Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää siskon ulkomaalainen poikaystävä. Neuvokaa kiltit mitä voisin tehdä?
24.05.2017 |
Siis minun rakas pikkusiskoni kyseessä. Ainoa sisarukseni, ollaan aina oltu läheisiä, vaikka ikäeroa on muutama vuosi. Mutta viime vuosina meidän suhde on muuttunut huonommaksi.
Sisko on seurustellut viisi vuotta brittiläisen miehen kanssa. Mies on tavallaan ihan symppis ja mukava. Mutta asuttuaan Suomessa jotain 8 vuotta, hän ei tunnu olevan ollenkaan kiinnittynyt Suomeen tai edes kiinnostunut maasta ja sen ihmisistä tai kulttuurista. Koska olemme pieni ja suhteellisen tiivis perhe, vietämme paljon juhlapyhiä ja muuta aikaa yhdessä. Käymme vanhempien luona syömässä, ollaan mökillä yhdessä jne.
Nyt viiden vuoden ajan ollaan menty täysin tämän heikoimman lenkin eli siskon poikaystävän ehdoilla. Koska hän ei ymmärrä sanaakaan suomea (sinänsä saavutus ottaen huomioon, että hän on asunut täällä lähes koko aikuisikänsä), täytyy kaikki keskustelu käydä englanniksi. Me kaikki kyllä osaamme englantia ja muitakin kieliä, mutta jotenkin turhauttavaa käydä ihan kaikki keskustelut vieraalla kielellä niin, että poikaystävä ymmärtää. Ja hänestä todella on epäkohteliasta, jos puhumme suomea hänen seurassaan. On huomauttanutkin asiasta. Ja siskoni on hankalassa välikädessä, koska haluaa olla meidän seurassa, mutta joutuu olemaan koko ajan varpaillaan ja selittämään asioita poikaystävälleen.
Vähän samaan asiaan liittyen, poikaystävä ei tiedä yhtään mitään Suomesta ja suomalaisesta elämänmenosta. Hän ei pysty keskustelemaan mistään normaaleista asioista, joista suomalaiset perheessä puhuvat. Ja taas sisko tulee väliin ja sanoo, että täytyy puhua asioista, jotka kaikki tietää. Eli nyt viisi vuotta ollaan kyselty mieheltä asioita, joita yleensä kohteliaasti kysellään ulkomaalaiselta (lähinnä hänen omasta maastaan), kun hänet ensimmäisen kerran tavataan. Alkaa todella puuduttaa.
Lisäksi minun käy sääliksi sisko, koska hän joutuu elämään ja tekemään kaiken poikaystävänsä ehdoilla. Sisko on lukenut kieliä yliopistossa ja tykkää pyöriä näissä ulkomaalaisporukoissa, mutta jotenkin hänen koko elämänsä pyörii nykyään sen ympärillä, että hän on kulttuuripuskuri ja tulkki miehensä ja suomalaisuuden välillä. Välillä tämä on selvästi hyvin kuormittavaa siskolle.
Minulla ja miehelläni on paljon ulkomaalaisia kavereita täällä Suomessa, mutta kukaan heistä ei ole näin ummikko ja täysin eksyksissä kuin siskoni poikaystävä.
Tämä on kärjistynyt niin, että nyt jo ärsyttää mennä mökille juhannukselta, kun tietää, että sisko ja poikakaveri ovat siellä koko kesän.
Mitä voisin tehdä? Jos puhun siskolle tai poikakaverille, tiedän että he vain suuttuvat minulle. Ja sitä en halua tehdä. Isä ja äiti kärsivät tilanteesta myös, mutta eivät halua tehdä sille mitään.
Apua!
Kommentit (150)
Vieläkö irtoaa ap:lle hyviä neuvoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö irtoaa ap:lle hyviä neuvoja?
Juu, kiitokset vaan tarinasta. Aika pitkän ja viihdyttävän ketjun sait aikaiseksi, mutta kaikki tämähän olikin vain täysin keksittyä höpö-höpöä, eikö niin? Aika paljon näyttää ihmisillä olevan aikaa syventyä ihan fiktiivisiin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö irtoaa ap:lle hyviä neuvoja?
