Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?

Vierailija kirjoitti:

Oon 25-vuotias nainen ja valmistumassa melko hyväpalkkaiseen ja arvostettuun ammattiin. Ulospäin vaikutan sosiaaliselta, iloiselta ja kaikin puolin hyvinvoivalta. Pyrin näyttämään huolitellulta ja panostan pukeutumiseeni.

Todellisuudessa olen ahdistunut, masentunut ja itsetuhoinen. Tähän vielä lisäksi orastava alkoholismi. Olen hautonut itsemurhaa jo pidemmän aikaa enemmän tai vähemmän tosissani, sillä tuntuu, ettei elämällä ole mitään annettavaa. Tuskin koskaan näitä aikeita toteutan, vaan jatkan itsesäälissä rypemistä. Kukaan ei tiedä tätä puolta minusta, sillä en osaa mitenkään puhua tästä ulkopuolisille.

Älä tee mitään pahaa itsellesi!

Pyydä Jeesukselta apua, hän rakastaa sinua ja auttaa sinua -  kun vaan pyydät ja elämäsi muuttuu hyväksi, takaan sen sinulle. 

Olen ollut itse ihan samassa tilanteessa, kun sinä nyt ja kun rukoilin Jeesusta elämääni. 

Hän antoi aivan ihmeellisen hyvä elämän ja vaikka vaikeuksia on edelleenkin, Hän auttaa niissä, joten elämä on muuttunut todella elämisen arvoiseksi.

Tunnen syvää kiitollisuutta ja iloa ihan päivittäin, itsetuhon ajatukset ovat väistyneet pois.

Harrastan eskapismia, joskus nuorempana oikeen odotin että pääsen nukkumaan että saan jatkaa omakeksimää tarinaani omassa pässäni! Edelleen teen sitä silloin jos en ole liian väsynyt tai nukahda helposti. Saan niistä ideat taiteeseeni. Olen 24 vuotias nainen, Vahvasti introvertti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yli nelikymppinen työssäkäyvä iltatissuttelija (nytkin menee punkkua niin kuin aina), mutta mua luullaan lapsellisen ulkonäköni vuoksi säännöllisesti alle kolmekymppiseksi ja monesti myös tiukkapipouskovaiseksi ja absolutistiksi.

Sama täällä. Lisäksi on ollut läjäpäin miehiä vuoteessa. En kerro yleensä, kuinka paljon. Kaikkien itsetunto ei kestäisi sitä.

Ooh, olivatko he kaikki sinun kanssasi?

Vakavasti masentunut, itsetuhoinen (ei mitään itsemurhayrityksiä, mutta satutan itseäni huonoina päivinä), luottotiedot ryssitty pikavipeillä.

Olen 24v kahden lapsen äiti ja avovaimo. Elän ihan normaalia elämää ulospäin. Olen se joka aina auttaa, mutta omia ongelmia en koskaan tuo ilmi.

Kotona rankkaa lasten kanssa. Onneksi on välittävä mies ja sossut auttamassa.

Tätä vaan ei ikimaailmassa uskoisi kukaan ystäväni jos kertoisin.

Minua pidetään todella kilttinä,empaattinsena ja fiksuna. Sellaisena joka "ei tekisi pahaa kärpäsellekään". Totuus on että minulla on pahoja vihanhallintaongelmia, ja olen elämäni aikana pahoinpidellyt neljä ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vakavasti masentunut, itsetuhoinen (ei mitään itsemurhayrityksiä, mutta satutan itseäni huonoina päivinä), luottotiedot ryssitty pikavipeillä.

Olen 24v kahden lapsen äiti ja avovaimo. Elän ihan normaalia elämää ulospäin. Olen se joka aina auttaa, mutta omia ongelmia en koskaan tuo ilmi.

Kotona rankkaa lasten kanssa. Onneksi on välittävä mies ja sossut auttamassa.

Tätä vaan ei ikimaailmassa uskoisi kukaan ystäväni jos kertoisin.

