Lue keskustelun säännöt.
No nyt halutaan titteliksi "maisteri (AMK)"!
18.05.2017 |
Kai seuraava vaatimus on sitten "tohtori (AMK)"? Herää tosin kysymys, että mikä järki on ylipäätään pitää tätä "duaalimallia" yllä, jos kaikki kuitenkin halutaan matkia yliopistoilta?
"Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston mukaan nimikkeen tulisi olla maisteri (AMK) nykyisen YAMK-tutkintonimikkeen sijasta. Tämä lisäisi tutkinnon arvostusta."
Kommentit (40)
Kertoo vaan AMK:laisten huonosta itsetunnosta. Yliopiston käyneenä maisterina en kyllä ymmärrä miksi nämä tutkinnot pitää kaikella tavalla muka yhtenäistää, kun ne kuitenkin vastaavat täysin eri kysyntään yhteiskunnan toiminnassa. Yliopistossa koulutetaan ensisijaisesti tutkijoita ja asiantuntijoita, ammattikorkeassa käytännöllisempiä työntekijöitä. Työmarkkinoilla rajat ovat häilyvämpiä, mutta sekin johtuu juuri tästä yhtenäistämisvimmasta.
Miksei saman tien lakkauteta ammattikorkeakouluja ja yliopistoja ja perusteta yhden ainoan mallin korkeakoulua? Jos niin epätoivoisesti kerran halutaan olla samanlaisia. Jotenkin säälittävää. Ammattikorkeakoulun arvostus laskee sitä mukaa, mitä enemmän kyseiset oppilaitokset haluavat olla jotain muuta kuin ovat. Yliopistoinstituutiohan on jo valmiiksi rapautettu, kun Suomi on pudonnut viime hallituskausien aikana kansainvälisen akateemisen tutkimuksen kentästä omaan höpöhöpönurkkaansa. Toivottavasti omat lapset älyävät hakeutua ulkomaille yliopistoon eikä jää tänne narritehtaille maleksimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko taustalla kuitenkin se, että englanninkielisten amk-linjojen valmistumistittelit ovat ensiksi bachelor ja sitten master. Ei englanniksi ole mitään YAMK titteliä.
T: UAS bachelorNe tittelit ei ole samoja englanniksikaan.
AMK:n tittelit on englanniksi bachelor/master of XYZ.
Yliopiston tittelit on englanniksi bachelor/master of science in XYZ.
Eli englanniksi sama kuin tuo uusi suomeen ehdotettu malli.
Yliopistosta kandeja ja maistereita, ammattikorkeasta AMK kandeja ja AMK maistereita.
Eli miksikäs ei?
Ei tuo mitään muuttaisi. Lopputulos olisi edelleen se, että maisteri on arvostetumpi kuin AMK maisteri. Ei tarvitse kuin kysyä, mistä koulusta valmistuit, niin sehän selviää sillä. Olen käynyt itse sekä AMK:n (alempi tutkinto) että yliopiston maisteritutkinnon. Molemmissa koulutuksissa on omat vahvuutensa, ja tutkinnot ovat keskenään erilaisia. En lähtisi sekoittamaan niitä keskenään. Se heijastaisi enemmän negatiivisia kuin positiivisia asioita ja siitähän vasta "valemaisteri"-huutelu äityisikin.
Jos on valittu strategiaksi erilaistuminen yliopistoista, miksi ei pysytä strategiassa ja vahvisteta AMK:n ja yliopiston erilaistumista, vaan pyritäänkin jäljittelyyn? Tilanne on vähän sama kuin olisi kaksi merkkilaukkuvalmistajaa. Toinen olisi perinteikäs ja vuosisatoja vanha firma 12345 tunnettuine ja kalliine brändeineen. Toinen olisi muutaman vuosikymmenen ikäinen firma abc45 hieman edullisemmalla hintatasolla, erilaisella suunnittelulla ja myös hieman hieman kohderyhmällä. Yhtäkkiä tuo nuorempi laukkuvalmistaja vaihtaisikin nimensä 12345abc:ksi. Miksi? Herättäisikö se sinussa kunnioitusta? Minun mielestäni se nimenomaan vähentäisi kunnioitusta.
