Miten hyväksyisin sen, että en koskaan tule saamaan miestä koska olen ujo ja itsetuntoni on huono?
Olen 25-vuotias enkä ole koskaan seurustellut. En mielestäni ole ruma, en vain uskalla lähestyä miehiä vaikka joku sattuisi osoittamaankin kiinnostustaan. Syy tähän kaikkeen löytyy lapsuudesta ja teini-iästä. Minua käytettiin lapsena seksuaalisesti hyväksi ja lisäksi yläasteella oli aika pahaa koulukiusaamista.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nainen, etenkin kaksikymppinen, saa. Seksin lisäksi myös omaa ulkonäkötasoa ja muuta tasoaan paremman miehen, vaikka olisi 200 kiloinen sotanorsu. Siinä ei ujous paina pätkääkään vaakakupissa. Riittää että on pllu. Ja se on oikeasti etuoikeus, vaikka muulla tavalla pitäisi asiaan virallisesti suhtautua.
Kuulehan... olet täsmälleen samaa tasoa sen seuran kanssa mitä onnistut houkuttamaan. Jos miehenä saat huomiota vain sotanorsuilta, ne 200 kiloiset sotanorsut ovat silloin sitä sinun tasoasi. Jos tilanne ei miellytä niin miesten tulisi yrittää kehittää itseään eikä kitistä siitä kuinka he ovat etuoikeutettuja saamaan timmin kaunottaren vain koska se oma äiti aina kehui kultapoikaansa komeaksi.
Ei täysin pidä paikkaansa. Ns. sotanorsut yrittävät miesten parhaimmistoa. Ja usein vielä selkeämmin kuin kauneimmat naiset. Minua nyt ei kukaan yritä, mutta monesti näkee yöelämässä lihavien naisten olevan baarin tasokkaimpien miesten kimpussa.
Ja miehetkö eivät sitten toimi täsmälleen samalla tavalla? Ei perusnätti nainen saa miehiltä jatkuvia treffipyyntöjä ja iskuyrityksiä, samalla tavalla miehet keskittyvät kilpailemaan vain kauneimmista naisista ja muihin naisiin suhtaudutaan kämäisinä lohdutuspalkintoina.
Lihavat naiset saattavat usein olla keskivertonaista suorasukaisempia, mutta ehkä juuri tämä piirre viehättää miesten parhaimmistoa? Lihava nainen tietää että passiivisella käytöksellä hän jää helposti seinäruusuksi, joten hän ottaa ohjat omiin käsiinsä ja lähestyy häntä kiinnostavia miehiä.
Se on vaan niin sattumankauppaa. Toki jollei ikinä käy missään tai esim. käytä jotain treffipalstaa tms, niin eihän sitä silloin todennäköisesti ketään löydäkään. Kyllä se sit tapahtuu kun on tapahtuakseen, ja tapaa jonkun sopivan ihmisen. Tunnen kauniita, mukavia parikymppisiä "ikisinkkuja", jotka ei vaan oo tavanneet ketään sopivaa, joka olis myös heistä kiinnostunut. Ja tunnen rumia ja ei-niin-mukavia, jotka ovat löytäneet hyviä kumppaneita. Tuurista se vaan on paljon kiinni.