Lisään tähän vielä että elämäni näyttää ulospäin "täydelliseltä", jos vertaa moniin ystäviini. Rahaakin on, mutta en saa enää lohtua edes shoppailusta tähän huonoon oloon.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä. Lääkitys on kuitenkin kunnossa ja jopa muut ihmiset ihailevat minua siitä, kuinka tasapainoinen olen.

Heh, oikea lääkitys pitää hepun, kun hepun iloisena.

Vierailija kirjoitti:

Minua pidetään todella kilttinä,empaattinsena ja fiksuna. Sellaisena joka "ei tekisi pahaa kärpäsellekään". Totuus on että minulla on pahoja vihanhallintaongelmia, ja olen elämäni aikana pahoinpidellyt neljä ihmistä.

Lisään vielä että häpeän tätä suunnattomasti, ja olen hoidossa, joten uskon saavani asian hallintaan

Mulla on satojen tuhansien eurojen sijoituksia ja monta asuntoa. Saan aika hyvin osinkoja ja joskus myyn osakkeita saadakseni pätäkkää käyttöön. Sitten joskus harvoin ostan jotain nättiä, olen kuitenkin pihi luonne ja on helpompi sulautua porukkaan kun ei kertoile veneistä, useista kesäasunnoistaan jne. Mulla on tosi huono palkka, enkä ylene varmaan koskaan, ja ne jotka esim töissä tietävät ulkomaanmatkoistani, luulevat varmaan, että miesystäväni maksaa ne. Jotkut kaverit saattaa luulla, että mulla on parempi palkka kuin onkaan. Tai mitä lie kukakin kuvittelee, mistä käyttörahani tulevat.

Asuntolainaa, tai mitään muutakaan lainaa mulla ei ole, asun pienehkössä asunnossa joka on aika kalliisti sisustettu ,mutta kukaan esim työkavereistani ei ole luonani käynyt.

Olematon urakehitykseni ei huoleta minua, työkaverit pitävät osa varmaan ainakin minua vähän säälittävänä.

Vierailija kirjoitti:

Pelkään ulkomaalaisia miehiä rapussani, katsovat aina niin kiinteästi kuin kuljen mieheni kanssa. Ennen oli asiat paremmin, kun heitä ei ollut.

Lisään vielä että kun mieheni lähti matkoille, he näkivät sen,  kuulin kun he tervehtivät miestäni.

Sitten he tulivat rimputtamaan ovikelloani, pelkäsin, että tulevat sisään väkisin. En tietenkään avannut ovea, mitä asiaa heillä muka olisi ollut?

Olen epätoivoisen ihastunut toiseen mieheen, jonka tapasin vähän aikaa sitten. Ajattelen sitä ihmistä jatkuvasti ja minulla on koko ajan tuskallisen ikävä. Olen kuitenkin naimisissa ja minulla on lapsia. Koen olevani onnellinen tässä suhteessa, mutta toivoisin salaa, että pääsisin ihastukseni luokse. Olisin melko varma, että pettäisin miestäni, jos näin kävisi.

Olen ollut parisuhteessa jo 6 vuotta. Usein tämä aiheuttaa ihmisissä ihmetystä, sillä parisuhdestatukseni ei ole missään nähtävissä. Esim. puolisostani ja minusta ei ole olemassa yhtään kuvaa, jossa olisimme yhdessä tai meitä voisi muutenkaan yhdistää toisiimme.

Pukeudun tavallisesti ja saatan käyttää samoja farkkuja kuukausitolkulla putkeen. Oikeasti shoppailen netistä aivan hulluna. Joka viikko tulee pari pakettia nettikaupoista, esim. nyt olen ostanut kesäksi 8 takkia. Suurin osa vaatteista vaan on sellaisia että käytän niitä mieluummin jossain muualla kuin töissä. Vaikka lomalla. Olen vaatehullu. Minulla on kaikki mahdolliset kulutusluotot mitä olen saanut. Onneksi käyn säännöllisesti töissä, niin saan ne ehkä joskus maksettua. Toisaalta shoppailun takia tili yleensä tulee ja menee.

