Ylioppilaaksi pääsevä serkkuni on sitä mieltä että koko maailma on auki hänelle, ihan kaikki mahdollisuudet edessä. En osaa päättää kannustaisinko optimismiin vai kertoisinko suomalaisesta todellisuudesta ja arjesta nykyään

Vierailija kirjoitti:

Miksi juristi hengailee täällä eikä ole laskuttamassa tunteja?

Kaikki tuntemani juristit tekevät 60-tuntista työviikkoa.

Ohis. Et sitten osaa laskea, että 60-tuntiseen viikkoon riittää 10 tuntia 6 päivänä viikossa ja lisäksi kokonainen yksi päivä ilman työtä palautumiseen viikosta. Siitä jää kuule vielä monta tuntia per päivä muuhunkin, vaikka nukkuisi 8 tunnin yöunet joka yö. Kerkiää siinä välillä ajan kulukseen muutakin tehdä kun vain töitä.

t. 60-tuntisia viikkoja expattina maailmalla konsulttina vuosikausia yhteen putkeen tehnyt asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannusta optimismiin. Jossain vaiheessa vähän vanhempana hän itse huomaa miten asiat ovat, ja se on ihan riittävän raskasta, ilman että joku on jo aikaisemmin on lytännyt. Optimismi on hyvä asia, joka kannattaa säilyttää niin pitkään kuin pystyy. Kun sen menettää, sitä ei yleensä saa enää takaisin. Oi, ollapa taas teini ja optimistinen. 30v

Kummallista, että todellisuudesta vihjaaminen on "lyttäämistä".

Ap:n "todellisuus" ei ole välttämättä sama kuin serkun todellisuus 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Hei Aina Inkeri Ankeinen. Vaikka sulla on menny asiat alamäkeen, ei se tarkoita että serkullas menee. Maailma on just sellanen ku siihen asennoituu, joten ota serkustas oppia ja juhlapäivänä keskity vain hymyilemiseen hiljaa.

Hei kerro 400 000 työttömälle ja pakolaisille, että maailma on just sellanen ku siihen asennoituu. Kerro se natseille, jotka tappaa ihmisen kadulla. Kerro se naisille, jotka ei voi saada lapsia. Tai lapsille, joilla ei ole vanhempia.  Kerro se vaikka laulaen.

Niin että kun maailmassa paskaa tapahtuu, pitäisi tässä jokaisen käpertyä katkerana sitä parkumaan. Kummasti vain jotkut syvimmässä helvetissäkin kokevat jotain positiivista ja osaavat sitä pientä pilkahdusta arvostaa. Että kun maailmassa on työttömiä, pakolaisia, tappajia, lapsettomia ja orpoja 18 vuotias yo ei saisi asennoitua positiivisesti elämäänsä. Viha lisää vihaa, siinähän niität mitä kylvät. Onneksi suurin osa ihmisistä asennoituu ainoaan elämäänsä positiivisesti ja kaltaisesi kuuluvat marginaaliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Hei Aina Inkeri Ankeinen. Vaikka sulla on menny asiat alamäkeen, ei se tarkoita että serkullas menee. Maailma on just sellanen ku siihen asennoituu, joten ota serkustas oppia ja juhlapäivänä keskity vain hymyilemiseen hiljaa.

Hei kerro 400 000 työttömälle ja pakolaisille, että maailma on just sellanen ku siihen asennoituu. Kerro se natseille, jotka tappaa ihmisen kadulla. Kerro se naisille, jotka ei voi saada lapsia. Tai lapsille, joilla ei ole vanhempia.  Kerro se vaikka laulaen.

Niin että kun maailmassa paskaa tapahtuu, pitäisi tässä jokaisen käpertyä katkerana sitä parkumaan. Kummasti vain jotkut syvimmässä helvetissäkin kokevat jotain positiivista ja osaavat sitä pientä pilkahdusta arvostaa. Että kun maailmassa on työttömiä, pakolaisia, tappajia, lapsettomia ja orpoja 18 vuotias yo ei saisi asennoitua positiivisesti elämäänsä. Viha lisää vihaa, siinähän niität mitä kylvät. Onneksi suurin osa ihmisistä asennoituu ainoaan elämäänsä positiivisesti ja kaltaisesi kuuluvat marginaaliin.

