Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää siskon ulkomaalainen poikaystävä. Neuvokaa kiltit mitä voisin tehdä?
24.05.2017 |
Siis minun rakas pikkusiskoni kyseessä. Ainoa sisarukseni, ollaan aina oltu läheisiä, vaikka ikäeroa on muutama vuosi. Mutta viime vuosina meidän suhde on muuttunut huonommaksi.
Sisko on seurustellut viisi vuotta brittiläisen miehen kanssa. Mies on tavallaan ihan symppis ja mukava. Mutta asuttuaan Suomessa jotain 8 vuotta, hän ei tunnu olevan ollenkaan kiinnittynyt Suomeen tai edes kiinnostunut maasta ja sen ihmisistä tai kulttuurista. Koska olemme pieni ja suhteellisen tiivis perhe, vietämme paljon juhlapyhiä ja muuta aikaa yhdessä. Käymme vanhempien luona syömässä, ollaan mökillä yhdessä jne.
Nyt viiden vuoden ajan ollaan menty täysin tämän heikoimman lenkin eli siskon poikaystävän ehdoilla. Koska hän ei ymmärrä sanaakaan suomea (sinänsä saavutus ottaen huomioon, että hän on asunut täällä lähes koko aikuisikänsä), täytyy kaikki keskustelu käydä englanniksi. Me kaikki kyllä osaamme englantia ja muitakin kieliä, mutta jotenkin turhauttavaa käydä ihan kaikki keskustelut vieraalla kielellä niin, että poikaystävä ymmärtää. Ja hänestä todella on epäkohteliasta, jos puhumme suomea hänen seurassaan. On huomauttanutkin asiasta. Ja siskoni on hankalassa välikädessä, koska haluaa olla meidän seurassa, mutta joutuu olemaan koko ajan varpaillaan ja selittämään asioita poikaystävälleen.
Vähän samaan asiaan liittyen, poikaystävä ei tiedä yhtään mitään Suomesta ja suomalaisesta elämänmenosta. Hän ei pysty keskustelemaan mistään normaaleista asioista, joista suomalaiset perheessä puhuvat. Ja taas sisko tulee väliin ja sanoo, että täytyy puhua asioista, jotka kaikki tietää. Eli nyt viisi vuotta ollaan kyselty mieheltä asioita, joita yleensä kohteliaasti kysellään ulkomaalaiselta (lähinnä hänen omasta maastaan), kun hänet ensimmäisen kerran tavataan. Alkaa todella puuduttaa.
Lisäksi minun käy sääliksi sisko, koska hän joutuu elämään ja tekemään kaiken poikaystävänsä ehdoilla. Sisko on lukenut kieliä yliopistossa ja tykkää pyöriä näissä ulkomaalaisporukoissa, mutta jotenkin hänen koko elämänsä pyörii nykyään sen ympärillä, että hän on kulttuuripuskuri ja tulkki miehensä ja suomalaisuuden välillä. Välillä tämä on selvästi hyvin kuormittavaa siskolle.
Minulla ja miehelläni on paljon ulkomaalaisia kavereita täällä Suomessa, mutta kukaan heistä ei ole näin ummikko ja täysin eksyksissä kuin siskoni poikaystävä.
Tämä on kärjistynyt niin, että nyt jo ärsyttää mennä mökille juhannukselta, kun tietää, että sisko ja poikakaveri ovat siellä koko kesän.
Mitä voisin tehdä? Jos puhun siskolle tai poikakaverille, tiedän että he vain suuttuvat minulle. Ja sitä en halua tehdä. Isä ja äiti kärsivät tilanteesta myös, mutta eivät halua tehdä sille mitään.
Apua!
Kommentit (150)
Hyvä ettei äijä sentään vaadi koko perhettä vaihtamaan uskontokuntaa... Mutta joo, turhaan nöyristelette aikuisen ihmisen edessä, hänellä taitaa viirata päässä jos pakottaa kaikki olemaan hänen mieluisalla tavalla. Sanotte vaan että perskule meidän istujaisissa puhutaan omalla kotikielellä, no can do :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä asun Suomessa ruotsinkielisellä alueella ja vaikka olen asunut jo monta vuotta niin silti puhun kieltä huonosti. Sama englannin kanssa, vaikka sitä on vuosikausia opiskellut ja joka paikassa sitä kuulee...en tiedä mistä on kyse, mutta en vaan vieraita kieliä opi! Kaikki on hankalaa;.ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tietty puhuminen. Nolottaa tää tyhmyys ja kun kaikki muut tuntuu olevan niin kansainvälisiä ja kielet sujuu!
