Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tapahtuu, jos työssäkäyvä perheenäiti saa burn outin?
16.05.2017 |
Ruuhkavuodet menossa. Liian stressaava ja vastuullinen työ, liian usein ylitöitä. Liikaa lasten sairastelua, omaa sairastelua, valvottuja öitä hampaiden / minkä lie takia, sitten jos lapset nukkuu valvon kun stressaan töistä. Omaa aikaa ei tuntiakaan koskaan. En osaa enää olla enkä osaa tehdä töitäni, teen liikaa virheitä. Miten ja mistä hakea apua niin, että siitä ei koidu vain haittaa?
Kommentit (51)
Ap, työssäkäyvä äiti ei vaan voi tehdä kaikkea samaa kotona kuin kotiäiti. Alenna standardeja sieltä mistä pystyt. Jaa vastuuta kotona miehesi kanssa ihan paperilla. Harkitse uudelleen imettämistä. Imetys on tärkeää, kyllä, mutta niin on äidin mielenterveyskin. Olen aika varma, että lapsen kannalta jopa tärkeämpää kuin yli vuoden imetys. Lapselle unikoulua, itselle mahdollisesti nukahtamiseen apuja (esim. melatoniinia jos varsinaisia lääkkeitä et halua). Tarvitset lepoa! Ruuhkavuosina sitä voi saada vain öisin, joten nyt alat miettimään johdonmukaisesti tapoja saada unta.
Hyödynnä työterveyshuolto. Itse vastaavassa tilanteessa vuosi sitten kävin työpsykologilla, fysioterapeutilla ja sain apua uniongelmiin. Vasta kun sai nukkua, niin siitä pahimmasta sumusta selvisi. Ja sitä liikuntaa, edes vaan palauttavaa, sitä on saatava mukaan. Nyt fokusta on siirrettävä hetkeksi omaan itseesi ennen kuin palat loppuun.
Jos et saa töissä työmäärää fiksummaksi, niin harkitse hoitovapaata. Jos ei mahdollista, niin älä hyvä nainen tee ilmaista työtä. Takaisin 100%. Toi lyhennetty työaika on monella koulutetulla naisella ihan vitsi - sama määrä työtä vähemmällä liksalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee jotain itsellesi! Mä sain burn outin n. Kuusi vuotta sitten, olen yhä savuava ihmisraunio. Kunpa olisin tajunnut ajoissa. Toipuminen on ihan mahdotonta, työkyvytön kun olet (ei Kelan mukaan tietenkään) niin se stressi toimeentulosta on valtava! Nyt tässä kuussa olen saanut 400€ Kelasta ulos. 400€!!! Sillä pitäisi kaikki maksaa. Säästöt syöty, asunto menee kohta alta. En jaksa. En.
Jos on vaativa työ, niin pitäisi olla palkan sen verran hyvä, että voi ostaa kotiapua ja lastenhoitoa. Hankkikaa siivoja ja joku MLL:n lastenhoitaja, joka tiettyinä päivänä hakee lapset päiväkodista ja tekee niille ruokaa ja on niiden kanssa. Tilatkaa viikon ruuat netistä kotiin kuljetettuna.
Jos palkka ei riitä ostopalveluihin, eikä korotusta tiedossa, niin kannattaa laskea rimaa töissä ja ottaa rennommin. Missään nimessä ei pidä tehdä 100% työtä 80% palkalla. Lopeta heti se osa-aikaisuus ainakin ja ota täysi palkka.
Tyyppiesimerkki taas siitä, että on pitänyt saada ihan kaikki ja kaikki on viritetty äärimmilleen.
Meille ei tullut kolmatta lasta, koska laskettiin että riski on liian iso. Kun ei ole mitään muita tukiverkkoja kuin ostosellaisia.
Meillä on aina perheen talous laskettu niin, että pelkästään toisen tuloillakin elää. Eli ei tarvitse raataa sata lasissa, jotta koti säilyy.
En myöskään ottanut vastaan vaativaa asiantuntijahommaa kun lapset oli pieniä, koska tiesin ettei se onnistuisi.
Meillä on aina käynyt siivooja. Ja ruokaa ja kaikkea muutakin on ostettu valmiina, kun ei ole jaksettu. Myös mm niitä kammottavia ulkoistettuja synttäreitä. En siis ole joutunut yösydännä pusaamaan täydellisiä hahmokakkuja.
Se tapahtuu, että pilaa lasten lapsuuden. Oma äitini sai burn-outin ja sen jälkeen kamppailikin masennuksen kanssa koko lapsuuteni ja nuoruuteni. En toivo sellaista kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on tarpeeksi vanha hoitoon, on hön tarpeeksi vanha olemaan ilman yöimetystä. Etsikää miehen kanssa muita tapoja rauhoittaa lapsi että saat yöllä levättyä. Tässä tilanteessa tuosta vaan ei muuten tule mikään. Lapsikin tarvitsee kunnon yöunet. Pelkästään unen puute voi tehdä pienistäkin asioista ylivoimaisia.
