Lue keskustelun säännöt.
Työhaastattelussa : "Kerro lempirunoilijasi tunnetuin runo"
25.05.2017 |
Tätäkö tämä nykyään on? Työnhausta on tullut tuollaista teatteria. Haastattelussa en osannut kerta kaikkiaan mitään tuohon sanoa. Sanoin vain rekrytoijalle, että eiköhän tämä ollut tässä. Minä tulin hakemaan töitä, enkä paikkaa runokerhosta. Jos ihan oikeasti työn saamisesta tehdään näin vaikeaa, niin sitten lienee parempi, että työtä tekevät runoilijat elättävät minua, kun makaan sohvalla ja palstailen.
Kommentit (55)
Ehkä tuolla mitattiin kykyä mukautua haastaviin tilanteisiin ja ärsyyntymiskynnystäsi. Minä olisin vastannut, että en harrasta runoutta, mutta Eino Leinon runoista olen pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkään en jaksa sitä, että haastatteluissa odotetaan jotain sirkusesitystä tai improvisaationäytelmää, viimeks kysyttiin mikä muumihahmo olisin ja miksi. Joo ihan hauskaa, mut oikeesti nyt...
Ei helvetti... olisin sanonut, että vihaan muumeja.
"Siitä Lieto Lemminkäinen läksi lylyn lykintähän, kalhun kannan potkintahan.
Hiihti maita hiihti soita hiihti aukkoja ahoja.
Tuli suiksi suksiloista, savu sauvojen nenistä."
Tämä oli peruskoulun tokaluokan oppikirjassa keväällä seitsemänkymmentäviisi. Muistan tuon pätkän Kalevalasta vielä 42 vuotta myöhemmin.
Runomitta oli muistaakseni nelipolvinen trokee, hauska rytmi. Pitäisi kyllä lukea koko Kalevala...
Minulta on kysytty mitä ihmeellisempiä kysymyksiä työhaastatteluissa, mutta toisaalta ymmärrän. Olen työskennellyt niin asiakaspalvelijana, esiintyjänä, muusikkona jne... Kaikissa näissä tarvitaan nopeaa reagointikykyä.
AINAKO sinulle tulee näitä runokysymyksiä työhaastatteluissa? Olen lukenut tämän sanasta sanaan samanlaisen kirjoitukseen täältä vuosien mittaan jo useamman kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lue runoja, mutta tuohon voisin ihan lonkalta heittää että Eino Leinon Nocturne. Sen osaan lausua vaikka ulkoa, jos pitäisi jotenkin todistaa sanansa.
Olen vastannut, että Jussi Haavisto ja runo aamusta.
Täysin keksitty juttu, ei tuollaista runoilijaa edes ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä alan töitä hait?
Testattiinkohan tuolla yleissivistystä tai jotain?
Itse voisin vain tunnustaa, etten juurikaan lue runoja enkä tunne runoilijoita.
Liekö tuohon haettu hyvää "oikeaa" vastausta, vai onko oleellista enemmänkin se, millä tavalla vastaa?
Onkohan suurimmalla osalla ihmisistä edes lempirunoilijaa? Ehkä tuollaisella kysymyksellä yritetään selvittää, miten vastaa ihminen, joka ei lue runoja: yrittääkö esittää sivistyneempää ja keksiä vastausta, vaikka oikeasti ei ole mitään lempirunoilijaa.
"Näytänks mä siltä, että mulla ois joku lempirunoilija........?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on nykyään niin hienoja psykologisia neroja tms., joten tuollaisia pelleilykysymyksiä on silloin kyseltävä haastatteluissa. Jotenkin ne vaan kuvittelee vetävänsä punaisesta langasta kysymällä vaikka runoa, jolla sitten päästään kiinni kaikkiin ihmisen ominaisuuksiin työntekijänä. Melko näppärää. Ne on myös lukeneet Helsingin Sanomista NYT -liitettä tai Imagea, jossa on ilmeisesti ollut sitten jonkinlainen positiivissävytteinen artikkeli tälläisistä haastattelukysymyksistä; tai ne luuli sitä positiiviseksi artikkeliksi, oikeasti se oli kuitenkin sarkastinen pilkka-artikkeli jenkkityylisestä pelleilystä, mutta nämä pellet käsittivät sen niin, että tälläisiä on kyseltävä, jotta saadaan hyvä työntekijä. Siitä lähtien ne on tehneet niin. Se on niin cool.
Millaista työtä hait? Ymmärrän oikein hyvin, jos työsi liittyisi jollakin tavalla runouteen. Runokysymykseen ehkä olisin vastannut jotain "latua käyden on ladun vanki, vapaa on vain umpihanki", kuka lieneekin runoilija.
