Parisuhde kuolemassa
Mietin kauan miten tämän aloittaisin, mut yritän keksiä. Ollaan mieheni kanssa oltu pari vuotta yhdessä. Rakastuimme toisiimme heti tavattuamme. Huomasimme, ettemme osaa olla ilman toisiamme ja jo kuukauden päästä kokeilimme yhdessä asumista. Mieheni kosi minua, kun olimme viikon asuneet yhdessä. menimme kihloihin ja kuukauden päästä ilmoitti vauvamme tulosta. Mieheni kanssa olimme puhuneet, että menisimme naimisiin, kun olimme olleet puolivuotta yhdessä. Lapsen tulo vielä enemmän vahvisti aikomustamme ja menimme naimisiin. Ennen tahdon sanaa seksi oli jo huomattavasto vähentynyt, mutta luulin sen johtuvan nii suurista muutoksista elämäsämme. No, seksi vähentyi ja vähentyi ja vähentyi. Nyt meillä kaksi vuotta yhdessä olon jälkeen on seksiä 0-2/krt/kk.. olemme erkaantuneet toisistamme, emme enää puhu, helli toisiamme ja tuntuu kuin minulla olisi kämppiksen kanssa lapsi. Olen kokeillut vaikka mitä, miten saisin mieheni haluamaan, mutta ei. Hän ei halua. Välillä hän työpäivän aikana laittaa viestillä jotain pornokuvia ja kertoo haluavansa. No, ensinnäkin se ei kestä kuin minuutin. Tuntuu kuin homma olisi vain miehen miellyttämistä. Tuntuu, et seksi erkaannuttaa vielä enemmän meitä vaikka itse en ole kertaakaan kieltäytyny seksistä mieheltäni. Mieheni tappoi omat yritys haluni, koska hän torjui minut 99,99% yrityksistä. Milloin oli pääkipeä, milloin väsytti, milloin mitäkin. Mieheni kysyi joku aika sitten miksen enää yritä, miksen enää yritä pukeutua nätisti ja kerroin, et mulle o tullu nii pahaolo hänen pakeistaan, että en halua sitä oloa enää koska se ajaa mua vielä enemmän mietteisiin, että lähden pettämään, harkitsemaan eroa. Mieheni lupasi, että yrittää ja ei enää toru nii usein. Noh, mitenkäs kävi. Yritin kolme krt ja jep taas oli pääkipeä..
Koen itseni nii petetyksi. Mieheni tiesi heti alusta asti, että olen seksiaddikti.. hän kertoi kuinka mahtavaa on, et saa niin paljon seksiä kuin haluaa ja olen melko estoton.. silti olemme tässä tilanteessa. En haluaisi eroa, en saa miestäni terapiaan, en keksi enää mitä tekisin. Saisimme edes jonkinlaisen puheyhteyden. Lisäksi minä haluan vielä ainakin kolme lasta lisää. Miehenikin on ilmoittanu haluavansa ja meillä ei ole ehkäisyä. Hulluahan ehkäisyä olisi edes käyttää, koska tällä määrällä seksiä jo raskautuminen merkitsisi, et lähden lottoamaan jos raskaaksi tulen. Siitäkin olen harmissani, koska haluan lisää lapsia, mutta en ole enää mkän nuori, joten kohta kello alkaa tikittämään. Onko tää suhde kuollu? Pitääkö mun alkaa ettimään uutta miestä, jotta saisin hyvän parisuhteen, hyvän parisuhteen mallin lapselleni, lisää lapsia ja arvostusta.. tekstistä taisi tulla todella pitkä ja varmaan sekavakin,.mutta nii harmissani olen etten enää tiedä mitä tekisin :( kellään mtän ideoita?
Kommentit (16)
Idioottia haluta tai harkita samaan aikaan eroa ja uutta kersaa.
Kyllä sinulla nyt on aika lailla täysin yhteensopimaton puoliso. Lapsenteko tuohon ei paranna asiaa: haluatko jäädä ja kärvistellä lopunikääsi ilman seksiä? Se tulee vielä vähenemään tuostakin - niin aina käy ongelmasuhteissa.