Sitten lekurille ja sairauslomaa, älä murehdi millä diagnoosilla mutta yritä saada sellainen josta saa palkan. Päiväraha ilman palkkaakin on enemmän kuin hoitoraha. Ja hoida itseäsi arkena hetki ilman lapsia että saat keskittyä rauhassa itseesi ja olotilaasi.
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosin lisäksi määrätään keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, jotka vain harvoin tuottavat mitään positiivista vaikutusta, mutta käypä hoito suosituksissa niitä pitää määrätä. Haittavaikutuksia on runsaasti ja ne usein vaikeuttavat elämää entisestään ja hyvin monet aiheuttavat vakavaa lihomista muun lisäksi. Diagnoosin saamisen jälkeen alat olla jätettä työmarkkinoilla, Se mitä sinäkin oikeasti tarvitsisit olisi huomattavasti kevennetty työtaakka, mutta sitä et saa. Ja se olisi kuitenkin se mikä tehoaisi. Jos pyydät kevennystä, alat olla työnantajalle epäkuranttia tavaraa, joka pitää pikimmiten vaihtaa. Sinun tilanteessasi on tuhansia suomalaisia, sieltä ne aikuiset mt-potilaat tulevat
Oletpa hakoteillä, ihmisressu. AP, älä kuuntee tuollaista selkeästi ahdistunutta, masentunutta tuomiopäivän tekstiä. Tietenkin haet apua ja jos jostain lääkevalmisteesta hoidon tueksi juttelette lääkärin kanssa, voit lopettaa lääkehoidon myöhemmin, jos ei natsaa. Voi myös kokeilla eri valmisteita jos ei heti onnistu.
Lihomisesta sen verran, että olen nyt yli 30 kiloa hoikempi kuin aloittaessani mielialalääkkeet n 10 v sitten. Mitäköhän jätettä minun useat diagnoosini minusta tekevät, kun eivät työpaikalla edes tiedä niistä ja vaikka tietäisivät laki suojelisi minua tietojen eteenpäin luovuttamisen suhteen?
En tunne itseäni myöskään potilaaksi, vaikka minulla on pysyviä mielenterveyden ongelmia. Usein kun puhutaan mt-ongelmista osa hjengistä ajattelee pakkohoidon tarpeessa olevaa psykoottista ihmisrauniota. Kirjoitin sen eilenkin tänne jonnekin, mutta masennus ja syömishäiriö eivät ole edes monen tiedossa, sillä elän normaalia työssäkäyjän elämää ja olen itkässä n 20 v kestäneessä parisuhteessa. Sairauteni eivät määritä identiteettiäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos vaikka se lasten isä olisi osana elämääsi?
Sekö tekee minun ylityöt tai imettää kipeää lasta läpi yön? Mihin tämä edes liittyi?
Ei, mutta se mies sanoo, että lopeta imettäminen, ei lapsi sitä tarvitse, koska imetät lasta korvataksesi ylitöissä olemisesi. Toiseksi hanki lapsille kotiin hoitaja, koska sinulla ei edes ole ruuhkavuosia, jos ei tuossa sivussa ole hoidettavana muutamaa vanhusta. Ylitöillä on varaa maksaa lapselle turvallinen lapsuus.
Lisäksi huomaa, että työnantaja ei ole velvollinen korvaaamaan euroakaan siitä, että teet elämässäsi vääriä valintoja. Jos et jaksa tehdä töisä lasten ollessa pieniä niin jää pois töistä.
Imettämistä koskevan kommentin ohitan kiitos. Sinä et mitä ilmeisemmin tiedä imetyksen sekä biologisia että tilannetta helpottavia hyötyjä.
Sen sijaan tuollainen "sinulla ei ole edes ruuhkavuosia" -kuittailu on täysin vyön alle lyömistä. Sinä et tiedä tilannettani etkä historiaani. Mene muualle pätemään.
Imetyksen hyödyt valitettavasti katoavat, jos olet lapsen saavuttamattomissa 12 tuntia päivässä. Väitit tekeväsi ylitöitä, joten nytkö muistat yllättäen, että teet niitä korkeintaan kerran viikossa ja silloinkin korkeintaanvarin kerrallaan.
