Lue keskustelun säännöt.
Lapsen haastava käytös tarhassa
19.05.2017 |
Minkälaisia valmiuksia lastentarhaopettajat /lähihoitajat saavat koulutuksen aikana vilkkaan lapsen kohtaamiseen ja tukemiseen? Voiko odottaa että huolimatta lapsen vilkkaudesta hänet otettaisiin huomioon eikä näyttäisi siltä että lapsi ei ole tervetullut tarhaan. Tulee äitinä paha mieli siitä kun työn tekivät näkevät lapsessa vain negatiivisia asioita eivätkä huomaa ja tuo esille positiivisia ja hyviä juttuja.
Kommentit (45)
Ikävä kyllä aika usein nämä "haastavat" lapset pilaavat muidenkin päivän. "Haastavia" kun on myös erilaisia. Toiset osaavat vilkkaudestaan huolimatta kunnioittaa muita ja muiden koskemattomuutta ja ottaa muut huomioon. Ymmärtävät että esim. satuttaminen on väärin. Sitten on niitä, joita ei ole kasvatettu kotona, jotka mätkivät ja tönivät muita ohimennen ja tekevät tahallaan kiusaa, rikkovat leikkejä ja vievät leluja kädestä tms. Joita ei saada kuriin ja vanhemmat vaan naureskelee päälle, että tuollainen se meidän Vili on, vähän villi ja levoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei tarvitse laittaa omia lapsia liian aikaisin päiväkotiin, vaan saa rauhassa kasvattaa heistä muita kunnioittavia ihmisiä ja opettaa kuinka pitää puoliaan ja tehdä toiselle selväksi, jos käytös loukkaa häntä. Käytän tähän surutta niitä puistoissa ulkoilevia lapsia, jotka kiusaavat muita ja rikkovat tavaroita. Suurinta osaa näiden lasten vanhemmista ei voisi vähempää kiinnostaa niiden tekemiset.
Jos niitä positiivisia juttuja ei päivän aikana tapahdu? Epäilen kyllä, kuulostaa oudolta jos lapsesta ei koskaan ole mitään kivaa kerrottavaa. Voit ihan hyvin kysyä mikä on mennyt hyvin päivän aikana!
Vilkas lapsi ei välttämättä ole levoton eikä millään tavalla hankala. Olen työssäni kohdannut paljon vilkkaita, hyvin kasvatettuja, kärsivällisiä lapsia.
Myöskään rauhallinen lapsi ei välttämättä ole helppo. Rauhallinen, itsepäinen, tottelematon lapsi on todella haastava hoidettava.
Ja kyllä, yleensä vika on kasvatuksessa, tai pikemminkin sen puutteessa. Alle 10% käytösongelmista johtuu puhtaasti muista syistä.
Ohis, mutta tästä tulee mieleen oma ala-aste, jossa oli jonkun diagnoosin omaava "haastava" poika, joka ei kuunnellut opettajaa, saattoi olla väkivaltainenkin, mutta vähintään häiritsi ja rikkoi tavaroita. Opettaja päätti, että minä (rauhallinen, mutta sanavalmis tyttö) tekisin hänelle hyvää, ja meidän piti istua aina vierekkäin. Lisäksi oli puhunut tästä myös liikunnan opettajalle, koska jouduin ko. häirikön pariksi suunnistamaankin, kun kuulemma pärjään niin hyvin hänen kanssaan. Ei kai minun olisi pienenä ekaluokkalaisena pitänyt pärjätä hänen kanssaan, saati sitten, että koskaan olisi kysytty minun mielipidettäni. Minusta tuo poika oli pelottava, saattoi "napsahtaa" tai tarttua sanomisiin tai vaikka räkiä pulpettiin. Ei siis ole kiva näin sen rauhallisen näkökulmasta, että pitäisi rauhoittaa tai hillitä muita.