen minustakin tuli. Tuskin vauva pysyvästi potaatista tärviölle menee. 

Ei mene ei. Tuo ei ole se pointti vaan se että anoppi toimii lapsen kanssa kuin se oli hänen omansa eikä pojan ja ap:n. Kävelee yli, päättää vanhempien puolesta, vie äidiltä lapsen kehityksessä etapin jonka äitinolisi tietenkin halunnut itse oman lapsensa kanssa kokea.

Se on peruna eikä mitään etappi! Joku roti.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää. Et oo tosissasi? Sun elämä kaatuu nyt tähän? Eiköhän maailmassa kuule oo pikkasen isompiakin murheita. Nyt järki käteen Hei ja aikuiseksi kasvamisen paikka . Kehtaa olla vihainen , vaikka oot saanut apua lastenhoidossa. Tuskinpa kukaan tuollaista ilkeytyään tekee kuitenkaan tahallaan.

Nimenomaan ilkeyttään ja tahallaanhan anoppi tuon teki. Ei kai kukaan niin pässi ole että oikeasti ilman vanhempien suostumusta muuten vaan päättää milloin jonkun muun lapsi aloittaa kiinteät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän, miksi päiväkodin täti mietti, että uskaltaako kertoa vai ei. Meidän tyttö on ensimmäiset askeleet ilman tukea päiväkodissa. Siitä ei ole kuvia, enkä minä, eikä mieheni niitä nähnyt. Täti oli miettinyt, että jättää kertomatta, kun aiemmin vastaavasta on pahoitettu mieli. Onneksi oli sen verran jo oppinut tuntemaan mua ja miestä, että tiesi että iloitaan aidosti tytön oppimasta, vaikka ei itse niitä askelia nähtykään. Nähtiin niitä sitten seuraavana aamuna :)

Meiltä kysyttiin etukäteen, halutaanko hoitajien valehtelevan, jos lapsi ottaa ensimmäiset askeleet päiväkodissa. Anoppi meni kuitenkin mielestäni liian pitkälle.

.

Mitä. Vittua. Juuri. Luin????????????

Nyt on pakko ottaa sukupuoli mukaan keskusteluun. Kuinka moni mies pahastuisi siitä että lapsi ottaa ensiaskeleensa päiväkodissa?

Tätä kysyttiin itse asiassa mieheltä, kun oli isäkuukaudella ja tutustuivat lapsen kanssa päiväkotiin. Oli sanonut, että ei tarvitse valehdella. Olen itse samaa mieltä. Niitä hienoja hetkiä tulee lapsen kanssa lukuisia, vaikka ne ekat askeleet missaisikin. Lapsi kyllä otti ekat askeleensa kotona.

Ja ihan valehdella-sanaa käyttivät? Suhteellisen tökeröä.

No minulta asiaa ei kysytty vaan mieheltä. Mies muistaakseni käytti valehdella-sanaa. Tästä on nyt kolme vuotta aikaa, joten saatan muistaa väärin. Pointti oli kuitenkin se, että kysyivät lapsen aloittaessa päiväkodissa, haluammeko ettei meille kerrota, jos lapsi on ottanut ekat askeleet siellä eikä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei kerrota. Sanon, että hyvin nukkui ja söi, kaadan pullollisen äidinmaitoa viemäriin eikä kukaan saa koskaan tietää, että vauvojen ekat kiinteät ruuat on maisteltu mummolassa.

Mitä kiksejä tosta oikeen saat? Kuulostat aika pirulliselta ihmiseltä. Mee hoitoon.

Huh kun suututti ap:n puolesta! 6 viikon ikäisen vauvan äitinä ymmärrän kyllä täysin. Minullakin on tavoitteena 6kk täysimetys, ja voin vaan kuvitella, miltä tuntuu, jos on 5 kuukautta siinä jo hyvin onnistunut ja anoppi (tai kuka tahansa) tulee ja pilaa kaiken.

Minun anoppini juuri tuumaili, että kohtahan tälle aletaan antaa muutakin kuin rintamaitoa. Onneksi hänelle jo muutkin tekivät selväksi, että ei todellakaan vielä pitkään aikaan! Muutenkin kiristää hermoja, kun lähes väkisin tyrkytetään ties mitä vauvatavaraa, mikä kaikki "on niin hyvää, ettei teidän tarvitse mitään ostaa", ja todellisuudessa on jotain kamalassa kunnossa ja hajusta päätellen homeessa olevaa krääsää, mitä en todellakaan haluaisi tilaa viemään. Yritä tässä sitten säilyttää hyvät välit! Onneksi siis tämä aloitus, muistanpa ainakin olla antamatta vauvaani hoitoon varmaan ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun neuvolakortissani 60-luvulta luki 2 vk kohdalla: "kehotetaan antamaan raasteita ja mehuja." Aika ok ihminen minustakin tuli. Tuskin vauva pysyvästi potaatista tärviölle menee. 

Ei mene ei. Tuo ei ole se pointti vaan se että anoppi toimii lapsen kanssa kuin se oli hänen omansa eikä pojan ja ap:n. Kävelee yli, päättää vanhempien puolesta, vie äidiltä lapsen kehityksessä etapin jonka äitinolisi tietenkin halunnut itse oman lapsensa kanssa kokea.

Se on peruna eikä mitään etappi! Joku roti.

Voi taivas. Onko sulla lapsia? Muistatko esikoisesi kehitysvaiheet? Mulle ainakin oli tosi kiva ja tärkeä vaihe kun esikoisten kanssa maisteltiin ensimmäisen kerran kiinteitä. Muista myös sen kun lapsille laitettin ensimmäistä kertaa kengät jalkaan ja kokelivat tepsutella niillä. Jne jne. Miten voi olla niin älyttömän vaikea asettua toisen asemaan ja ymmärtää että omien lasten etapit (kyllä, etapit!) on tärkeitä joillekin? Ivaaminen ja vähättely näyttää olevan helpompaa kuin empatia, ikävä kyllä. :/