Millaisista asioista tunnustat olevasi vahingoniloinen?

Koulukiusaajasta tuli narkkari, ja itsellä pyyhkii nyt hyvin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuni joka vaihtoi miehen nimeen ja joutui maksamaan yli tuhat euroa häämatkalentolipustaan ekstraa koska unohti uuden nimensä varatessaan lippua. Sitten itki Facebookissa omaa mokaansa. Se miehelle alistuminen tulee kalliiksi kirjaimellisesti ;).

Entä jos kyseessä olisi ollut lesbotuttusi tai mies olisi vaihtanut naisen nimeen ja joutunut maksamaan?

Ei olisi kiinnostanut. Käytännössä kaikki avioituvat naiset vaihtavat nimensä. Miehet eivät. Maksakaa alistumisenne kunnolla. Turha itkeä kun valitsee alistusperinteen.

Olet se sama, joka valittaa tästä lähes joka ketjussa. Mitä se sulle kuuluu mitä muut tekee? Mun sukunimi oli aivan hirveä ja mieheni sukunimi (äidin puolelta saatu, muuten) tosi kaunis ja vain muutama kantaja jäljellä, mutta ihan alistuin juu.

Kun vanhemmat marisevat ongelmista, jotka olisivat olleet helposti vältettävissä ehkäisyä käyttämällä. Sori, että lapsesi on kehitysvammainen ja koko elämäsi kuluu hänen hoitamiseensa, mutta itsepä otit tuon täysin tarpeettoman riskin.

En nyt muuten kuin anonyymisti viitsisi sanoa, mutta kyllähän sitä nyt joskus on vahingoniloinen. Esim.jotkut tyrkkyjulkkislaulajat, joiden ura tyssää tms.

Vierailija kirjoitti:

Viimeeksi taisin kokea vahingonilon tapaista kun olin baarissa. Siellä oli samaan aikaan miespuolinen kaverini sekä hänen tyttöystävänsä "Vilma".. tää tyttöystävä on aina inhonnut mua, en siis tiedä edes syytä kun ei olla koskaan juteltu sen enempää että ollaan ehkä moikattu joskus kun samoissa piireissä ollaan nähty.

Noh, mä lauloin karaokea siellä baarissa ja näin kun se muikkeli naureskeli ja osoitteli mua omille tyttökavereilleen.

Sain kyllä isot aplodit muuten ja osaan ihan hyvin laulaa että ei sen puoleen. Sit meidän yks yhteinen tuttu tiskillä myöhemmin sano että tää "Vilma" oli haukkunu mut ja mun esityksen kunnolla niille sen kavereille :D

No mutta.. sit tuli "Vilman" vuoro. Se oli valinnu biisikseen Haloo Helsingin Hulluuden highway.. ihan hyvä lauluääni silläkin kai on, tai ainaki varmasti selvinpäin ja jollain vähä eri biisillä :D mut anyway ensinnäkin ne "räppiosuudet" meni ihan päin persettä - se ei pysyny ollenkaan niiden sanojen perässä ja naureskeli siel lavalla kiusaantuneena. Sit ku se pääs kertsiin ni se HUUS ne sanat känninkäheellä äänellään.

Älä naura jos et itekää osaa vetää. Niih!

Ihana alemman sosiaaliluokan viikonloppu. :)

Olen vahingoniloinen siitä kun saan väärintekijälle köntsät niin sanotusti housuun.

Varoitin vuosia sitten erästä harrastelajia siitä, että tulee käymään huonosti elleivät ala keksimään parempia ratkaisuja ongelman hoitoon ja olemaan halukkaita ongelmanratkaisussa.

Sanoin, että heidät saadaan polvilleen ihan laillisin keinoin perustettavan osakeyhtiön kautta.

Pyysin moneen otteeseen etsimään järkevää ratkaisua ja annoin kymmeniä ehdotuksia.

Mikään ei kelvannut ja varoitukseni kaikui kuuroille korville.

Nyt jotkut ovat perustaneet kyseisenlaisia yrityksiä ja alalla ollaan ongelmissa. Myhäilen vaan, koska pilkka kävi heidän omaan nilkkaansa. Varoitin heitä, eikä heillä ollut mitään intressiä hoitaa asiaa eettisesti oikein.

Nyt alkaa olla kakki housussa... nyt alkavat heräämään kun ripulit kuumottaa takalistoa.

Eipä enää kiinnosta auttaa, vaikka osaisinkin...

Kun koulukiusaajat eivät pärjää elämässään yhtään.

Tai kun koulukiusaajat ovat lihoneet muodottomiksi

Kun itseriittoiset ihmiset tajuavat, että eivät olekaan niin hyviä kuin luulivat olevansa.

Kun kultalusikka suussa syntyneet traumatisoituvat ihan naurettavan pienistäkin asioista.

Kun älykkyyttä ylistävät ihmiset ovat työttöminä vuodesta toiseen.

Kun suurperheestä haaveilleet ja lapsettomuutta ymmärtämättömät "kaverit" ovat jo ihan rikki kahden pienen lapsen kanssa.

Kun joku ilkeä ihminen kituu ruman ja tyhmän puolison kanssa.

No tänne uskallan laittaa anonyymisti : Nina Mikkonen keissi ( karma! ).

Toinen juttu sellainen, että eräs tuttava irtisanottiin hyväpalkkaisesta työstä. Ei hänelle rahaongelmia tule, on hyvät säästöt ja velaton koti, mutta juuri hän on aina ollut etunenässä haukkumassa työttömiä.

Yllättäen hän ei ole saanut uutta työtä 52v. Ja tuo edellinen työ oli hänelle koko elämä ja identiteetti.

On vähentynyt työhehkutukset facessa.

Mutta kuten sanottu, en koskaan ääneen näitä juttuja toisi esiin.

Oli kieltämättä eräs hetki kun tunsin hieman vahingoniloa. Paljon pahaa tehnyt sai hiukan itsekkin jotakin seurauksia.

En helposti kyllä vahingoniloa tunne, mutta jos joku on ollut erityisen inhottava ja tehnyt pahoja muille niin silloin.