Millaisia olivat ylä-asteenne kympin tytöt?

Toinen oli finninaamainen, huonohampainen hiirulainen. Hänestä tuli seurakunnan työntekijä, diakoni tms. En tiedä, onko miestä, tuskin. Toinen oli iloinen, kivannäköinen ja pakduhouksinen. Hän nai koulun parhaimman näköisen pojan, ( joka on kyllä isänsä kaltainen huoripukki) ja työskentelee vakuutusvirkailijana.

Kamalia niuhoja. Toisella ka oli 9,7 ja toisella täysi kymppi. Taitavat molemmat olla Siwan kassoja ja kolmen, neljän mukulan äitejä nykyään ja koulutus jäi lukion päästötodistukseen...

Olin itse kympin tyttö, ja kaverini olivat kympin tyttöjä. Olimme tavallisista duunariperheistä, mutta kunnollisia koteja. Vaatteet ja hiukset olivat maltillisen muodinmukaiset, aika tylsät, ja meikattiin tosi kevyesti. Diskossa ei käyty, toisillamme ja seurakuntanuorten illoissa lähinnä. Päästiin hyvin opiskelemaan ja töihin, muutama DI, arkkitehti ja ekonomi. Kaikilla perhettä, osa eronnutkin jo ja lapset aikuisia.

Minäkin annoin muiden kopioida läksyni. Ajattelin jo silloin, ettei se ole minulta pois, mutta että valitettavasti he eivät ole tajunneet yhtään miksi kannattaisi oikeasti opiskella. Minulle se oli pääsylippu parempaan elämään, ja tiesin sen tarkkaan jo hyvin nuoresta. Äiti vannotti minua jo ekaluokkalaisena lukemaan itseni hammaslääkäriksi. Hän ei ollut saanut käydä kouluja lainkaan, suoraan tehtaalle vaan. En sitten lukenut sitä vaan dippainssiksi. Äiti ei sitä ehtinyt nähdä, mutta uskon että olisi tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin annoin muiden kopioida läksyni. Ajattelin jo silloin, ettei se ole minulta pois, mutta että valitettavasti he eivät ole tajunneet yhtään miksi kannattaisi oikeasti opiskella. Minulle se oli pääsylippu parempaan elämään, ja tiesin sen tarkkaan jo hyvin nuoresta. Äiti vannotti minua jo ekaluokkalaisena lukemaan itseni hammaslääkäriksi. Hän ei ollut saanut käydä kouluja lainkaan, suoraan tehtaalle vaan. En sitten lukenut sitä vaan dippainssiksi. Äiti ei sitä ehtinyt nähdä, mutta uskon että olisi tyytyväinen.

Onpa hassua. Mummoni aina ehdotteli minulle hammaslääkärin uraa, mutta minustakin tuli DI.

Ehkä sitä vanhemmat ihmiset eivät osanneet ehdottaa nuorelle tytölle.

Tässä näkee hyvin sen, kuinka osat vaihtuvat. Hiljaisista nysveröistä tulee lopulta höpöhöpökovisten johtajia.

Vierailija kirjoitti:

Ne tytöt, jotka saivat kokeista vain kymppejä. Itse kävin ylä-asteen 90-luvun lopulla, pikku kylässä Etelä-Savossa.

Nuo kympin tytöt tulivat hyvistä perheistä, niillä oli luonnollisen väriset hiukset, hillitysti meikkiä, vähän koruja, ei hajuvettä. Ei paljastavia vaatteita. He viettivät aikaansa vain muiden hyvien perheiden lasten kanssa. Eivät tupakoineet, heitä ei ikinä nähnyt missään ryyppäämässä, eivät käyneet discossa. Heillä oli reippaita harrastuksia, kuten 4h kerho.

Ovatkohan nykyajan kympin tytöt vielä samanlaisia?

Olin itse kympin tyttö. 

Olin alemman keskiluokan perheestä ts. ei mitään hienostoa muttei duunareitakaan, ulkoisesti näytti varmaan hyvältä mutta meillä oli pettämistä ja väkivaltaa. Minua ei nähnyt missään ryyppäämässä, koska alkoholia sai kotona. Olin ystävätön, koulussa hengailin luokan heikoimpien oppilaiden kanssa. Tukkani oli luonnollisen värinen, en käyttänyt meikkiä enkä paljastavia vaatteita, ja joku disco ei olisi voinut vähemmän kiinnostaa. Kuuntelin klassista musiikkia ja minua kiinnosti tähtitiede. Ja en tupakoinut sillä ei ollut mitään tarvetta esittää kovista.