Pystytkö toimimaan työelämässä tuolla ymmärryksen tasolla vai maksetaanko me veronmaksajat sun sossumassit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Hei Aina Inkeri Ankeinen. Vaikka sulla on menny asiat alamäkeen, ei se tarkoita että serkullas menee. Maailma on just sellanen ku siihen asennoituu, joten ota serkustas oppia ja juhlapäivänä keskity vain hymyilemiseen hiljaa.

Hei kerro 400 000 työttömälle ja pakolaisille, että maailma on just sellanen ku siihen asennoituu. Kerro se natseille, jotka tappaa ihmisen kadulla. Kerro se naisille, jotka ei voi saada lapsia. Tai lapsille, joilla ei ole vanhempia.  Kerro se vaikka laulaen.

Kertokaas nyt palstan iloiset ja onnelliset toisia ihmisiä katkeriksi ja pettyneiksi syyttelevät vastaus tähän ongelmaan. Vai onko kokoomusta äänestäneelle mammalle liian paha paikka? Väärä kysymys?

Teepäs tästä ihan uusi aloitus. Lue aloitus uudelleen, siinä ei taidettu pahemmin kysellä miten maailman ongelmat ratkaistaan, vai onko se tämän 18v. serkun hommia/syytä tai jotain?

Vierailija kirjoitti:

Miksi juristi hengailee täällä eikä ole laskuttamassa tunteja?

Kaikki tuntemani juristit tekevät 60-tuntista työviikkoa.

Sitähän voi kuunnella asiakasta, joka selittää ummet ja lammet puhelimessa (koko ajan pelaa laskutus) ja samalla itse palstailla. Jotkut asiakkaat kun eivät ymmärrä, että heidän jokainen soittonsa on maksullista aikaa, liittyi se sitten varsinaiseen ongelmaan tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Sovitaanko että opettelet itse ensin otsikoinnin kännykällä ja alat sitten vasta jakelemaan neuvoja?

AV-mamman elämänkokemus tyhjentyi tähän näpäytykseen. Nyt on kaikki neuvot annettu, hyvää jatkoa! :)

Kyllä ap:n kaltaista mollaajatrollia sopiikin näpäyttää. Elämänkokemustani jota on kattavasti, jaan kyllä jos fiksusti kysytään.

Ongelma on että kukaan ei kysy eikä ketään kiinnosta sinun kokemuksesi. Nähtiin jo mikä olet miehiäsi.

Olet väärässä. Asiantuntemustani tarvitaan ihan päivittäin useassa maassa.

Ketuttaa vaan nämä  puolet jutusta otsikkokenttään tunkevat typerykset, jotka ovat unohtaneet kaikki äikänopen neuvot ja niitä on täällä yllättävän paljon. Ylipitkä otsikko ei ole kaunista luettavaa eikä  anna kovin oppinutta kuvaa kyseisestä kännykänkäyttäjästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Hei Aina Inkeri Ankeinen. Vaikka sulla on menny asiat alamäkeen, ei se tarkoita että serkullas menee. Maailma on just sellanen ku siihen asennoituu, joten ota serkustas oppia ja juhlapäivänä keskity vain hymyilemiseen hiljaa.

Hei kerro 400 000 työttömälle ja pakolaisille, että maailma on just sellanen ku siihen asennoituu. Kerro se natseille, jotka tappaa ihmisen kadulla. Kerro se naisille, jotka ei voi saada lapsia. Tai lapsille, joilla ei ole vanhempia.  Kerro se vaikka laulaen.

Kertokaas nyt palstan iloiset ja onnelliset toisia ihmisiä katkeriksi ja pettyneiksi syyttelevät vastaus tähän ongelmaan. Vai onko kokoomusta äänestäneelle mammalle liian paha paikka? Väärä kysymys?

Teepäs tästä ihan uusi aloitus. Lue aloitus uudelleen, siinä ei taidettu pahemmin kysellä miten maailman ongelmat ratkaistaan, vai onko se tämän 18v. serkun hommia/syytä tai jotain?

Oletko humalassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Sovitaanko että opettelet itse ensin otsikoinnin kännykällä ja alat sitten vasta jakelemaan neuvoja?

AV-mamman elämänkokemus tyhjentyi tähän näpäytykseen. Nyt on kaikki neuvot annettu, hyvää jatkoa! :)

Kyllä ap:n kaltaista mollaajatrollia sopiikin näpäyttää. Elämänkokemustani jota on kattavasti, jaan kyllä jos fiksusti kysytään.