Juu, kiitokset vaan tarinasta. Aika pitkän ja viihdyttävän ketjun sait aikaiseksi, mutta kaikki tämähän olikin vain täysin keksittyä höpö-höpöä, eikö niin? Aika paljon näyttää ihmisillä olevan aikaa syventyä ihan fiktiivisiin ongelmiin.
Tuota, en kyllä ole ap. Nostelin vain ketjua, koska aihe kiinnostaa. Itselläni on vähän vastaavanlainen ongelma. Ja olen kyllä saanut ketjusta kokeilunarvoisia vinkkejä, että sinällään ei ainakaan mulle ole väliä onko ap:n tarina keksitty vai ei.
No ongelmahan on ihan omatekoinen. Ei hankalia ihmisiä tarvitse nuoleskella. Jos mökki on yhteinen ja menette sinne vaikka nyt sitten juhannusta viettämään niin miksi antaisit jonkun ulkopuolisen britin sanella ehdot miten siellä ollaan ja mistä puhutaan ja millä kielellä. Minä ottaisin ainakin suomalaisia ystäviäni mukaani ja puhuisin suomea. Eikä minulla olisi tällöin mitään ongelmaa, britillä varmaan olisi mutta se olisi hänen ongelmansa ja se korjaantuisi varmastikkin sillä että herra yli herra vaivautuisi opettelemaan suomenkielen.
Tuossahan on kyseessä pelkkä vallankäyttö ja -näyttö. Mies haluaa alistaa siskoasi ja tehän olette osa siskoasi. Kyse on typerästä ihmistyypistä.
Kyllä sitä täällä kotimaassakin osataan. Samahan se olisi,jos mies nostelisi nokaansa ja sanoisi,ettei tyttöystävänsä savolainen perhe ja murre sovi hänen keskisuomalaiseen, suomen kirjakieltä eniten muistuttavaan murteeseensa ja kulttuuriinsa.
Niin kauan,kuin siskosi haluaa palvoa miestään, niin kauan kestää pompottelu. Voisi kysyä, mitä siskosi itse ajattelee siitä,että hän itse on kotoisin oloista, jotka eivät miestään tyydytä, eikä tule tyydyttämään. Että jotain niin mitätöntä mies tyttöystävässään näkee. Sinä itse voit päättää,haluatko olla mukana siskosi ja hänen miehensä käsikirjoituksessa roolissa, johon he sinua tyrkyttävät. Jos et, sinun ei tarvitse oĺla tyly eikä myöskään anteeksipyytelevä. Vain päätäväinen. Kyse on suhteestasi siskoosi,ei niinkään hänen mieheensä.
Aina on sellaisia ihmisiä, jotka haluavat puolisokseen jonkun,joka voi tuntea jotenkin itseään alemmaksi eli jotenkin vialliseksi tai ylemmäksi jumalaiseksi. Jokin sisäinen itsetuntopönkitys? Siinä sitten alistetaan tai mielistellään riippuen kummassa roolissa parisuhteessa ollaan. Sitten kun parisuhde kariutuu,uudeksi puolisoksi valitaan taas se ihana "ylhäinen jumalolento" tai "onneton alhainen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samalta saarelta on ystäväni mies. Ja aika hankalaksi meni eikä mies viihtynyt suomessa. Asuvat nyt Englannissa ja kun olen siellä käynyt, niin mies on tosi mukava.
Joskus mietin, että entä jos olisimme vain puhuneet suomea. Olisiko se jotenkin pakottanut miehen tuleen mukaan? Kun väänsimme hieman kiusaantuneina englantia niin juttujen sisällöt oli aika tylsiä ja muodollisia.
Mun mielestä nyt avoimesti asia esille. Eipä se tuosta voi enää kauheasti pahentaa.
Niin, miten tylsiä jutut olisivat olleet, jos olisitte pitäneet ne suomeksi sillä tasolla, että se brittimieskin ymmärtää? Toinen vaihtoehto jutella ihan normaalisti ja hän saa istua nurkassa.