Olen asunut 5 vuotta maassa jonka kieltä yleisesti vaikeana pidetään. Enkä osaa vieläkään. Parhaani toki yritän enkä ikinä vaatisi paikallisia puhumaan vain englantia takiani. Mutta harmittaa etten opi nopeammin ja paremmin.
En ymmärrä miksi joku haluaa puhua tuon tollon kanssa. Puhukoon siskosi kanssa, kun kerta tykkää.
Mulla on ex-kaveri joka kuulostaa ihan samalta kuin siskosi poikaystävä.
Aluksi opetteli suomenkieltä koska haluaa asua Suomessa, ja kaverisuhteemme alussa puhuttiin kyllä mukiinmenevää suomea.
Mutta sittemmin yhtäkkiä ei muka osaakkaan suomea ja kaikki keskustelut pitää käydä nykyään englanniksi.
Tämä sama asia ilmeisesti pahentui, koska nykyään ei puhu tyttöystävänsä kanssa ollenkaan suomea eikä muutenkaan halua viettää aikaa tytön perheen/suvun kanssa koska keskustelu on käynyt niin vaikeaksi.
Ei kiinnosta suomen kulttuuri, ei, ja kaikki puheenaiheet pyörivät sen ympärillä mitä hän ymmärtää ja nimenomaan haluaa ymmärtää. Sitten nämä tyttöystävän sukutapaamisetkin kyllästyttävät, koska puheenaiheet junnaavat samoissa vanhoissa mutta uudet puheenaiheet eivät sitten kelpaa.
Itselle juurikin viimeinen pisara oli kun rupesi purkautumaan suhteestaan (ei kuulemma mene hyvin, mutta tyttöystävälle ei voi puhua) ja yritti povata minusta uutta tyttöystävää/tulkkia. Ei kiitos. Todellakin pistää vihaksi tyttöystävän puolesta.
Minä kyllä juttelisin siskolle asiasta... Tuohan on tavallaan jo itsesensuuria, ei tuommoinen ole kauhean tervettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa erittäin tutulle kaikki nuo kerrotut. Oma isosiskoni meni naimisiin ja perusti perheen irlantilaisen kanssa. Asuvat Suomessa, ovat asuneet nyt noin 15 vuotta ja tämä mies ei edelleenkään edes yritä opetella Suomea, vaikka valittaa aina miten hän ei saa selvää suomalaisten engalnnista ja on kuulemma kauheeta kun ei saa palvelua englanniksi. Hän on hyvin uskovainen, joten tottahan nyt myös siskoni on mukana tässä, eikä siinä mitään ihmeellistä, koska sukuni on ollut paikoin erittäin uskovaista porukkaa, mutta tämä hänen hyvin avoin ja syvä uskovaisuus yhdistettynä kaikkeen Suomen dissaamiseen.. huhhuh... hänen FB päivitykset on puolet uskontojuttuja ja puolet Suomalaisten systeemien (ja ihmisten) arvostelemista. Tuntuu, että hän asuu Suomessa vain olosuhteiden pakosta, hän ei tunnu ollenkaan itse "kiinnittyvän" tähän maahan. Ja siskoni on välikädessä, koska haluaa asua lähellä perhettä, mutta tottakai haluaa olla myös ns samaa joukkuetta miehensä kanssa.