Ongelma on että kukaan ei kysy eikä ketään kiinnosta sinun kokemuksesi. Nähtiin jo mikä olet miehiäsi.

Olet väärässä. Asiantuntemustani tarvitaan ihan päivittäin useassa maassa.

Ketuttaa vaan nämä  puolet jutusta otsikkokenttään tunkevat typerykset, jotka ovat unohtaneet kaikki äikänopen neuvot ja niitä on täällä yllättävän paljon. Ylipitkä otsikko ei ole kaunista luettavaa eikä  anna kovin oppinutta kuvaa kyseisestä kännykänkäyttäjästä.

Suomen kieli ei ollut sinulla se asiantuntemuksen ala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Hei Aina Inkeri Ankeinen. Vaikka sulla on menny asiat alamäkeen, ei se tarkoita että serkullas menee. Maailma on just sellanen ku siihen asennoituu, joten ota serkustas oppia ja juhlapäivänä keskity vain hymyilemiseen hiljaa.

Hei kerro 400 000 työttömälle ja pakolaisille, että maailma on just sellanen ku siihen asennoituu. Kerro se natseille, jotka tappaa ihmisen kadulla. Kerro se naisille, jotka ei voi saada lapsia. Tai lapsille, joilla ei ole vanhempia.  Kerro se vaikka laulaen.

Kertokaas nyt palstan iloiset ja onnelliset toisia ihmisiä katkeriksi ja pettyneiksi syyttelevät vastaus tähän ongelmaan. Vai onko kokoomusta äänestäneelle mammalle liian paha paikka? Väärä kysymys?

Teepäs tästä ihan uusi aloitus. Lue aloitus uudelleen, siinä ei taidettu pahemmin kysellä miten maailman ongelmat ratkaistaan, vai onko se tämän 18v. serkun hommia/syytä tai jotain?

Oletko humalassa?

Ootko ite?

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Kun on elämässään kohdannut ihmisiä, joilla ihan oikeasti ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä tippaakaan, koen tismalleen samoin kuin tuo nuori ylioppilas: terveelle ( ainakin tarpeeksi terveelle) länsimaiselle ihmiselle on kyllä kaikki maailman ovet auki.

Ja nuo ensimmäisen kohdan ihmiset on pakolaisia afrikkalaisella pakolaisleirillä. Ihmisiä joilla ei ole mitään, ei ole ollut eilen, ei ole tänään eikä tule olemaan huomenna.

Minä ainakin putosin kovaa ja korkealta, kun lähipiiri toitotti, kuinka kauhean fiksu olen. Yritin sitten hakea lääkikseen monta kertaa, enkä päässyt. Vähitellen aloin ymmärtää olevani keskiverto ihminen. Hainkin sitten opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja nykyisin olen ihan onnellinen. Mutta se pudotus oli kova.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että on niin pumpulissa kasvanut ja herttainen ja optimisti, mutta samaan aikaan naivi ja vähän keinoja käsitellä pettymyksiä. Haluaisin sanoa jotain kannustuksen sanoja, jotka olisivat totta mutta eivät lannistaisi. Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?

Hei Aina Inkeri Ankeinen. Vaikka sulla on menny asiat alamäkeen, ei se tarkoita että serkullas menee. Maailma on just sellanen ku siihen asennoituu, joten ota serkustas oppia ja juhlapäivänä keskity vain hymyilemiseen hiljaa.

Hei kerro 400 000 työttömälle ja pakolaisille, että maailma on just sellanen ku siihen asennoituu. Kerro se natseille, jotka tappaa ihmisen kadulla. Kerro se naisille, jotka ei voi saada lapsia. Tai lapsille, joilla ei ole vanhempia.  Kerro se vaikka laulaen.

Niin että kun maailmassa paskaa tapahtuu, pitäisi tässä jokaisen käpertyä katkerana sitä parkumaan. Kummasti vain jotkut syvimmässä helvetissäkin kokevat jotain positiivista ja osaavat sitä pientä pilkahdusta arvostaa. Että kun maailmassa on työttömiä, pakolaisia, tappajia, lapsettomia ja orpoja 18 vuotias yo ei saisi asennoitua positiivisesti elämäänsä. Viha lisää vihaa, siinähän niität mitä kylvät. Onneksi suurin osa ihmisistä asennoituu ainoaan elämäänsä positiivisesti ja kaltaisesi kuuluvat marginaaliin.