Ikään kuin työntekijät olisivat niin tyhmiä, että niitä hämäisi joku titteli. Jos CV:ssä / todistuksessa lukee "Maisteri, Pihtiputaan ammattikorkeakoulu", niin ... ???
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin työntekijät olisivat niin tyhmiä, että niitä hämäisi joku titteli. Jos CV:ssä / todistuksessa lukee "Maisteri, Pihtiputaan ammattikorkeakoulu", niin ... ???
Siis työnantajia tarkoitin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Olen hakenut erillislinjalta diplomi-insinööriksi. Lopputulos oli että olet samalla viivalla ulkomailta tulevien kanssa eli sisään ei päässyt 5 keskiarvolla. Käytännössä joutuu opiskelemaan alusta asti koko koulutuksen.
Se pointti on siinä, että on oltava tarpeeksi hyvä päästäkseen jatkamaan suoraan maisteriopintoihin. Jos keskiarvosi ei ole tarpeeksi hyvä, miksi sinut pitäisi ottaa jatkamaan, kun on olemassa parempia hakijoita?
Vaikka AMK:n keskiarvo olisi paras mahdollinen niin yliopistossa sama opiskelija on heti toisessa äärilaidassa kun yliopisto-opiskelu yllättää AMK:ssa lepäämään tottuneen. Jos AMK:ssa ei ole suoritukset ihan parhaasta päästä niin yliopistossa tuskin menee kurssit läpi ainakaan ihan heti.
Liian rankasti yleistetty. Se mitä jätät kertomatta halutessasi pönkittää egoasi: yliopistossa ei aina mene kursseja läpi muutenkaan, siis suoraan yliopistoon hakeutuneillakaan. Toiseksi, mitään opiskelua ei voi sanoa lepäämiseksi. Kolmanneksi, et voi sanoa yliopisto-opiskelun yllättävän AMK:ssa opiskelleet. Tuolle väitteelle tarvittaisiin tilastollista tukea.
t. yliopisto-opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Tai muuttaa amk-alojen opetus sellaiseksi, että tutkinto antaa kelpoisuuden jatkaa suoraan maisteriksi.
Nythän esim. moni sosionomi jatkokouluttautuu sosiaalityöntekijäksi, mutta joutuu ensin suorittamaan kandivaiheeseen kuuluvia opintoja, koska sosionomin koulutus ei anna suoraa väylää maisteriopintoihin.
Ja sosiaalityöntekijöistä kun on muutenkin pulaa, niin idioottimaista, ettei sosionomin opintokokonaisuutta muuteta kanditutkintoa vastaavaksi.
Sosionomin YAMKin papereilla taas ei ole asiaa sosiaalityöntekijän virkaan.
Sosionomin koulutus ei anna suoraa väylää maisteriopintoihin, koska sosionomin koulutus ei ole yhteiskuntatieteellistä akateemista koulutusta eikä siten YTK tai VTK pääaineena sosiaalityö ole mitenkään rinnastettavissa käytännön taitoja harjaannuttavaan sosionomin koulutukseen. Jos sosiaalityöntekijyys kiinnostaa, voi hakeutua opiskelemaan suoraan sosiaalityöntekijäksi yliopistoon. Monilla AMK-opiskelijoilla on ylimielinen käsitys siitä, että tutkinnot olisivat samanlaisia ja vertailukelpoisia.
Sosionomin opintokokonaisuuden muuttaminen kanditutkintoa vastaavaksi edellyttäisi, että ammattikorkeakouluissa alettaisiin opettamaan muun muassa filosofiaa, tieteen tekemisen taitoja ja laaja-alaista yhteiskuntatieteellistä orientaatiota.
Ymmärrän ton hyvinkin, kun onko typerämpää titteliä kuin tradenomi, ylempi AMK. Mutta voisi siinä toki joku toinenkin sana olla kuin maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ton hyvinkin, kun onko typerämpää titteliä kuin tradenomi, ylempi AMK. Mutta voisi siinä toki joku toinenkin sana olla kuin maisteri.