Toiseksi sinulla ei ole ruuhkavuosia missään muualla kuin omassa päässäsi. Olet päättänyt, että nyt on hankalaa ja glorifioit äitiytesi imettämällä öisin lasta, joka ruuan sijaan tarvitsisi ensisijaisesti pitkät ja hyvät yöunet. Sinua ei vaivaa burnout vaan kyvyttömyys tehdä ratkaisuja, jotka helpottavat elämääsi. Siinä ei sairausloma auta muuten kuin sen verran, että saat mielenterveyspotilaan paperit.
Aika kirpeästi kirjoitettu mutta valitettavan totta. Jos työ on liian aikaa ja henkistä kapasiteettia vievää, on vaihdettava muihin hommiin. Jos sun TA ei maksa lapsen sairaspäivistä, sitten mies jää kotiin sairaan lapsen kanssa. Tuolla määrällä ylitöitä tosiaan pitäisi sitten jo saada hankkitua sitä apua, tai sitten kulut pienemmiksi eli se talo myyntiin ja halvempaa tilalle. Niin ikävää kun se onkin, itse olet tuon tilanteen itsellesi aiheuttanut, eikä sitä kukaan muu pysty muuttamaan kuin sinä.
Ap, pystytkö tehdä etätöitä välillä? Sekin voi tehdä hyvää hyvinvoinnille, hetken rauha.
Aloita tänä vuonna vaikka kesäloma muutamaa päivää ennen lastesi kesälomaa. Lataat muutaman päivän akkuja.
Jos et saa lasten sairasteluiden aikana palkkaa, miehen kannattaa jäädä heitä hoitamaan. Myös vakihoitajan löytäminen tällaisia tilanteita varten voisi olla hyvä ajatus. Luultavasti tulisi edullisemmaksi kuin oma palkaton vapaa.
Kaikkea. Ei. Tarvitse. Tehdä. Itse. By. The. Book.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, jäin vielä pohtimaan tätä. Jos joka tapauksessa teet 80 % työajalla 100 % työt, niin etkö voisi siirtyä täyteen työaikaan? Ilmoitat syyksi sen, ettei nykyinen työmäärä vastaa 80 % työaikaa. Tämän erotuksen palkan ohjaat jatkossa arkea helpottaviin palveluihin, kuten siivouspalveluun, ruokakassiin tai lastenhoitopalveluihin. Yksi iso syy työuupumukseen on tunne siitä, ettei mikään riitä ja se, ettei pysty täyttämään asetettuja vaatimuksia. Näin saisit työpäivään enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet saada työtehtävät tehdyksi kun työpäivä ei jää aina "kesken".
Työpaikan vaatimukset vaikuttavat olevan ongelman ydin. Toinen, tosin paljon vähemmän vaikuttava, voi olla omat kriteerinne kotitöiden tasolle. Meillä on työaikojen puolesta leppoisammat työt ja silti meillä on aika sotkuista. Panostetaan siihen että lapset syövät terveellisesti. Muuten mieluummin leikitään ja luetaan heidän kanssa illat kuin puunataan kämppää.
Sinuna harkitsisin jopa työpaikan vaihtamista tai sitten sairaslomaa, hoitovapaalle jäämistä tai vuorotteluvapaata (ok jälkimmäinen ei varmaan onnistu).
Kieltämättä mullekin tuli mieleen, että käytät taaoeroimetystä korvaamaan sitä, että koet olevasi liian vähän lasten kanssa. Anteeksi vain! Mutta itse en suostuisi uhraamaan lasteni lapsuutta tuollaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perhepeti ilman taaperoimetystä toisi sitä läheisyyttä, mutta yöunet saattaisivat sekä äidillä että taaperolla parantua. Ja sen yövastuun voisi jakaa myös isän kanssa.
Unta palloon, vaikka lääkkeiden voimalla . Sairaslomalle nukkumaan univelkoja pois.
Imetyksen lopetus ja mies ruokkimaan myös lasta.
Työkuorma pienemmäksi. Jos se ei auta, työtehtävän tai -paikan vaihto kevyempään.
Hyvin/paremmin nukkuneena ajatus kulkee selkeämmin, vähemmän virheitä, vähemmän stressiä jne.
Työterveyslääkäri on ensimmäinen osoite ja sieltä sitten tarvittaessa eteenpäin työpsykologille tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonosti käy, jos äiti ei saa ajoissa apua ja huolehdi myös itsestään. Vielä voit selvitä lyhyellä sairaslomalla ja ihan jo sillä, että järjestelet arkenne uusiksi. Hae siis apua ajoissa ja mieti jaksamistasi. Jos uupumus menee tietyn pisteen yli, parantuminen voi vaatia monen vuoden poissaoloa työelämästä. Sillä on tietenkin omat vaikutuksensa perheenne talouteen, lasten hyvinvointiin ja parisuhteeseenne, jopa työllistymiseen jatkossa. Mieti isoa kuvaa, mutta keskity pieniin tekoihin, jotka helpottavat jaksamistasi. Hyvää tarkoittavat neuvot kuten "En ikinä uhraisi lasteni lapsuutta, lopeta työt" tai "myykää koti" on liian isoja päätöksiä. Parantuminen alkaa pienemmistä teoista, kuten siellä työterveydessä käymisestä, unenmäärän lisäämisestä, ulkoistetusta avusta.