Pystytkö toimimaan työelämässä tuolla ymmärryksen tasolla vai maksetaanko me veronmaksajat sun sossumassit?

Te olette kyllä tämän ketjun masentavimpia tyyppejä. Voisiko joku teistä kertoa, että miksi se vastavalmistunut 18-vuotias ei saisi suhtautua positiivisesti tulevaisuuteensa? Jos nuori ei märehdi maailman ongelmia jatkuvasti, hän elää jossain kuplassa? Nykyihmisen on vaikea olla huomaamatta, että maailmassa tapahtuu jatkuvasti pahaa ja huomenna voi kuolla jossain terroristi-iskussa. Mutta siitä huolehtiminen ei nyt vaan lisää onnellisuutta tai elinpäiviä elämään yhtään.

T. Optimistinen veronmaksaja, joka näkee myös elämän raadollisuuden

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruspessimistit varmaan häissäkin muistavat kertoa hääparille, miten moni avioliitto päättyy eroon, miten parisuhde väljähtyy, kun arki astuu kuvioon ja miten aikanaan lasten huoltajuudesta, elatuksesta ja tapaamisista tapellaan käräjiä myöten :D Ettei tule hääparille yllätyksenä. 

Kirjoitit varmaankin väärään ketjuun, koska mistään tällaisesta ei ole ap:n aloituksessa ollut kyse.

En kirjoittanut. Aivan yhtälailla tuore ylioppilas suhtautuu luottavaisesti ja unelmoiden tulevaisuuteensa kuin vastavihitty hääparikin. Elämä voi kuitenkin mennä toisin eikä toiveet toteudu. Silti on ihan tyhmää alkaa maalaamaan piruja seinille tuossa tilanteessa tai nk tiputtamaan maanpinnalle. 

Piruja seinille? Luetteletko ne seinille maalatut pirut tästä ketjusta?

Aloituksesta: "Onko neuvoja kannustaa ja karaista ettei sitten käy tosi pahasti, kun kupla puhkeaa?" 

Entä, jos kupla ei puhkeakaan? Entä, jos tuo ylioppilas saavuttaakin elämässään kaiken haluamansa? Jos hän pääsee opiskelemaan sinne minne halusikin? Saa toivomansa työpaikan? Pääsee näkemään maailmasta kaikki ne kolkat, jotka haluaakin nähdä? Löytää hyvän parisuhteen ja saa juuri niin monta lasta kuin on halunnutkin? Jokaisen elämässä on varmasti ainakin jossain määrin vastoinkäymisiä, mutta ne kuuluvat elämään, niistä selviää ja sitten jatketaan elämänmatkaa. Kuplasi on juuri sellainen kuin millaiseksi sen itse teet. 

Valitettavasti elämme reaalitodellisuudessa, emme sinun fantasioissasi. Juuri sinun kaltaisiasi ihmisiä pitää varoa. Ilkeistä ihmistä näkee päältä, että he ovat ilkeitä. Sinä uskot höttöösi ja sen seurauksena tapahtuu ikäviä asioita. Sinä kerrot olevasi viaton.

Tällä minun hötölläni kuitenkin myös omat nuoreni ovat saavuttaneet elämässään asioita, joita ovat halunneetkin saavuttaa. Turha murehtia etukäteen asioita, joita ei ehkä koskaan tapahdukaan. 

Älkää viitsikö lässyttää yksittäistapauksista vaan katsokaaa tilastoja.

Tilastojen ja kyselyjen mukaan suomalaiset ovat yksi maailman onnellisimpia kansoja, joten katsotaan ihmeessä juuri niitä! Meillä on olematon lapsikuolleisuus, ei korruptiota, ei köyhyyttä (sossu tarjoaa ilmaisen asunnon ja ruuan) jne.

"ei korruptiota, ei köyhyyttä (sossu tarjoaa ilmaisen asunnon ja ruuan) jne."

Hehheh... Suomessa on tosiasiassa eräs rajuimmista korruptioista, mitä on. Täällä ei suoraan anneta rahakirjekuoria poliisille tms., mutta täällä on koko poliittiseen järjestelmään sen sisälle rakennettu korruptio. Se on kaikkein kieroin muoto korruptiosta. Se on hyvävelisysteemi ja ilmenemismuotoja on mm. poliittiset virkanimitykset (josta Ylekin kirjoitti, että ovat korruptiota), joiden haittapuoli on se, että parhaat osaajat jäävät pois paikoilta, joissa sitä osaamista todella tarvittaisiin,  koska hauissa mm. valtion liikelaitosten johtoon ei oteta edes huomioon poliittisesti sitoutumattomia hakijoita.