Sillä on selvästi seksi suhde toiseen
Lasta ei ole tulossa, koska osaan kyllä laskea ovulaation ajankohdan.. haluan kyllä uusia lapsia, mutta en ole varma onko tämä nykyinen se isä jonka haluan muidenki lasten isäksi.
Pettämisestä olen 99% varma, ettei hän tee sitä.. mieheni tulee aina työpäivän jälkeen kotiin ja ehkä kerran/kaksi vuodessa hän vapaa-ajallaan liikkuu jonneki muualle kuin jääkaapin ja sohvan väliä.
On sulla aikamoinen "mies", osta vaikka hamekangasta sille. Suosittelen miettimään vaihtoa, tai mikäli haluat tuhlata elämääsi olemalla onneton niin siinä tapauksessa ei kannata.
Nii, tiedän että on hyvin outo mies. Enemmänki toivoisin vinkkejä, jos jollain olisi.. tiedän, että aika viimeisiä keinoja enää etsin :(
Vierailija kirjoitti:
On sulla aikamoinen "mies", osta vaikka hamekangasta sille. Suosittelen miettimään vaihtoa, tai mikäli haluat tuhlata elämääsi olemalla onneton niin siinä tapauksessa ei kannata.
Mitä vitun epätasa-arvoa tuossa hamekangasheitossa piilee? Oletus että naiset eivät haluaisi seksiä?! Tai että hametta käyttävät naiset eivät halua seksiä? Tai miehet, kuten kilttiä pitävät skotit?!
Ensiksi keskusteluyhteys kuntoon, sitten vasta seksi - ja aivan lopuksi vasta ne lisälapset. Menkää parisuhdeterapiaan, vaikka väkisin. On aivan turha odottaa, että ongelma korjaantuisi jatkamalla samaan malliin.
Millä sinne terapiaan menee, jos toinen on täysin vastaan. Oon nii monesti puhunu asiasta ja yrittäny kuulostella mitä hän toivoisi. Hänestä meillä on hyvä suhde ja mä teen kärpäsestä härän.
No jos vaihtoehdot on terapia tai ero, hän valinnee terapian. Et sinä itse voi olla kovin hyvin asiaa kommunikoinut, jos hänen mielestään suhde on hyvä.
Ja neuvolapsykologin tai kunnallisen seksuaaliterapeutin kanssa jutuille yksinkin menemisestä voi saada apua.
Haluton osapuoli ei ole ilkeyttään haluton, siitä on turha raivota. Muista se. Siitä, että hän ohittaa (ei suostu käsittelemään) sinulle tärkeän asian on kohtuullista turhautua.
Meillä tilanne toisinpäin:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4338029/ketju/naiset_kokemuksia_haluttom…
Aika vanha ketju, mutta tilanne ei vielä normalisoitunut. Nyt hiukan merkkejä parannuksesta - 2krt seksiä sitten syyskuun alun, mutta molemmat aika hiljattain. Vähän perspektiiviä tuohon sinun pettymykseesi. Täysin seksitön vuosi on melko yleinen pikkulapsiaikana - yleensä niin, että nainen ei halua.
Miehillä myös voi olla henkisiä haasteita työelämän, kodin, isyyden, parisuhteen ja oman itsensä tasapainottamisessa. Usein haluton itse ei tunnista haluttomuutensa syytä. Siksi ulkopuolisen kanssa juttelu tärkeää.
Käyttäjä3552 kirjoitti:
No jos vaihtoehdot on terapia tai ero, hän valinnee terapian. Et sinä itse voi olla kovin hyvin asiaa kommunikoinut, jos hänen mielestään suhde on hyvä.
Suhde on meilläkin hyvä, ainakin miehen mielestä. Mitään ongelmaa ei ole, näin hän väittää. Silti hän juoksi vieraissa vuosi sitten.
Mistään tunne puolen asioista hän ei osaa keskustella koska hän "kärsii" aleksitymiasta eli tunneköyhyydestä. Yritäppä sitten saada toinen puhumaan saati ymmärtämään mitä aiheuttaa puolisolleen.