Hyvinhän se on kotoutunut suomeen mikäli koko kesän kökkii jollakiin kälysellä mökillä hyttysten syöttinä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisko en tahtoisi sun jäävän kirjoitti:
kuulostaa erittäin tutulle kaikki nuo kerrotut. Oma isosiskoni meni naimisiin ja perusti perheen irlantilaisen kanssa. Asuvat Suomessa, ovat asuneet nyt noin 15 vuotta ja tämä mies ei edelleenkään edes yritä opetella Suomea, vaikka valittaa aina miten hän ei saa selvää suomalaisten engalnnista ja on kuulemma kauheeta kun ei saa palvelua englanniksi. Hän on hyvin uskovainen, joten tottahan nyt myös siskoni on mukana tässä, eikä siinä mitään ihmeellistä, koska sukuni on ollut paikoin erittäin uskovaista porukkaa, mutta tämä hänen hyvin avoin ja syvä uskovaisuus yhdistettynä kaikkeen Suomen dissaamiseen.. huhhuh... hänen FB päivitykset on puolet uskontojuttuja ja puolet Suomalaisten systeemien (ja ihmisten) arvostelemista. Tuntuu, että hän asuu Suomessa vain olosuhteiden pakosta, hän ei tunnu ollenkaan itse "kiinnittyvän" tähän maahan. Ja siskoni on välikädessä, koska haluaa asua lähellä perhettä, mutta tottakai haluaa olla myös ns samaa joukkuetta miehensä kanssa.
Todellakin kun ollaan seurassa, niin kaikki puhuu vain englantia, jotta tämä yksi rassukka ei vain jäisi pihalle keskusteluista. Tässä on vain se, että nyt pihalle jäävät kaikki ne perheenjäsenet, jotka eivät ymmärrä englantia. Mummot, vaarit ja sisarusten lapset istuu hiljaa ruokapöydässä, kun eivät voi osallistua keskusteluun, jota tämä yksi äänekäs jenkki dominoi. keski-ikäiset ja teinit yrittää kohteliaisuuttaan puhua englantia, kun kerran sitä hyvin osaavat.
minun niin käy sääliksi ihana siskoni. Hän saisi jonkun niin paljon paremman. En oikein edes usko, että he ovat hirmu onnellisia.. tai ehkä he ovat, se ei vain tunnu oikein välittyvän ulos päin.. siskolla ei ole enää juurikaan kavereita, ei harrastuksia, ei työtä tai mitään omaa. hän on kliinisesti masentunut ollut jo vuosikausia, eikä hänellä ole oikin mitöän muuta elämää kuin koti ja kirkossa käyminen. näillä taustoilla ihan ymmärrettävää että siskolla on aika korkea kynnys edes alkaa mitään eropuheita pitää miehen kanssa, joka joka käänteessä tekee selväksi miten suuren uhrauksen hän tekee asuessaan vaimonsa takia näin ällöttävässä maassa. Eron tullen olisi varmasti suuri vaara, että mies ottaisi lapset ja muuttaisi takaisin Irlantiin. kukapa sellaista uskaltaisi ihan pienin perustein ottaa riskiksi.
Irkku vai jenkki?
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama tilanne entisen parhaan ystäväni kanssa sillä erotuksella, että mies ei puhu edes englantia. Ystävä vaatii, että me muut opiskelisimme miehen kieltä, koska tämä ei opi englantia, suomea tai ruotsia. Valitettavasti tämä sai välit viilenemään, kun ei sitten kaikelta muulta hommalta saatu aikaiseksi opiskella ihan tarpeetonta kieltä.
Käsittämätöntä!
Aika hyvä pointti, miksi se ukkeli tutustuisi suomenkieleen ja maahan, kun se vähentää hänen viehättävyyttään morsmaikkunsa silmissä? :DD Eli oikeasti niitä sukutapaamisia terrorisoi tämä sisko, ei hänen brittimiehensä.