Myös se, että Suomessa pienyrittäjille asetetaan valtava määrä byrokratiaa noudatettavaksi, viittaa hyvin vahvasti korruptioon; pienyrittäjien raskas byrokratia on suurten yritysten etu!  Millään muulla ei voi selittää, miksi pienyrittäjien hallinnollista taakkaa (raportointivelvollisuus viranomaisille yms.) ei ole yhtään kevennetty huolimatta lupauksista. Tämä viranomaisten ja poliitikkojen saamattomuus asiassa ilmenee, kun käy lukaisemassa Suomen Yrittäjien nettisivuja, heidän virallisissa kannanotoissaan. Sanovat siellä, et Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa on rivakasti purettu tätä hallinnollista kuormaa, ei Suomessa. Kuinkas muutenkaan, kun kuuntelevat suuryritysten lobbareita.

Kolmas, joka todistaa Suomen korruption, on se, että Suomi on maailman lobatuin maa, sekä ainoa maa euroopassa, jossa ei ole lobbausrekisteriä. Tämä juttu on uutisoitu laajasti Suomen Kuvalehdessä "

675 miljoonan euron koneisto – Suomi on maailman lobatuin maa

Eduskunnan on säädettävä lobbausta säätelevä laki, vaatii lobbari."

Mitä muuta lobbaus on, kuin korruptiota?

"Suomi on usein päässyt maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon.

- Missään nimessä ei voida sanoa, että Suomi ei olisi korruptoitunut maa. Tämähän on ihan selvää korruptiota, Kaasalainen toteaa.

Suomen lainsäädäntö ei edes tunne korruption käsitettä."

http://yle.fi/uutiset/3-5052411

"Kansainvälisissä korruptiovertailuissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti. Transparency-järjestön raportit eivät kerro kuitenkaan siitä, kuinka paljon Suomessa on korruptiota, jota ei ole lailla erikseen kielletty."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907039851356_uu.shtml

Vierailija kirjoitti:

Jos serkku on nainen, niin suomalaisten feministien mukaan on umpikujassa. Maailma ei ole auki ja mahdollisuudet ovat heikot. Naisen euro, lasikatot, nainen pakotettu jäämään kotiin lasten kanssa köyhempänä  jne.

Jos serkku on mies, niin hän on oikeasti umpikujassa: opinnot, työt, terveysasiat, elinaikaodotus, armeija ja moni muu asia on vastaan. Maailma ei todellakaan ole auki, kun on pakko käydä intti tai sivari.

...yläpeukkuterkuin Uli, Lassukka ja MKOTKOTKOT-mies

Se, että koet sulle jonkin olevan mahdotonta, ei tarkoita et se sitä olisi muille. Eiks Oprah jotain sanonu, et jos joku muu ihminen on pystynyt siihen, niin voit sinäkin. :p

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se on parasta pistää serkun mieli heti matalaksi ennenkuin se oikeasti alkaa tavoitella unelmiaan ja ehkä jopa saavuttaakin niitä! Harjoittele vaikka peilin edessä synkkiä ja mököttäviä ilmeitä, ja rakentele valmiiksi erilaisia fraaseja joilla revitään kaikki optimismi ja saavutuksen tuoma ilo pois nuoresta. Parasta on suorittaa tämä lannistusoperaatio kesken yo-juhlien mahdollisimman näyttävästi ja kovaan ääneen päivitellen että erityinen ja ikimuistettava päivä varmasti latistuu. Siten saadaan tie auki kohti aitoa ja oikeaa suomalaista harmautta.

Niin, kannattaa kunnolla yrittää lannistaa mokoma serkku, ettei sillä vaan alakin mennä hyvin. Se olisi kaiken huippu.

Ja toisten juhlapäivät on juuri parhaita tilaisuuksia nälvintään. Kuten sukulainen kummilapsensa lakkiaisissa totesi tälle, että aha, teillä onkin TÄLLAISET kakut tällä kertaa. Samaan sävyyn kuin se jokaisella ollut kuvisope, joka toteaa hetken hiljaisuuden jälkeen, että "ihan hyvät värit".