Lue keskustelun säännöt.
Saako mies aikaa suhteelle jos todella haluaa? Annanko olla?
21.05.2017 |
Miehellä on kuulemma tällä hetkellä todella vaikeaa. Ymmärrän ettei silloin huvita paljon ylimääräiset asiat kun jotain asiaa käsittelee tuskissaan.
Haluaa minun olevan onnellinen ja sanoo, ettei tiedä pitäisikö minun jatkaa eteenpäin koska ei voi tällä hetkellä tehdä minua onnelliseksi.
Haluaa kuitenkin pysyä elämässäni.
Ei kuitenkaan ole enää keksinyt aikaa meille. Vaikka ennen yritti kaikkensa jotta näkisimme mutta nyt tulee jatkuvasti syitä miksi emme ehdi näkemään.
En ole painostanut ja olen ymmärtänyt häntä. Tunnen kuitenkin olevani täysin ulkopuolella hänen elämästään.
Laittaa joka päivä viestiä. Toivottaa hyvät huomenet ja jaksamisia päivään sekä kyselee kuinka voin mutta kuitenkin olemme etäisiä.
Suhde on kuitenkin kestänyt vasta hetken joten en tiedä miten minun pitäisi suhtautua.
Alkuun mies oli todella innostunut ja tuki minua asioissa kun voin huonosti.
Nyt voi huonosti itse ja etääntynyt liikaakin vaikka olen yrittänyt ymmärtää ja olla tukena niin kuin hänkin kanssani.
En tiedä kiinnostaako häntä enää vai onko elämässäni "säälistä" sillä tietää minulla olleen vaikeaa mutta toisaalta tietää myös minun olevan vahva.
En oikein ymmärrä. Olen myös sanonut että voin etääntyä hetkeksi jos se häntä helpottaa mutta sitäkään minun ei kuulemma tarvitse tehdä.
Tahtoo olla elämässäni mutta en saa häneen "yhteyttä"ja hänellä on oma elämänsä ilman minua.
Kommentit (9)
niinpä. eikös sanota et jos se on se oikea niin aikaa löytyy tai edes sisällyttäisi sinut elämään jollakin tapaa. Jollekkin se nainen tulee vasta sitten mieleen kun perhe pitäisi perustaa.... harmi juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelästyy kuitenkin jos etäännyn ja kyselee onko meillä kaikki hyvin.
Kaikki merkit kuitenkin tuntuu siltä ettei tahdo jatkaa kanssani. Ainakaan suhdetta.
Haluaa olla kai kaveri mutta ei muuta?
Enkä puhu seksistä. Meillä ei ole seksiin perustuva suhde koskaan ollut.
Tuntuu, että odottaa että minä teen lopullisen päätöksen koska ei halua olla "syyllinen" tai muuten vain uskalla tehdä lopullista päätöstä.
En ymmärrä. Haluaa olla kuulemma kanssani mutta toisaalta ei jaksa panostaa lainkaan.
Ap
Ei vaan pysty itse laittaan poikki vaan odottaa että sinä tekisit sen hänen puolesta. Pelkuri. Päästäisit hänet ikään kuin vastuusta.
Muuten viesti on ihan selvä, ei halua kanssasi romanttista suhdetta.
Edelleen koska on pelkuri, elättelee toivoa että hänellä olisi sinut ystävänä tai jotenkin vähän varalla. Ehkä hän on jopa läheisriippuvainen ja pelkää olla kokonaan yksin, vaikka haluaisikin etsiä jonkun muun kuin sinä.
Minä olen sellainen, että jos toisella on huolia, seison rinnalla. Jos on yhteisiä ongelmia, niistäkin ehkä vielä selvitään. Mutta jos minulla on omia huolia, vetäydyn täysin.
Olen pienestä asti joutunut pärjäämään yksin, en ole voinut lapsena tukeutua esim vanhempiin. Olen kehittänyt omat keinot selviytyä. En osaa ottaa tukea tai apua vastaan. Myötätuntoa en kestä.
Tiedän, että pitäisi opetella toimimaan toisin, mutta se vaan tuntuu ylivoimaisen vaikealta.
Voisiko miehen kohdalla olla myös kyse jostain tämänkaltaisesta?
Itse en elä parisuhteessa, mutta luultavasti mieluummin eroaisin henk.koht. kriisin sattuessa kun yrittäisin opetella tukeutumaan toiseen. Vaikka toinen olisi kuinka tärkeä-tai ainakaan niin tärkeää suhdetta ei ole kohdalleni osunut. Selkäytimeen juurtunutta toimintamallia on vaikea lähteä muuttamaan kun muutenkin on vaikeaa.
Toivottavasti saat tavalla tai toisella mielenrauhan. Oli kyse mistä tahansa, älä anna kenenkään roikottaa sinua epätietoisuudessa pitkiä aikoja.
^
Tuntuu myös, että mies haluaa jotenkin kostaa aikaisemmat tapahtumat.
Kun olin itse etäinen enkä tiennyt mitä haluan. En puhunut ja voin silloin todella huonosti. Vain koska käsittelin vaikeita asioita ja minussa oli paljon vihaa ja katkeruutta. Olin aika raskas ihminen silloin mutta tiedostin sen ja pahoittelin usein tilannettani.
Sekä välillä selitin tuntemuksiani.
Olin todella rikki ja sanoin miehelle, että ymmärrän nyt miltä hänestä tuntui silloin kun minä voin huonosti eikä minun ajatuksistani saanut tolkkua.
Vastasin vain, että niinpä, nyt minä tiedän sen.
En tiedä mitä minun pitäisi ajatella.
Toisaalta sanoo rakastavansa ja huolestuu jos minusta ei kuulu.
Mutta ei sano kaipaavansa tai halua nähdä. Tai sanoo haluavansa mutta ei ehdi...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet löyhässä hirressä.
Mieti elämääsi. Haluatko vuoden tai viiden vuoden päästä olla samassa jamassa?
Sinä päätät omasta elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Olet löyhässä hirressä.
Mieti elämääsi. Haluatko vuoden tai viiden vuoden päästä olla samassa jamassa?
Sinä päätät omasta elämästäsi.
Siltä alkaa tuntumaan..
En tiedä miten toimisin.
Mies ei tee mitään lopullista päätöstä. Antaa toivoa ja samalla työntää pois.
Aivan kuin tämä olisi vain minun käsissäni.
Hän on ollut hyvä mies ja ollut suuri tuki. Olen ollut todella yksinäinen ja sain häneltä apua tarttua toimeen ja parantamaan menneisyyden haavoja. Hän kärsi siinä itsekin mutta rakasti minua niin hyvin kuin pystyi. Se oli todella pyyteetöntä häneltä. Minä tein suhteen ajoittain vaikeaksi.
Nyt kun olen noussut niin olen halunnut olla parempi ja tukena. Mutta on etäinen...
Voisin sanoa että hän tuntee minut todella hyvin mutta minä en tiedä hänen elämästään paljoa.
Ehkä joidenkin ihmisten on vain tarkotus käydä elämässä. Hän näytti minulle ainakin paljon hyvää ja tunsin itseni todella rakastetuksi.
Sain olla oikeasti oma itseni.
Ja hän sanoi, että nyt katsotaan päivä kerrallaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna olla.