Mestari? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Olen hakenut erillislinjalta diplomi-insinööriksi. Lopputulos oli että olet samalla viivalla ulkomailta tulevien kanssa eli sisään ei päässyt 5 keskiarvolla. Käytännössä joutuu opiskelemaan alusta asti koko koulutuksen.
Olisit hakenut suomenkieliseen maisteriohjelmaan.
Kas kun en hakenut ruotsinkieliseen. Suomenkielinen maisteriohjelma on vitsi. Kaikki materiaali on kuitenkin englanniksi ja suomenkielistäohjelmaa ei löydy kaikista yliopistoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Olen hakenut erillislinjalta diplomi-insinööriksi. Lopputulos oli että olet samalla viivalla ulkomailta tulevien kanssa eli sisään ei päässyt 5 keskiarvolla. Käytännössä joutuu opiskelemaan alusta asti koko koulutuksen.
Se pointti on siinä, että on oltava tarpeeksi hyvä päästäkseen jatkamaan suoraan maisteriopintoihin. Jos keskiarvosi ei ole tarpeeksi hyvä, miksi sinut pitäisi ottaa jatkamaan, kun on olemassa parempia hakijoita?
Vaikka AMK:n keskiarvo olisi paras mahdollinen niin yliopistossa sama opiskelija on heti toisessa äärilaidassa kun yliopisto-opiskelu yllättää AMK:ssa lepäämään tottuneen. Jos AMK:ssa ei ole suoritukset ihan parhaasta päästä niin yliopistossa tuskin menee kurssit läpi ainakaan ihan heti.
Liian rankasti yleistetty. Se mitä jätät kertomatta halutessasi pönkittää egoasi: yliopistossa ei aina mene kursseja läpi muutenkaan, siis suoraan yliopistoon hakeutuneillakaan. Toiseksi, mitään opiskelua ei voi sanoa lepäämiseksi. Kolmanneksi, et voi sanoa yliopisto-opiskelun yllättävän AMK:ssa opiskelleet. Tuolle väitteelle tarvittaisiin tilastollista tukea.
t. yliopisto-opiskelija
Ekan vuoden amk-inssiopinnot olivat lepoloma verrattuna fuksivuoden DI-opintoihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Olen hakenut erillislinjalta diplomi-insinööriksi. Lopputulos oli että olet samalla viivalla ulkomailta tulevien kanssa eli sisään ei päässyt 5 keskiarvolla. Käytännössä joutuu opiskelemaan alusta asti koko koulutuksen.
Olisit hakenut suomenkieliseen maisteriohjelmaan.
Kas kun en hakenut ruotsinkieliseen. Suomenkielinen maisteriohjelma on vitsi. Kaikki materiaali on kuitenkin englanniksi ja suomenkielistäohjelmaa ei löydy kaikista yliopistoista.
No mutta suomenkieliseen hakiessa et joudu kilpailemaan ulkomaisten hakijoiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös joku demari (Filatov?) ehdottanut mestarimaisteria amk:sta valmistuneiden titteliksi. :D Harmi ettei mennyt läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Olen hakenut erillislinjalta diplomi-insinööriksi. Lopputulos oli että olet samalla viivalla ulkomailta tulevien kanssa eli sisään ei päässyt 5 keskiarvolla. Käytännössä joutuu opiskelemaan alusta asti koko koulutuksen.
Se pointti on siinä, että on oltava tarpeeksi hyvä päästäkseen jatkamaan suoraan maisteriopintoihin. Jos keskiarvosi ei ole tarpeeksi hyvä, miksi sinut pitäisi ottaa jatkamaan, kun on olemassa parempia hakijoita?