Minulta on kysytty "mikä eläin olisit". Siinä vaiheessa tuli kyllä mieleen, että kukahan nämä kysymykset on laatinut. Ja kunnan johtavaa virkaa olin hakemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
martti syrjä: vihreän joen rannalla
kuinka niin?
Ap:n reaktio oli hyvä. Minäkin olen kerran tullut kesken rekrytoinnin siihen tulokseen, että tämä ei olekaan minulle sopiva paikka. Minulle oli jo tarjottu muualta töitä, joten toin kesken rekryn ilmi, että tämä ei ilmiselvästikään ole minun hommaani ja kerroin, että otan toisen työpaikan vastaan. Hauskaksi asian teki se, että nämä kaksi yritystä olivat kytköksissä toisiinsa ja olinkin yhtäkkiä ostajan roolissa. Rekrytoija selkeästi hermostui asiasta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistan kun kekkonen lausui tämän runon, osan. en siksi mutta kuitenkin.
Kaita polku kaivolta ovelle
nurmettuu.
Ikkunan edessä
pystyyn kuivunut omenapuu.
Reppu naulassa ovenpielessä,
siinä linnunpesä.
Kun olen kuollut, kun olen kuuollut.
Kesä jatkuu. Kesä
Kuinka on voinut kukaan ihminen tehdä näin hyvä runon.
Vierailija kirjoitti:
"Siitä Lieto Lemminkäinen läksi lylyn lykintähän, kalhun kannan potkintahan.
Hiihti maita hiihti soita hiihti aukkoja ahoja.
Tuli suiksi suksiloista, savu sauvojen nenistä."
Tämä oli peruskoulun tokaluokan oppikirjassa keväällä seitsemänkymmentäviisi. Muistan tuon pätkän Kalevalasta vielä 42 vuotta myöhemmin.
Runomitta oli muistaakseni nelipolvinen trokee, hauska rytmi. Pitäisi kyllä lukea koko Kalevala...
Minäkin muistan tuon runon. Meidän piti ilmeisesti opetella tuo pätkä ulkoa. Muuta en sitten kouluajoilta Kalevalasta muistakkaan. Nyt olen innostunut lukemaan Kalevalaa ihan tosissaan. Ei mennyt kuin tuollaiset viisikymmentä vuotta, että into virisi ja kieli virkosi...
hhyvä kirjoitti:
muistan kun kekkonen lausui tämän runon, osan. en siksi mutta kuitenkin.
Kaita polku kaivolta ovelle
nurmettuu.
Ikkunan edessä
pystyyn kuivunut omenapuu.
Reppu naulassa ovenpielessä,
siinä linnunpesä.
Kun olen kuollut, kun olen kuuollut.
Kesä jatkuu. KesäKuinka on voinut kukaan ihminen tehdä näin hyvä runon.
Lauri Viita
Hyvä kysymys, mittaa yleistietoa.
Vierailija kirjoitti:
Millaista työtä hait? Ymmärrän oikein hyvin, jos työsi liittyisi jollakin tavalla runouteen. Runokysymykseen ehkä olisin vastannut jotain "latua käyden on ladun vanki, vapaa on vain umpihanki", kuka lieneekin runoilija.
Minulta on kysytty "mikä eläin olisit". Siinä vaiheessa tuli kyllä mieleen, että kukahan nämä kysymykset on laatinut. Ja kunnan johtavaa virkaa olin hakemassa.
Millaista työtä hait? Ymmärrän oikein hyvin, jos työsi liittyisi jollakin tavalla runouteen. Runokysymykseen ehkä olisin vastannut jotain "latua käyden on ladun vanki, vapaa on vain umpihanki", kuka lieneekin runoilija.
Hellaakoski, kokoelmasta Huojuvat keulat. Mun lempparini myös.
Vierailija kirjoitti:
Sinulta testattiin kykyä reagoida yllättäviin tilanteisiin. Niitähän tulee työelämässä jos jonkinlaisia. Asiakkaat saattavat olla outoja jne. Sinä paljastit asenneongelmasi ja säästit rekrytoijan aikaa. t.2
Ja rekrytoija paljasti tapansa kohdella työntekijöitä.
Jos työnhakijoita kohdellaan kuin koe-eläimiä ja nöyryytetään hassunhauskoilla kompakysymyksillä, on työnantajakin mennyt pahasti metsään. Pitkällä tähtäimellä työnantajan maine kärsii vit tumaisista rekryprosesseista ja vaikutus työyhteisöön voi olla negatiivinen. Parhaat työntekijät ovat inhimillisiä, työlleen omistautuvia ja työnantajalle lojaaleja. Heitå kannattaa kunnioittaa alusta asti.
Hetken miettiminen voisi tulla, mutta kyllä sieltä aina joku Vaka vanha Väinämöinen irtoisi.