Olen todella yksinäinen, mitä pakenen töiden tekemisellä ja urheilulla. Ulospäin elämäni näyttää täydelliseltä, minulla on treenattu hyvänäköinen kroppa, matkustelen paljon ja omistan monta merkkilaukkua. Minulla on useamman tonnin säästöt. Esimerkiksi työ -ja koulukaverit ihailevat ahkeruuttani ja säästäväisyyttäni. Haluaisin käydä baareissa, mutta seuraa ei ole. Olen 20+ ja tänäkin vuonna syntymäpäivänäni ainut toiveeni oli, että joku ei perheeseen kuuluva onnittelisi. Opiskelen alaa, jossa ihmissuhdetaidot ovat merkittävässä roolissa.

Vierailija kirjoitti:

Olen todella yksinäinen, mitä pakenen töiden tekemisellä ja urheilulla. Ulospäin elämäni näyttää täydelliseltä, minulla on treenattu hyvänäköinen kroppa, matkustelen paljon ja omistan monta merkkilaukkua. Minulla on useamman tonnin säästöt. Esimerkiksi työ -ja koulukaverit ihailevat ahkeruuttani ja säästäväisyyttäni. Haluaisin käydä baareissa, mutta seuraa ei ole. Olen 20+ ja tänäkin vuonna syntymäpäivänäni ainut toiveeni oli, että joku ei perheeseen kuuluva onnittelisi. Opiskelen alaa, jossa ihmissuhdetaidot ovat merkittävässä roolissa.

Myöhästyneet synttärionnittelut!

Että olen todella pettynyt elämääni, katkera ja masentunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilaan nykyisin tosi usein baarissa alkoholittoman oluen kun ollaan kaveriporukalla illanvietossa. Muut luulee että juon tuopistani normaalia olutta. Mulle tulee nykyisin aika paha krapula pienestäkin alkoholimäärästä ja pyrin muutenkin välttämään liikaa humaltumista.

Mua luullaan absolutistiksi tuosta syystä ja sellaista esitänkin. Tosi asiassa en voi juoda muiden aikana, koska en yhden juoman jälkeen hallitse juomistani ollenkaan.

Minulla taas on niin hyvä toleranssi, että juon useamman pohjalle valmiiksi, että olen niin sanotusti sosiaalisesti muiden mukana.

Heh kirjoitti:

Mulla on satojen tuhansien eurojen sijoituksia ja monta asuntoa. Saan aika hyvin osinkoja ja joskus myyn osakkeita saadakseni pätäkkää käyttöön. Sitten joskus harvoin ostan jotain nättiä, olen kuitenkin pihi luonne ja on helpompi sulautua porukkaan kun ei kertoile veneistä, useista kesäasunnoistaan jne. Mulla on tosi huono palkka, enkä ylene varmaan koskaan, ja ne jotka esim töissä tietävät ulkomaanmatkoistani, luulevat varmaan, että miesystäväni maksaa ne. Jotkut kaverit saattaa luulla, että mulla on parempi palkka kuin onkaan. Tai mitä lie kukakin kuvittelee, mistä käyttörahani tulevat.

Asuntolainaa, tai mitään muutakaan lainaa mulla ei ole, asun pienehkössä asunnossa joka on aika kalliisti sisustettu ,mutta kukaan esim työkavereistani ei ole luonani käynyt.

Olematon urakehitykseni ei huoleta minua, työkaverit pitävät osa varmaan ainakin minua vähän säälittävänä.

Rahasta ei pidä koskaan puhua. Ei aina välttämättä edes luotetulle seurustelukumppanillekaan. Nuorempana tein sen virheen. Vaikka elin välillä työttömänä, oltiin rahaa pummaamassa ties mihin, kun "sinullahan sitä on". Äkkiä ei ole, kun kustantaa toisen perskärpäsen elämää ruokineen ja bensatankkeineen.

Olen pankkialalla töissä, 30v., konservatiivisesti pukeutuva, hienoissa ravintoloissa liike- ja vapaa-ajan lounailla käyvä nainen. Vapaa-ajalla pelaan Pleikkarilla räiskintäpeleistä roolipeleihin verkkarit jalassa, tukka sekaisin ja bisseä juoden. Edes kaverini eivät tiedä tästä 😄

Osta apteekista maitohappobakteeri emätinkapseleita, sulla on vaan ph:t epätaasapainossa