Tilalle kelpaa kaikki ulkomaalaiset opiskelijat. Tällä hetkellä aalto yliopistossa on ongelmia ulkomaalaisten opiskelijoiden englannin kielen taidon ja perusosaamisen kanssa. Ps. pääsivät sisään juuri erillishaun kautta jossa samalla viivalla on amk:sta valmistuneet. Ulkomaalainen pilipalitutkinto kelpaa sisäänpääsyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On jännää katsoa suomalaista koulutusjärjestelmää Suomen ulkopuolelta kun jokaisessa niemessä ja neiemnnotkosssa näyttäsi olevan joko jonkun nn. kaupungin yliopisto tai sitten "soveltavien tieteiden" yliopisto (university of applied sciences) eli vanhalla suomella ammattikorkeakouluja. Ja kuunnella vouhotusta siitä, että (Suomessa) toinen opettaa käytännön osaajat ja taitajat ensin mainittu teoreetikot, ikäänkuinne olisivat toisilleen kokonaan vastakkaiset asiat. - - Se mikä tietysti saattaa hieman harmittaa on, että Suomessa korkeakoulutus on ilmeinen kansalaisvelvollisuus, eikä niinkään mahdollisuus, joka sitten käytännössä tarkoittaa sitä, että palkka jää -huolimatta monesti usean vuoden opiskelusta huolimatta pieneksi. Mutta saapahan hienommalta kuulostavan tittelin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Tai muuttaa amk-alojen opetus sellaiseksi, että tutkinto antaa kelpoisuuden jatkaa suoraan maisteriksi.
Nythän esim. moni sosionomi jatkokouluttautuu sosiaalityöntekijäksi, mutta joutuu ensin suorittamaan kandivaiheeseen kuuluvia opintoja, koska sosionomin koulutus ei anna suoraa väylää maisteriopintoihin.
Ja sosiaalityöntekijöistä kun on muutenkin pulaa, niin idioottimaista, ettei sosionomin opintokokonaisuutta muuteta kanditutkintoa vastaavaksi.
Sosionomin YAMKin papereilla taas ei ole asiaa sosiaalityöntekijän virkaan.
No haloo - näinhän on ollut jo 10 vuotta. Bologna prosessi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Olen hakenut erillislinjalta diplomi-insinööriksi. Lopputulos oli että olet samalla viivalla ulkomailta tulevien kanssa eli sisään ei päässyt 5 keskiarvolla. Käytännössä joutuu opiskelemaan alusta asti koko koulutuksen.
Se pointti on siinä, että on oltava tarpeeksi hyvä päästäkseen jatkamaan suoraan maisteriopintoihin. Jos keskiarvosi ei ole tarpeeksi hyvä, miksi sinut pitäisi ottaa jatkamaan, kun on olemassa parempia hakijoita?
Vaikka AMK:n keskiarvo olisi paras mahdollinen niin yliopistossa sama opiskelija on heti toisessa äärilaidassa kun yliopisto-opiskelu yllättää AMK:ssa lepäämään tottuneen. Jos AMK:ssa ei ole suoritukset ihan parhaasta päästä niin yliopistossa tuskin menee kurssit läpi ainakaan ihan heti.
Liian rankasti yleistetty. Se mitä jätät kertomatta halutessasi pönkittää egoasi: yliopistossa ei aina mene kursseja läpi muutenkaan, siis suoraan yliopistoon hakeutuneillakaan. Toiseksi, mitään opiskelua ei voi sanoa lepäämiseksi. Kolmanneksi, et voi sanoa yliopisto-opiskelun yllättävän AMK:ssa opiskelleet. Tuolle väitteelle tarvittaisiin tilastollista tukea.
t. yliopisto-opiskelija
Ekan vuoden amk-inssiopinnot olivat lepoloma verrattuna fuksivuoden DI-opintoihin
Se että sinä opiskelit tietyllä tasolla etkä esimerkiksi pyrkinyt ylittämään itseäsi ekan vuoden inssiopinnoissa ei suinkaan tarkoita sitä, että jokaisella muullakin ekan vuoden AMK-opiskelijalla olisi samanlainen tilanne. Yliopiston käyneenä ymmärrät yleistämisen teorian, eikö? Ja ymmärrät sen, että et voi tehdä yleistyksiä tuon kokemuksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Miksei? Monia AMK-aloja opetetaan muissa maissa ihan yliopistoissa. Ja muissa maissa AMK-tutkinnollakin voi saada maisterin paperit. Suomessa ei. Pitäisi vain erotella, mitkä tutkinnot olisivat sen tasoisia, jotta niitä voisi kutsua maisterin tasoisiksi sisällöltään. Käytännön ammatit kuten fysioterapeutti ja sairaanhoitaja, eivät ole tällaisia.