Mä olen hyvin usein kertonu mikä suhteessa painaa, mikä musta o huonoa ja mikä hyvää. Olen kertonu, että mä oon surullinen, yksinäinen ja pettynyt tähän suhteeseen ja jo pelkästään itse tarviin apua terapiasta laukaistakseni nämä tunteeni. Mutta olen myös painottanu, et vaikka kuinka me puhumme tästä asiasta ni me joudumme ottamaan jonku avun, että saamme tunteemme herämään ja kumpikib ymmärtäisi mikä on toisesta hyvin ja huonosti. Mutta aina tähän hän toteaa, että hänen on hyvä olla suhteessa eikä hän halua mennä terapiaan. Oon sanonu, et ero tulee varmasti jollei me hankita apua, ni ei silti kiinnosta ja hän ei usko siihen..
Tulee mieleen muutamia haja-ajatuksia. Ei mitään kauhean jäsenneltyä. Tekstisi olisi voinut olla melkein kuin minun kirjoittama.
Ei kai miehesi ole (piilo)masentunut? Tai pahasti jostain pitkittyneestä työstressistä kärsivä? Tai yleisestä elämääntyytymättömyydestä? Ei niinkään parisuhdetyytymättömyydestä mutta ehkä niin, että oli haaveillut elämästä, jossa on upea työpaikka, upea auto ja vene ja hieno omakotitalo ja paljon vapaa-aikaa, ja mikään niistä ei ole toteutunut niin sitten kaikki on pielessä ja mustaa.. Jos on tyytymätön elämäänsä tai työhönsä tai muuten velloo negatiivisuudessa niin ei seksi paljon kiinnosta. Masennus tai ahdistus voi viedä libidon nollaan.
Tai onko miehesi ongelma siis ennenaikainen laukeaminen? Kun sanoit että homma kestää vain minuutin. Ehkä hän on kehittänyt jonkun huonommuuden tunteen sängyssä, kun ei suoriudu kuin super-ori? Silloinkaan seksi ei kiinnosta, jos siihen liittyy ajatuksia omasta huonommuudesta tai epäonnistumisesta. Tai ehkä hän on ottanut jotain suorituspaineita siitä, että sinä tykkäät seksistä. Pelkää, ettei riitä sinulle ja sitten muuttuu haluttomaksi koska välttelee tilannetta mikä ahdistaa. Jokin huono itsetunto siis.
Tulee myös mieleen, että miehelläsi on jotain seksilukkoja. Ihan kuin hän ei osaisi heittäytyä nauttimaan seksistä, kun kerran torjuu aloitteesi käytännössä aina. Seksiä siis on jos hän tekee aloitteen. Tarve kontrolloida tilanteita siis, tarve kontrolloida heittäytymistä, haluaa seksiä vain kun haluaa, muulloin on pää kipeä.
Vai onko tuo pääkipu "kosto" sinulle jostain muusta suhteenne osa-alueesta? Kokee, ettei saa sinulta muuten riittävästi huomiota tms?
Aloittaja kirjoitti:
Mä olen hyvin usein kertonu mikä suhteessa painaa, mikä musta o huonoa ja mikä hyvää. Olen kertonu, että mä oon surullinen, yksinäinen ja pettynyt tähän suhteeseen ja jo pelkästään itse tarviin apua terapiasta laukaistakseni nämä tunteeni. Mutta olen myös painottanu, et vaikka kuinka me puhumme tästä asiasta ni me joudumme ottamaan jonku avun, että saamme tunteemme herämään ja kumpikib ymmärtäisi mikä on toisesta hyvin ja huonosti. Mutta aina tähän hän toteaa, että hänen on hyvä olla suhteessa eikä hän halua mennä terapiaan. Oon sanonu, et ero tulee varmasti jollei me hankita apua, ni ei silti kiinnosta ja hän ei usko siihen..
Veikkaan, että ei halua terapiaa ja sanoo että suhde on hyvä, koska ahdistaa liikaa "kaivella" vaikeita asioita. Siinä joutuisi kohtaamaan pelkojaan ja heikkouksiaan, ja ei ole siihen henkisesti riittävän kypsä. Pakenee siis ylläpitämällä kulissia siitä että "hänellä on kaikki hyvin". Jos menisi terapiaan, niin joutuisi ottamaan osan vastuusta siitä, että sinulla tai suhteessanne ei ole kaikki hyvin. Laittaa nyt noin pään piiloon peiton alle.
Jätä se löysämuna