Työhaastattelussa : "Kerro lempirunoilijasi tunnetuin runo"
Tätäkö tämä nykyään on? Työnhausta on tullut tuollaista teatteria. Haastattelussa en osannut kerta kaikkiaan mitään tuohon sanoa. Sanoin vain rekrytoijalle, että eiköhän tämä ollut tässä. Minä tulin hakemaan töitä, enkä paikkaa runokerhosta. Jos ihan oikeasti työn saamisesta tehdään näin vaikeaa, niin sitten lienee parempi, että työtä tekevät runoilijat elättävät minua, kun makaan sohvalla ja palstailen.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Olisin tykännyt paljon tuosta kysymyksestä.
Luulen kyllä, että tätä ei edes tapahtunut, mutta 4/5 kuitenkin.
Varmaan "Hymyilevä Apollo" olisi ollut turvallinen valinta, ilkikurisella päällä olisin valinnut runon "Toads", joka kertoo työn myrkyttävästä vaikutuksesta elämään ja uskalluksen puutteesta hypätä oravanpyörästä.
Hyvät valinnat.
Vierailija kirjoitti:
Minulta kysyttiin kerran tuo. Vastasin että Eino Leinon "Heinäsaari" ja perään lausahdin ne muutamat värssyt.
Ensinnäkään minun ei edes odotettu vastaavan kuin apteekin hyllyltä ja sitten vasta tilanne meni koomiseksi kun kysyin rekrypimulta osaisiko hän sen ruotsiksi. Osasihan hän, nokkelana lähti lausumaan sitä kunnes tajusi kuulostavansa todelta hölmöltä ja lehahti punaiseksi. Sen jälkeen totesin kuivasti "jos pysyttäisiin edelleen niissä asiakysymyksissä..."
En saanut paikkaa, mutta tulipahan osoitettua stereotyyppiselle hooärrän tädille että jää alta aikayksikön toiseksi jos alkaa leikkimään pikkunäppärää ja tsekkaamaan kuinka reagoin...
Joo, niin varmaan.
Minulle tuli mieleen Yrjö Jylhä:
Talvipäivä puolessa on vasta, hyökkäystä ei, vain tykkitulta. Viuhuu sirpaleet ja roiskuu multa.Haavoissaan vain joku hiljaa huokaa: veljet, vesitilkka tuokaa
Vaikuttavia sotarunoja
hänellä. Ehkä rekrytoija olisi ihmetellyt kun olisin itkua pidätellen paatoksella lausunut.
Multa kysyttiin, että minkälaisesta huumorista pidän. Tämä kysymys tuli mukamas loppukevennyksenä, sillä aiemmin multa kysyttiin vain itse työtehtävään sekä aiempiin työkokemuksiini liittyviä asioita. Olen autisti, joten paniikissa vaan vastasin että tilannekomiikka. No haastattelija jatkoi hiillostamista ja käski antaa esimerkkejä... Eihän siihen osannut sanoa kuin että Mr Bean :D Onneksi ei jatkanut kyselyä, että annappa tuostakin joku esimerkki...
Sain työpaikan ja tämä mua haastatellut oli siis tuleva esimieheni. Perehdyttämisestä ja johtamisesta ei ollut tietoakaan ja esimieheni ei edes oikein tuntunut kunnolla tietävän, minkälaiseen työtehtävään mut alunperin palkkasikaan. Kuulostaa hullulle mutta niin se oli, kunta-alalla siis kaiken lisäksi oltiin. Suurimmalta osin itse piti keksiä millä työpäivät täyttää.
Lähdin koeajalla, muutama kuukausi meni ennen kuin sain uuden ja paremman työn. Siellä ei sentään haastattelussa kysytty kuin itse työtehtävään liittyviä asioita.
Pahkasiasta olin vetänyt kauniin ja puhuttelevan buuriport_to runon joka menee jotenkin näin:
Sä senkin lihava buuriport_to, lopeta rotusort_to.
Munat sulta leikataan, silmäpussit meikataan.
Siinä sitten kimität, nee_ke_riä viihdytät.
ei Pegasokseni hurjana laukkaa
runoratsuni aina paskaa haukkaa
kevät tuli lumi sanoi puli puli...
tuntematon runoilija
eliitti kyykyttää tavallisia ihmisiä Suomessa kaikin tavoin ja mitään kapinaa ei ole vielä silti alkanut eliittiä vastaan
Vaikka martti syrjä ja vihreän joen varrella tjsp.
tai juice leskinen ja syksyn sävel
hector ja yhtenä iltana
Etc.
Kohtalo uhkaa hirmuisin
ammuin nuolen ilmoihin
ja albatrossia haavoitin
Aku ankasta, tekoälyn mielestä perustuu coleridgen runoon mutten tiedä.
Minä lausuin kylmästi Maamme - runon. Sitten kysyivät että olet siis isänmaallinen? Vastasin että "kyllä, on tiettyjä periaatteita, joita noudattamalla oma arki ja isänmaa pysyvät horjumatta pystyssä. Ilmeisesti minä en todellakaan sovi tähän työpaikkaan". Nousin ylös ja poistuin tilaisuudesta, sanaakaan sanomatta. Eivät ole soittaneet perään.
Olisin tykännyt paljon tuosta kysymyksestä.
Luulen kyllä, että tätä ei edes tapahtunut, mutta 4/5 kuitenkin.
Varmaan "Hymyilevä Apollo" olisi ollut turvallinen valinta, ilkikurisella päällä olisin valinnut runon "Toads", joka kertoo työn myrkyttävästä vaikutuksesta elämään ja uskalluksen puutteesta hypätä oravanpyörästä.