Fysioterapiaa voi opiskella myös yliopistossa.
Tälläisella nimikäytännöllä alleviivattaisiin sitä, että tavallinen amk-tutkinto rinnastetaan kanditutkintoon ja ylempi amk-tutkinto maisteritutkintoon. Ehkä tällainen jaottelu selkeyttäisi järjestelmää.
Tosin miten tämä menisi esimerkiksi tekniikan suhteen? Yliopistossa on tekniikan kanditaatti ja diplomi-insinööri. Jos nykyinen tutkinto on insinööri (AMK), niin mikä olisi ylemmän tutkinnon nimike? Yliopistossa yleensä luetaan itsensä diplomi-insinööriksi asti, mutta ammattikorkeassa jäädään yleensä tuohon alempaan tutkintoon, jolloin insinööri (amk) on hyvä nimike siihen, joten sitä ei tulisi mielestäni vaihtaa. Diplomi-insinööri (amk) taas aiheuttaisi turhaa sekaannusta, joten sekään ei ole järkevä.
Ehkä yliopistonkin pitäisi ottaa tuollainen suluissa oleva pääte käyttöön, niin silloin voitaisiin käyttää samoja nimikkeitä, jolloin järjestelmä olisi aika selkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä esim. insinöörialalla on tuollaisesta systeemistä? AMK-insinööreillähän on halutessaan mahdollisuus hakeutua teknillisten korkeakoulujen maisteriohjelmiin jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.
YAMK-tutkintoja pitäisi olla vain niillä aloilla, joilla ei ole yliopistossa vastaavaa koulutusta.
Olen hakenut erillislinjalta diplomi-insinööriksi. Lopputulos oli että olet samalla viivalla ulkomailta tulevien kanssa eli sisään ei päässyt 5 keskiarvolla. Käytännössä joutuu opiskelemaan alusta asti koko koulutuksen.
Se pointti on siinä, että on oltava tarpeeksi hyvä päästäkseen jatkamaan suoraan maisteriopintoihin. Jos keskiarvosi ei ole tarpeeksi hyvä, miksi sinut pitäisi ottaa jatkamaan, kun on olemassa parempia hakijoita?
Vaikka AMK:n keskiarvo olisi paras mahdollinen niin yliopistossa sama opiskelija on heti toisessa äärilaidassa kun yliopisto-opiskelu yllättää AMK:ssa lepäämään tottuneen. Jos AMK:ssa ei ole suoritukset ihan parhaasta päästä niin yliopistossa tuskin menee kurssit läpi ainakaan ihan heti.
Liian rankasti yleistetty. Se mitä jätät kertomatta halutessasi pönkittää egoasi: yliopistossa ei aina mene kursseja läpi muutenkaan, siis suoraan yliopistoon hakeutuneillakaan. Toiseksi, mitään opiskelua ei voi sanoa lepäämiseksi. Kolmanneksi, et voi sanoa yliopisto-opiskelun yllättävän AMK:ssa opiskelleet. Tuolle väitteelle tarvittaisiin tilastollista tukea.
t. yliopisto-opiskelija
Ekan vuoden amk-inssiopinnot olivat lepoloma verrattuna fuksivuoden DI-opintoihin
Eikö sen noin kuulu mennäkin? Huolestuisin, jos ei...
AMK-järjestelmähän on kopioitu Saksan Fachhochschulesta.
Tietääkö joku, miten saksan kielellä nimitetään AMK:n jatkotutkintoja?