Todellakin kun ollaan seurassa, niin kaikki puhuu vain englantia, jotta tämä yksi rassukka ei vain jäisi pihalle keskusteluista. Tässä on vain se, että nyt pihalle jäävät kaikki ne perheenjäsenet, jotka eivät ymmärrä englantia. Mummot, vaarit ja sisarusten lapset istuu hiljaa ruokapöydässä, kun eivät voi osallistua keskusteluun, jota tämä yksi äänekäs jenkki dominoi. keski-ikäiset ja teinit yrittää kohteliaisuuttaan puhua englantia, kun kerran sitä hyvin osaavat.
minun niin käy sääliksi ihana siskoni. Hän saisi jonkun niin paljon paremman. En oikein edes usko, että he ovat hirmu onnellisia.. tai ehkä he ovat, se ei vain tunnu oikein välittyvän ulos päin.. siskolla ei ole enää juurikaan kavereita, ei harrastuksia, ei työtä tai mitään omaa. hän on kliinisesti masentunut ollut jo vuosikausia, eikä hänellä ole oikin mitöän muuta elämää kuin koti ja kirkossa käyminen. näillä taustoilla ihan ymmärrettävää että siskolla on aika korkea kynnys edes alkaa mitään eropuheita pitää miehen kanssa, joka joka käänteessä tekee selväksi miten suuren uhrauksen hän tekee asuessaan vaimonsa takia näin ällöttävässä maassa. Eron tullen olisi varmasti suuri vaara, että mies ottaisi lapset ja muuttaisi takaisin Irlantiin. kukapa sellaista uskaltaisi ihan pienin perustein ottaa riskiksi.
Jos tuo AP ei nyt ollut pelkkä porvoolainen pelle niin mä voin kesällä tulla hyvinkin teitin mökille vaikka viikoks - en puhu sanaakaan englantia ja jos se ei arvon britille käy niin suksikoon vittuun. Ja Mököttämään en ala vaan huudan kurkku suorana jos joku puhuu englantia eikä suomea. Koska MINÄ en ymmärrä muuten!! Koska lähdetään AP?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs se britti tekee työkseen?
No en nyt tähän hänen tarkempaa työtä ajatellut laittaa. Pelkään jo muutenkin, että joku tunnistaa siskon ja poikakaverinsa. Sanotaan niin, että pätkätöitä ja hanttihommia. Ala on aika yhdentekevä. Ap
Miten kykenee tekemään 8v Suomessa pätkätöitä ja hanttihommia oppimatta alkuunkaan kieltä?
Varmaan jossain pk-seudun baarissa töissä. Niissä riittää baarimikkoja yms jotka eivät osaa edes tervehtiä suomeksi.
Luin kommentit sivulle 5 asti...
Alustus oli kerrankin kattava ja ap seuraa keskustelua, joten tässä oma vastineeni.
Suomalaiset vieraat mökille oli loistava keksintö. Neutraali, selkeä ja nopea tapa vaihtaa kieltä!
Pidemmän kaavan mukaan voisitte etsiä jonkun englanninkielisen tutkimuksen, jonka mukaan vierasta kieltä oppii parhaiten puhumalla. Ja sitten olette valmiina avuliaasti kertomaan kaikki asiat suomeksi myös. Maitoa ojennettaessa milk - maito, jne. Tätä poikaystävää varmasti ärsyttää koko asia, mutta sitten voi vedota tutkimukseen. Tai sitten valmistaudutte niin hyvin, että on jokaiselle päivälle mietitty kielen opettelemisen kokonaisuus ;)
Tämä voi johtaa siihen, että poikakaveri haluaa pois mökiltä, siihen tulee varautua, mutta lopputulos olisi joka tapauksessa se, että saatte puhua omalla kielellä.
Voihan myös etukäteen tiedottaa, että juhannusaattona puhutaan suomea (tai että joka toinen päivä mökillä puhutaan suomea), niin ei tulisi yllätyksenä ja poikaystävä osaisi varautua ja samalla voisi auliisti kertoa hänelle, että sisko kyllä kääntää tarvittaessa kaikki asiat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs tuntemani britti avioitui täällä ja oli tiukasti sitä mieltä ettei suostu opettelemaan kieltä.
Joskus viiden vuoden jälkeen hän kuitenkin alkoi oppia tahtomattaan kun asiakkaat ja pomot eivät vain osanneet englantia. Alansa on siis sellainen että sillä toimivat eivät välttämättä ole juuri kielistä välittäneet ja asiakkaistakin iso osa on vanhuksia. Nykyisin puhuu hyvin ja lähes ilman korostusta.
