Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Saako naimisiin menneet naiset puhua vapaasti omasta suvustaan miehensä aikana?
26.05.2017 |
Omasta suvustaan, sukunimensä historiasta, sukunsa historiasta?
Meillä ukko menee ihan happameksi jos puhun, lapsille siitä ei saa puhua mitään, hän suuttuu. Onko muilla näin?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä keskustelut mielestäni käydään ennenkuin päätetään, kenen kanssa lyöttäydytään yhteen...
Mitkä keskustelut? Eli kaikki puhutaan ennen sitä ja sitten ei saa puhua enää?
Miten tyhmä on tyhmä?
No ei tuosta selvinnyt tarkoittaako kirjoittaja tuossa sukukeskusteluja vai sitä, saako naimisiinmenon jälkeen puhua suvustaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se on kyllä erittäin vanhanaikaista ajattelua että joku on "hienosta" suvusta ja joku "huonommasta" suvusta, nykyään jokainen ihminen on kuitenkin yksilö ja vaan omasta elämästään vastuusta, ei tule itselle suvun kunniat eikä häpeät. Ja sitäpaitsi, jokaisessa suvussa on omat "mustat lampaansa" ja ne muita paremmin menestyneet, ei niin hienoa sukua olekaan etteikö joku olisi kämmännyt elämässään.
Ja se mua jäi ihmetyttämään, että mikä se teidän poika oli synnärillä? Ja miksi poika siitä puhuu ylipäätään? Oliko hän alunperin sukupuoleltaan epämääräinen vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä keskustelut mielestäni käydään ennenkuin päätetään, kenen kanssa lyöttäydytään yhteen...
Mitkä keskustelut? Eli kaikki puhutaan ennen sitä ja sitten ei saa puhua enää?
No tietysti kaikki tärkeät asiat, joihin kuuluu toki molempien suvutkin. Miten voi mennä yhteen ja perustaa perheen ihmisen kanssa jonka kanssa ei ole puhunut omasta suvusta, ja siinä kohtaa huomannut jos toinen suhtautuu puheenaiheeseen oudosti.
Onko sun miehes ulkomaalainen tai jotain muuta outoa?
No ei ole.. Ihan normaali mies ja hyvin ylpeä omasta suvustaan ja sukulaisistaan.
Ollaan puhuttu ja keretty puhuun, tai minä olen puhunut, ei sitä keskusteluksi voi sanoa.
Et tiedetään hommat mutta vuosi vuodelta " saan" puhua asioista vähemmän ja vähemmän.[/NNo ei tuo nyt ihan normaalilta kuulosta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään saa. Naimisiin mentyä naisen on puhuttava vain niistä aiheista, mitkä kiinnostaa miestä. Ja jos ei mitään kiinnostavaa sanottavaa keksi, on oltava hiljaa.
Kaikkihan tämän tietää.
Juuri noin!
Miehiä kiinnostavia asioita:
- mopot, moottoripyörät
- mönkijät
- autot
- mahdollisesti lentokoneet, laivat
- kalja, viina
- tupakka, nuuska
- naiset
- pettäminen
- porno
- miesflunssa, joka on pahempi kuin naisten influenssa
- mahdollisesti juoksu ja kuntosali
Vierailija kirjoitti:
Mies ei siis kunnioita sua pätkääkään. En todellakaan suostuisi tuollaiseen parisuhteeseen.
No sitä minäkin pahaa pelkään.
Et onko tämä kunnioituksen puutetta vai koittaako eriyttää mua mun sukulaisista vai mikä on..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteessa ei ole tuollaisesta kokemusta. Sen sijaan isäni käyttäytyy noin suhteessa ex-vaimonsa eli äitini sukuun, sekä appivanhempieni sukuun. Hän myös näyttää hapanta naamaa, jos keskustelu kääntyy muihin kuin hänen aloittamiinsa aiheisiin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tosiaan ketään muita, jotka olisi miehestään huomannut samaa?
No toivottavasti ei ole. Ehkä jos menet tuonne Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivoitukset? Kertokaa! -ketjuun kyselemään, voit löytää kohtalontovereita.
Kyllä meillä saa puhua ihan mistä haluaa, vaikka exästä jos siltä tuntuu. Mies on itseasiassa todella kiinnostunut historiasta, ja ihan mielellään lueskelee minunkin sukukirjaani, ja kuuntelee tarinoita sukumme historiasta. Juuri eilen puhuttiin että voitaisiin kesällä mennä katselemaan isäni synnyinseutuja, kun mies ei ole siellä ikinä käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. Jatkan myöhemmin, mua komennettiin laittaan puhelin pois!:D
Okei, joo myönnän et tää rupee meneen vähä oudoksi.
Vierailija kirjoitti:
No se on kyllä erittäin vanhanaikaista ajattelua että joku on "hienosta" suvusta ja joku "huonommasta" suvusta, nykyään jokainen ihminen on kuitenkin yksilö ja vaan omasta elämästään vastuusta, ei tule itselle suvun kunniat eikä häpeät. Ja sitäpaitsi, jokaisessa suvussa on omat "mustat lampaansa" ja ne muita paremmin menestyneet, ei niin hienoa sukua olekaan etteikö joku olisi kämmännyt elämässään.
Ja se mua jäi ihmetyttämään, että mikä se teidän poika oli synnärillä? Ja miksi poika siitä puhuu ylipäätään? Oliko hän alunperin sukupuoleltaan epämääräinen vai mitä?
Siis poika oli mun sukunimellä, äitinsä, hetken ennenkuin isä tunnusti hänet. Näin kun ei olla naimisissa.
Ollaan asialle naureskeltu kun meidän naimisiin menosta ollut vanhimman kanssa puhetta, olen kertonut että hän oli hetken minun tyttönimellä. Tätä mies ei voi sietää!
Jaa että isän synnyinseuduille lähtee joku!? Ei ikinä!!! :D
Luulin että tää olis jotenkin normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on kyllä erittäin vanhanaikaista ajattelua että joku on "hienosta" suvusta ja joku "huonommasta" suvusta, nykyään jokainen ihminen on kuitenkin yksilö ja vaan omasta elämästään vastuusta, ei tule itselle suvun kunniat eikä häpeät. Ja sitäpaitsi, jokaisessa suvussa on omat "mustat lampaansa" ja ne muita paremmin menestyneet, ei niin hienoa sukua olekaan etteikö joku olisi kämmännyt elämässään.
Ja se mua jäi ihmetyttämään, että mikä se teidän poika oli synnärillä? Ja miksi poika siitä puhuu ylipäätään? Oliko hän alunperin sukupuoleltaan epämääräinen vai mitä?
Siis poika oli mun sukunimellä, äitinsä, hetken ennenkuin isä tunnusti hänet. Näin kun ei olla naimisissa.
Ollaan asialle naureskeltu kun meidän naimisiin menosta ollut vanhimman kanssa puhetta, olen kertonut että hän oli hetken minun tyttönimellä. Tätä mies ei voi sietää!Jaa että isän synnyinseuduille lähtee joku!? Ei ikinä!!! :D
Luulin että tää olis jotenkin normaalia.
Ei todellakaan ole normaalia!
Alue: Aihe vapaa
Mies ei siis kunnioita sua pätkääkään. En todellakaan suostuisi tuollaiseen parisuhteeseen.