Ja mitä sitten, menin yliopistoon ja opiskelin hyvällä menestyksellä liian laajan tutkinnon (kun kaikki kiinnosti, ei kuitenkaan sitä tähtitiedettä enää), sitten olen ollut välillä sekalaisissa it-alan töissä ja välillä työttömänä (kuten nyt taas). Sillä on paljon väliä, minkälaisissa  porukoissa aikaansa viettää, ja minä taidan viihtyä luuseriseurassa paremmin.

Meillä oli yläasteella sellainen "akateeminen pissis". Ei koskaan muka lukenut kokeisiin, vaikka kaikki tiesivät, että paahtoi kaikki yöt. Piti itseään kauniina, vaikka kaunis iho ei ihan riitä, kun on hevosenhampaat, lirutukka, paksut sääret ja ilkeä luonne. Seisoskeli illat R-kioskin kulmalla poikaporukan keskellä tupakka suussa ja paras (aina selvästi tyhmempi) bestis kainalossa, ja huuteli ilkeyksiä ohi kulkeville alempiarvioisilleen (aina tytöille). Ihmiskuvatus kerta kaikkiaan tämä kympin tyttö. 

Yksi heistä oli hyvä ystäväni vaikka itse olin kymppitytön vastakohta :D hän oli erittäin älykäs, hieman neuroottinen koulun suhteen, hyvin urheilullinen (pelasi koulun futis- ja lentopallojoukkueessa ympäri euroopan kisoja ja lenkkeili joka päivä) ja todella ystävällinen, semmonen kaikkien kaveri, tosi jalat maassa tyyppiä. Ei ollut/ole kedon kaunein kukkanen, iso koukkunenä ja luonnostaan säkkäräkiharaiset sotkuiset hiukset, ja vielä yli 180cm pitkä. Lähti lukion jälkeen Harvardiin opiskelemaan lakia ja on just hiljattain mennyt naimisiin Intialaisen miehen kanssa.

Toinen oli semmonen ns. Täydellinen Ihminen. Hän oli kaunis kuin mikä, siis ihan oikeasti semmonen mitä ihmiset kääntyy kadulla katsomaan, huippuälykäs, urheilullinen, tyylitajua vaikka muille jakaa, varmaan koulun suosituin tyttö, mutta toisaalta myös stereotyyppisesti vähän ilkeä ja syrjivä ei-niin-suosittuja kohtaan. Lähti lukion jälkeen Kanadan Vancouveriin opiskelemaan, en muista mitä tai mihin kouluun mutta huippuyliopistoon kuitenkin. Nykyään reissaa ympäri maailmaa ja tekee ymmärtääkseni jonkinlaista PR-työtä.

Sitten oli kaksossiskot joista toinen muutti Lontooseen opiskelemaan lääketiedettä ja toinen Moskovaan. Olivat älykkäitä mutta omissa oloissaan viihtyviä tyttöjä, lääkikseen mennyt oli mitäänsanomattoman näköinen mutta hyvin kiltti, siskonsa taas huomattavasti kauniimpi mutta aika koppava tyyppi joka valitti ääneen luokassa jos joku muu kehtasi "hidastaa" oppitunnin etenemistä kysymällä kysymyksiä jos ei ymmärtänyt jotain. Kumpikaan ei koskaan käynyt bileissä tms. sosiaalisissa tapahtumissa.

Ai niin unohdin yhden! Hän tuli vasta viimeisellä vuodella luokallemme ja oli myös täydellinen, teki mallin töitä koulun ohella, älykäs ja urheilullinen. Muutti New Yorkiin ja jatkoi mallin töitä muttei kai mennyt yliopistoon ollenkaan? Nykyään naimisissa erään suht kuuluisan jenkkikoripalloilijan kanssa ja on just valmistunut jostain Culinary Schoolista, instagramiin postailee vähän väliä kunnon masterchef-tason ruokaväkerryksiä.

Mä olin aikanani kympin tyttö ja olin aikamoinen hiirulainen. En ollut kovin muodikas, olin ujo ja sulkeutunut enkä todellakaan viihtynyt missään bileissä. Kaverini olivat muita samanlaisia tyttöjä.