Vierailija kirjoitti:
Luin kommentit sivulle 5 asti...
Alustus oli kerrankin kattava ja ap seuraa keskustelua, joten tässä oma vastineeni.
Suomalaiset vieraat mökille oli loistava keksintö. Neutraali, selkeä ja nopea tapa vaihtaa kieltä!
Pidemmän kaavan mukaan voisitte etsiä jonkun englanninkielisen tutkimuksen, jonka mukaan vierasta kieltä oppii parhaiten puhumalla. Ja sitten olette valmiina avuliaasti kertomaan kaikki asiat suomeksi myös. Maitoa ojennettaessa milk - maito, jne. Tätä poikaystävää varmasti ärsyttää koko asia, mutta sitten voi vedota tutkimukseen. Tai sitten valmistaudutte niin hyvin, että on jokaiselle päivälle mietitty kielen opettelemisen kokonaisuus ;)
Tämä voi johtaa siihen, että poikakaveri haluaa pois mökiltä, siihen tulee varautua, mutta lopputulos olisi joka tapauksessa se, että saatte puhua omalla kielellä.
Voihan myös etukäteen tiedottaa, että juhannusaattona puhutaan suomea (tai että joka toinen päivä mökillä puhutaan suomea), niin ei tulisi yllätyksenä ja poikaystävä osaisi varautua ja samalla voisi auliisti kertoa hänelle, että sisko kyllä kääntää tarvittaessa kaikki asiat...
Niinpä just hellantuuteli sentään käydäänkö puuseessäkin pylly pyyhkimässä pritille kun ei ole suomen vessakulttuuriin tottunut. Voi että olet LÄLLY. Missään muussa maassa ei toimittaisi tälla tavalla.
Opi tai ole hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikista kommenteista, ideoista ja ehdotuksista. En ole ehtinyt lukea koko ketjua läpi vielä mutta aion sen kyllä tehdä!
Pari kommenttia liittyen ketjussa kirjoitettuun. En usko siskoni olevan mitenkään onneton suhteessaan. Hän ei ainakaan ole mitään puhunut. Samoin poikaystävänsä ei ole käsittääkseni narsisti tai muutenkaan persoonallisuushäiriöinen.
Sitä en tiedä, miten vakavana mies suhdetta pitää. Vaikea arvioida.
Sen tiedän, että siskolleni on ihan hirmu tärkeää seurustella englanninkielisen miehen kanssa. Kieltenopiskelijana (nyt toki jo valmistuneena) se on kai jonkinlainen statusjuttu. Eikä siskoni ikinä haluaisi puhua poikakaverinsa kanssa suomea. Se olisi ikäänkuin koko seurustelun pointin vastaista. Sisko rakastaa elää pienessä brittimaailmassaan, missä mies ja ystävät ovat jollain mentaalitasolla toinen jalka (tai enemmänkin) Britanniassa.
Tavallaan uskon myös, että häntä toisaalta ärsyttää se, että me (hänen perheensä) emme oikein mahdu tuohon pikku maailmaan. Ja me olemme heille ehkä tärkein kosketuspinta suomalaisuuteen. Siksi yhdessäolomme onkin niin vaikeaa. Sisko on se, joka aina pitää huolta, että puhumme kaikki englantia ja käsittelemme vain "brittiläisiä" aiheita. Hän on jopa aika hyvä tässä koulutuksensa vuoksi.
Tietenkään poikaystävä ei tee asioita helpommaksi olemalla niin yksioikoinen. Ja koska sisko on minulle rakas ja tärkeä, syytän mieluummin poikaystävää kaikesta. Joka tapauksessa hirveän hankala tilanne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä seurassa kuuluu puhua yhteistä kieltä - ei siitä pääse mihinkään. Jos on niin juntti, ettei suostu niin ei kannata vieraitakaan kutsua.
Jos 80% seurasta on suomalaisia ja ollaan Suomessa, niin mikähän se yhteinen kieli tällöin luontevimmin olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sä Ap sitten vingut jos sun siskosi päätös on niin tärkeä ja ylitsepääsemätön.
Kaikkien muiden mielestä täällä, sen britin kuuluu opetella suome edes auttavasti tai ei ainakaan vaatia mitään erikoiskohtelua.
