Professorit ja lehtorit kiusasivat minua yliopistossa. Muita?
Jouduin heti opintojen alussa silmätikuksi. Opiskelin alaa, jolla pitkät perinteet "näin tulee ajatella". Meille kuitenkin opetettiin, että opiskelijan tulee kyseenalaistaa kaikki ja vain näin voi kehitys ja tiede mennä eteenpäin.
Tässä kohtaa tein virheen. Uskoin vilpittömästi, että voin rohkeasti kyseenalaistaa kuulemaani. Miksi tätäkin asiaa tutkitaan? Mitä hyötyä tästä on? Tiettyjen luennoitsijoiden opetustyylistä ei saanut puhua.
Opin nopeasti, että kyseenalaistin väärin. Sain proffien ja lehtorien vihat niskaani. Yritin vain kehittää esim. opetusmetodeja.
Muilla samoja kokemuksia?
Kommentit (19)
Tein opintoja myös muissa laitoksissa ja tdk:ssa, jossa vastaavaa ei tapahtunut. Kiusaaminen tapahtui ainoastaan omalla laitoksella.
no miten se ilmeni. minua taas kiusataan vaikken ole koskaan pahoittanut kenenkään niiden mieltä enkä ole paljon äänessä.
Vierailija kirjoitti:
no miten se ilmeni. minua taas kiusataan vaikken ole koskaan pahoittanut kenenkään niiden mieltä enkä ole paljon äänessä.
Välinpitämättömyys, ei vastattu kun kysyin. Annettiin väärää tietoa esim. kursseista. Myös arvostelu oli usein pärstäkertoimella tarkennettua.
Vierailija kirjoitti:
Provo
Olisikin provo, mutta ei ole.
Opiskelin pienellä laitoksella, jossa ihmisten arvostus oli minusta paljon akateemisiin suorituksiin kytköksissä. No, tuo ala oli mulle vain varasuunnitelma ja olin koko ajan aikeissa vaihtaa. Tein paljon muita kursseja. Tunsin, etten ollut välttämättä pidetyin opiskelija henkilökunnan keskuudessa :D Välillä tuntui kyllä kurjalta. Mutta toisaalta enpä tiedä miten oikein itsekään tuli toimittua.
mutta en ainakaan päin naamaa kiusaamista kokenut
7
Olisin uskonut vielä yhdestä tyypistä, mutta että oiekin monikossa löysit "kiusaajia".... Kokemuksesi voi ollakin sinusta ihan aito, mutta oletkohan kumminkin niitä ihmisiä, jotka olettavat kaiken harmin johtuvan "kiusaamisesta"... Vähän kuin se Valtteri bussipysäkillä. Monta valkoihoistakin heppua jää päivittäin pysäkeille, mutta tässä yhdessä tapauksessa syyksi vedettiin r*sismi...
Anteeksi nyt, mutta ap kuulostaa sellaiselta ärsyttävältä, pikkuvanhalta vänkääjältä, joka on ihan joka asiaan kommentoimassa "miksi näin, miksi noin, miksi tällainen tehtävä, miksi tällainen opetustyyli, miksimiksimiksi". Meillä oli yksi tuollainen opiskeluryhmässä, hänestä eivät pitäneet sen paremmin luennoitsijat kuin toiset opiskelijatkaan.
Onko sinulla aina ollut vaikeuksia ihmissuhteissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no miten se ilmeni. minua taas kiusataan vaikken ole koskaan pahoittanut kenenkään niiden mieltä enkä ole paljon äänessä.
Välinpitämättömyys, ei vastattu kun kysyin. Annettiin väärää tietoa esim. kursseista. Myös arvostelu oli usein pärstäkertoimella tarkennettua.
Aina välillä törmää näihin häiriköihin, jotka eivät kykene antaa opettajan opettaa vaan pomppivat pystyyn vähän väliä selittämään omiaan. Se häiritsee kaikkia. Ihan oikein, jos eivät noteeranneet.
Minä en olisi heti ap:takaan tuomitsemassa. Kaikkeahan tänne maailmaan mahtuu. Miten ilmenee, kuten joku tuossa kysyikin? Kyllähän kiusaamista voi olla huomiotta jättäminenkin, ihan kuin olisi ilmaa toisille. Mutta kyllä kai näihin on mahdollista jotenkin puuttua jos tulee kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, ainakin toivottavasti?
Kiusaaminen ei koskaan ole oikein. Mutta toisaalta kannattaa miettiä sitä, miten itse käyttäytyy. Onhan se vähän erikoista, että opiskelija yrittää opettaa kokenutta asiantuntijaa.
Jos nuoremmat vaiennetaan, maa olisi vieläkin pannukakku ja aurinko kiertäisi maata.
Ei naistutkimuksen laitoksella voi sanoa, että patriarkaatti elää vain naistutkijoiden päässä eikä palkkaeroja ole, koska kukaan ei pysty osoittamaan, että niitä on.
Kyllä ylemmän kunnioitus elää vieä HY:ssäkin.
Kerro nyt tarkemmin, miten kiusaaminen tapahtuu? Mitä olet kokenut? Mitä konkreettisissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuu? Mitkä ovat sinun mahdollisuutesi muuttaa tilanteita?
Ongelmia voi tulla, jos uutena opiskelijana yrität kehittää pitkään voimassa olleita opetusmetodeja.
Mieti, mitä itse tuumaisit, jos olisit jo pitkään kehittänyt työtäsi ja joku opiskelija ilmoittaisi sinulle heti, että toimit väärin?
Hyvin harva on niin looginen, ettei vedä tilanteesta herneitä nenäänsä, vaikka kuinka väittäisi, että palaute on tervetullutta.
Yritin kehittää opetusmetodeja = Pelasin Candy Crush Sagaa lippis väärinpäin jalat pöydällä ja valitin jokaisesta tehtävästä. Miks pitää olla tentti? Miks pitää lukea? Liian monta sivuu! Mä en jaksa! Oppimispäiväkirjat on hanurista!
Rohkeasti kyseenalaistin kuulemaani = Keskeytän luennoitsijan peruskurssilla, nillitän lukiopohjalta mututuntumalla ihan hölmöjä juttuja asiantuntijalle, joka ei voi kunnolla keskustella kanssani, koska en ymmärrä riittävästi aihesta
Henkilökunta kiusaa = henkilökunta turhautuu ja odottaa kärsivällisesti, että aivoni kehittyvät loppuun ja itseluottamukseni palaa realistiselle tasolle
Jutun opetus: Älä päde peruskursseilla. Todennäköisesti et tajua mitään, olet rasittava ja häiritset kaikkia muita, jotka ovat tulleet paikalle kuuntelemaan luennoitsijaa, eivät sinua.
Yliopistossa ei enää voida opettaa kaikkea kädestä pitäen yhdelle opiskelijalle. Vastuu tiedonhankinnasta on itsellä ja oman osaamisen arviointi on hyve. Toisin kuin lukiossa, joka pyrkii yleissivistämään ja aktivoimaan oppilaita, mututuntumalta keskustelu tunnilla ei ole enää toivottavaa. Lukiossa asiat ovat yksinkertaisia, yliopistossa on aika tajuta tiedon kompleksisuus ja se ettei asioita voi ymmärtää hetkessä ja ihan kaikkea ei voi tietää koskaan.
Tämä tapahtui siis HY:ssä.