Oma tyttäreni ja hänen eräs hyvä ystävänsä olivat myös yläasteella kympin tyttöjä ja ovat kyllä kovin erilaisia kuin minä aikanani. Hyvätapaisia ja hillittyjä kyllä, mutta myös rohkeita, avoimia ja molemmat tosi hyviä pukeutujia. Discoissa kävivät yläasteella, ja nykyisin lukioiässä ovat innokkaita bilettäjiä – alkoholia tosin harvoin käyttävät edes niissä bileissä, vaikka toiset kaverit juovatkin.

Olin kympin tyttö. 

Vähän sellainen outo ja vetäytyvä. Minulla kuitenkin oli aina pari hyvääkin kaveria. Ei mitenkään kiusattu, mutta suhtauduttiin varauksella. En saanut kutsua kaikkiin bileisiin. Käytin alkoholia kuitenkin hallitusti, jos kutsu kävi. 

Kirjoitin kuusi ällää, mutta en ole mikään menestyjä. Kotiäitinä olin pitkään, yliopistokoulutus on, mutta ei mitään varsinaista uraa. 

Fiksu olen muittenkin kuin omasta mielestäni tänä päivänäkin :)

Kiusattu ei ainakaan, mikä tuntuu olevan nykyään tavallista. Vai ovatko hyvät oppilaat näin jälkikäteen uhriutuneet? 

Olen tätä miettinyt. 80-luvulla olin tälliainen vekkihameinen kympin tyttö, hiljainen nysvä tietysti monen mielestä, mutta en muista mitään epämiellyttävää kohtelua. 

Jätettin vain rauhaan, kun puhuttiin oksennuskokemuksistaan bileillan jälkeen. Ehkä olisi ollut parempi olla siinä porukassa, jos vain olisi osannut. Monet paljon paremmissa asemiissa. Minä lähinnä masentunut. 

Tuntemani kympin tytöt olivat ja ovat aika tylsimyksiä nykyäänkin. Toinen väittelee tohtoriksi ja sen ohella asiakaspalvelutehtävissä. Kumpikaan ei meikkaa, mutta harrastivat paljon ja olivat niissä lahjakkaita. Ysin tytöissä alkaa sitten jo olemaan enenmmän variaatiota, on näitä neiti täydellisiä ja sitten niitä pissiksiä ja wt-mammoja. 

Toinen oli hiihtäjä ja toinen muuten vaan outo.

Vierailija kirjoitti:

Toinen oli hiihtäjä ja toinen muuten vaan outo.

millä lailla outo?

Tiedän vain oman kaverin. Siinä perheessä juotiin ja lyötiin ja muunlaiset kuin 10 numerot eivät olleet sallittuja. Ystävällä oli rankkaa aikuisuuden kynnyksellä mutta terapian avulla on jo ihan selvillä vesillä nykyään vähän päältä kolmekymppisenä. On mies ja kolme lasta. Tosin akateemisen uran on pannut jäihin ja meinaa olla kotiäitinä ainakin siihen asti kun nuorin menee yläkouluun.

Vierailija kirjoitti:

Ne tytöt, jotka saivat kokeista vain kymppejä. Itse kävin ylä-asteen 90-luvun lopulla, pikku kylässä Etelä-Savossa.

Nuo kympin tytöt tulivat hyvistä perheistä, niillä oli luonnollisen väriset hiukset, hillitysti meikkiä, vähän koruja, ei hajuvettä. Ei paljastavia vaatteita. He viettivät aikaansa vain muiden hyvien perheiden lasten kanssa. Eivät tupakoineet, heitä ei ikinä nähnyt missään ryyppäämässä, eivät käyneet discossa. Heillä oli reippaita harrastuksia, kuten 4h kerho.

Ovatkohan nykyajan kympin tytöt vielä samanlaisia?

En muista sellaisia olleenkaan.

Yksi meidän koulussa. Uskovaisesta duunariperheestä ja ekonomiksi opiskeli, myöhemmistä vaiheista ei tietoa. 

Olin kympin tyttö. Mustaksi värjätyt hiukset, paljon meikkiä ja kuuntelin metallia. Viiltelin ja karkailin kotoa, join ja tupakoin. Ei taida pystyä aina päältäpäin näkemään kuka on kympin oppilas.