Työelämän vaateet ovat monin paikoin kasvaneet, eikä simppelimmän työn löytyminen ole välttämättä ihan seuraavan päivän juttu. Jos työehtosopimuksessa ei taata edes palkkaa lapsen ensimmäisiltä sairauspäiviltä, niin ap:n koko ala saattaa olla kaikkea muuta kuin perheystävällinen. Tarkistakaa miehen työpaikan ehdot, josko sitä kautta löytyisi enemmän joustoa? Esimerkiksi meillä miehen yksityinen työnantaja hankki heti palkatun hoitajan niitä päiviä varten, kun vaimo ei yllättäen joustanutkaan. Monessa työpaikassa edelleen luotetaan siihen, että äidit jäävät automaattisesti sairaiden lasten kanssa kotiin.
En vain näe tässä ratkaisua. Työpaikan vaihto voisi olla paras, mutta en keksi mitä työtä voisin tehdä. Tiedän monen alallani olevan naisen menneen valtiolle lasten synnyttyä, mutta kaupungissani ei ole valtion työpaikkoja.
Haluaisin vain nukkua viikon. Tai istua 3 tuntia puistossa YKSIN. Tai viettää yhden päivän ilman että työasiat poukkoilevat korvien välissä kesken kaiken, kun yritän leikkiä lasten kanssa tai nukkua.
Pyydä aluksi pari viikkoa sairaslomaa, jotta voit pohtia tilannettasi rauhassa ja levätä. Sairasloman jälkeen on työmäärääsi kohtuullistettava, pidettävä kiinni omasta ajasta ja hammasta purren vain jaksettava, onneksi kevennetyllä taakalla. Näin nämä on ennenkin hoidettu, siis silloin, kun suurten ikäluokat elivät ruuhkavuosiaan historiallisen pienen lapsikatraansa kasvattajina. Silloin sai myös kodinhoitajan tai yhden lukuisista sisaruksistaan avuksi, mutta aloita sinä nyt tuosta sairaslomasta. Ei mitään lääkkeitä tähän hätään! Ei tule mt-merkintää, jos tilanne ei pitkity kuukausikaupalla.
Vierailija kirjoitti:
En vain näe tässä ratkaisua. Työpaikan vaihto voisi olla paras, mutta en keksi mitä työtä voisin tehdä. Tiedän monen alallani olevan naisen menneen valtiolle lasten synnyttyä, mutta kaupungissani ei ole valtion työpaikkoja.
Haluaisin vain nukkua viikon. Tai istua 3 tuntia puistossa YKSIN. Tai viettää yhden päivän ilman että työasiat poukkoilevat korvien välissä kesken kaiken, kun yritän leikkiä lasten kanssa tai nukkua.
Hae nyt ensiksi muutamalle viikolle sairaslomaa, siitä aloita.
Meillä ei työnantaja suostu burn out -lomiin, työnantajalla kun on oikeus järjestellä töitä siten, että työntekijä on vain osittaisella sairauslomalla. Siinä ei paljoa kannata työnantajan edessä kertoa yöimetyksistä, niistä maksaminen kun ei kuulu hänelle. Työtehtävissä tehdään tarvittavat järjestelyt palkanalennusta myöten ja työntekijä päätyy yleensä ensin osa-aikaisiin töihin ja lopulta irtisanomaan itsensä, koska harva asiantuntija viihtyy helpoissa arkistonsiivoustöissä kovin pitkään.
Ap mene lääkäriin ja sano jotain sopivaa eli esim, että olet väsynyt, joka paikkaa kolottaa, sydän tykyttää, silmissä sumenee, et saa nukutuksi, ajatukset eivät pysy kasassa ja että tarvitset lepoa. Aloittavat varmaan ottamalla verikokeita ja antamalla sairaslomaa. Lääkäri ehkä sanoo, että ei voi antaa burn out sairaslomaa, mutta koska tutkimukset ovat vasta alussa, niin laitetaan joku sopiva syy sairaslomalle.
Alue: Aihe vapaa
Vakuutusyhtiölle ne paperit on aika olennaiset, samantien poistuu monta erilaista oireyhtymää korvattavista. Joten jos nyt menee hankkimaan palkallista vapaata burnoutin avulla, ei ensi vuonna saa sairauskuluvakuutusta, joka muutoin korvaisi esim. kriisiterapian.