Se että siskosi ei ole sinulle koskaan valitellut mitään parisuhdeongelmia ei niitä poista. Narsisti mies tulee aina 100% yllätyksenä muille sukulaisille, koska hän on lipevä"herrasmies".
Maassa maan tavalla sanoisin.
Mutta teitä ymmärtävisiä sosialitanttoja löytyy vain suomesta ei mistään muusta maasta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikista kommenteista, ideoista ja ehdotuksista. En ole ehtinyt lukea koko ketjua läpi vielä mutta aion sen kyllä tehdä!
Pari kommenttia liittyen ketjussa kirjoitettuun. En usko siskoni olevan mitenkään onneton suhteessaan. Hän ei ainakaan ole mitään puhunut. Samoin poikaystävänsä ei ole käsittääkseni narsisti tai muutenkaan persoonallisuushäiriöinen.
Sitä en tiedä, miten vakavana mies suhdetta pitää. Vaikea arvioida.
Sen tiedän, että siskolleni on ihan hirmu tärkeää seurustella englanninkielisen miehen kanssa. Kieltenopiskelijana (nyt toki jo valmistuneena) se on kai jonkinlainen statusjuttu. Eikä siskoni ikinä haluaisi puhua poikakaverinsa kanssa suomea. Se olisi ikäänkuin koko seurustelun pointin vastaista. Sisko rakastaa elää pienessä brittimaailmassaan, missä mies ja ystävät ovat jollain mentaalitasolla toinen jalka (tai enemmänkin) Britanniassa.
Tavallaan uskon myös, että häntä toisaalta ärsyttää se, että me (hänen perheensä) emme oikein mahdu tuohon pikku maailmaan. Ja me olemme heille ehkä tärkein kosketuspinta suomalaisuuteen. Siksi yhdessäolomme onkin niin vaikeaa. Sisko on se, joka aina pitää huolta, että puhumme kaikki englantia ja käsittelemme vain "brittiläisiä" aiheita. Hän on jopa aika hyvä tässä koulutuksensa vuoksi.
Tietenkään poikaystävä ei tee asioita helpommaksi olemalla niin yksioikoinen. Ja koska sisko on minulle rakas ja tärkeä, syytän mieluummin poikaystävää kaikesta. Joka tapauksessa hirveän hankala tilanne.
Ap
Tuo on muuten maailman nolointa, miten jotkut menevät aivan pyörälle päästään englantia puhuvan (usein miespuolisen) tyypin edessä. Esim. kaveriporukan illanviettoon eksyy joku englantia äidinkielenään puhuva, niin taatusti löytyy ainakin kaksi naisihmistä loputtomiin kikattelemaan kirkassilmäisinä tämän typerille jutuille. Loppuillasta kun nämä naisihmiset ovat kumonneet muutaman neuvoa antavan, niin riittää että tyyppi sanoo mitä tahansa äidinkielellään (vaikkapa toteavaan tyyliin "it's f***ing cold out here"), niin ilmoille helkähtää riemukas kikatus. Se on jotenkin niin helkatin noloa, välillä tuntuu että siihen myötähäpeän määrään kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Eräällä puolitutulla on ruotsalainen mies, joka asunut täällä kohta 20 vuotta ja osaa vain noin 15 sanaa suomea. Eivät puhu ruotsia keskenään, vaan englantia.
Kuulostaa järjettömältä. Kumpikaan ei saa puhua omaa äidinkieltään. Ja kyse vielä kahdesta kotimaan kielestä. Ja jos saavat lapsen niin vielä hullummaksi menee - joko lapselle puhutaan äidinkieltä köyhempää kieltä tai sitten toinen vanhempi ei ymmärrä mitä toinen lapselle puhuu.
Mun mies, myös britti on opetellut suomea pikku hiljaa. Suhteen alussa hän ymmärsi suomea, mutta ei juuri puhunut. Keskustelimme alkuaikoina mm. muutosta Britteihin, mutta olimme yhtä mieltä että jäädään Suomeen ainakin lapsen koulun ajaksi. Mies opetteli suomea, jotta arki helpottuisi ja pystyisi hoitamaan lapsen asioita yms. Kielen opettelusta on ollut hyötyä myös työelämässä, eli on saanut paremman työpaikan ja aseman.
Vierailija kirjoitti:
Sisko on se, joka aina pitää huolta, että puhumme kaikki englantia ja käsittelemme vain "brittiläisiä" aiheita.
Kun sisko seuraavan kerran patistaa teitä muita puhumaan englantia tai yrittää vaihtaa puheenaiheen brittiläiseksi, älkää menkö mukaan. Kyllä hänelle voi varmaan sanoa, että meillä oli tässä juttu kesken. Tai jos se tuntuu vaikealta, puhu siskollesi kahden kesken, että toivoisit hänen ohjailevan teitä vähemmän. (Mun siskolla on tapana pelätä kovasti, että seurueessa joku loukkaantuu. Siksi hän aiemmin yritti hyssytellä muita keskustelujen aikana, vaikka puheenaiheet olisivat olleet aika neutraaleja. Oli aika raskasta ja kiusallista. Siskoni lopetti, kun kerroin hänelle ottavani itse vastuun, jos joku minun jutuistani loukkaantuu.)
Kuulostaa kyllä siltä, että osa ongelmasta on siskossakin, kun hän pyrkii toimimaan puskurina poikaystävänsä ja muun perheen välillä. Siksi minusta tätä asiaa pitäisi lähestyä siskon kautta. Hän on myös tuonut äkkiväärän miehensä perheeseenne, joten hänellä on sen vuoksi velvollisuuskin kuulla teitä muita. Luulen, että tilanne helpottuisi olennaisesti, jos sisko ei yrittäisi suojella miestään loukkaantumiselta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikista kommenteista, ideoista ja ehdotuksista. En ole ehtinyt lukea koko ketjua läpi vielä mutta aion sen kyllä tehdä!
Pari kommenttia liittyen ketjussa kirjoitettuun. En usko siskoni olevan mitenkään onneton suhteessaan. Hän ei ainakaan ole mitään puhunut. Samoin poikaystävänsä ei ole käsittääkseni narsisti tai muutenkaan persoonallisuushäiriöinen.
Sitä en tiedä, miten vakavana mies suhdetta pitää. Vaikea arvioida.
Sen tiedän, että siskolleni on ihan hirmu tärkeää seurustella englanninkielisen miehen kanssa. Kieltenopiskelijana (nyt toki jo valmistuneena) se on kai jonkinlainen statusjuttu. Eikä siskoni ikinä haluaisi puhua poikakaverinsa kanssa suomea. Se olisi ikäänkuin koko seurustelun pointin vastaista. Sisko rakastaa elää pienessä brittimaailmassaan, missä mies ja ystävät ovat jollain mentaalitasolla toinen jalka (tai enemmänkin) Britanniassa.
Tavallaan uskon myös, että häntä toisaalta ärsyttää se, että me (hänen perheensä) emme oikein mahdu tuohon pikku maailmaan. Ja me olemme heille ehkä tärkein kosketuspinta suomalaisuuteen. Siksi yhdessäolomme onkin niin vaikeaa. Sisko on se, joka aina pitää huolta, että puhumme kaikki englantia ja käsittelemme vain "brittiläisiä" aiheita. Hän on jopa aika hyvä tässä koulutuksensa vuoksi.
Tietenkään poikaystävä ei tee asioita helpommaksi olemalla niin yksioikoinen. Ja koska sisko on minulle rakas ja tärkeä, syytän mieluummin poikaystävää kaikesta. Joka tapauksessa hirveän hankala tilanne.
Ap
Haa - tätä itse asiassa vähän epäilinkin jo ap: n avausselostuksen perusteella :) Siskon mies on omaksunut roolinsa anglofiilin rakkauden kohteena ja ymmärtää, että suomalaistuminen vähentäisi hänen arvoaan siskon silmissä. Ratkaisun avaimet taitaa kuitenkin löytyä sisaren suunnasta. Ehkä muutto britanniaan tekisi hyvää.
En lukenut koko ketjua, mutta ehdottaisin että alatte puhua englannin sekaan pikku hiljaa myös suomea. Sanaa sinne tänne, josko se sitten tarttuisi