Onko ydinperhe kohta harvinaisuus?

Mikä on ydinperhe? Miten ydinperhe eroaa tavallisesta perheestä? Sama asia lapsiperheen kanssa! Mikä on lapsiperhe? Lasten muodostama perhe, jossa ei ole yhtään aikuista! Toisaalta sana lapsiperhe kyllä kuvastaa nykyisiä perheitä todella hyvin, pelkkiä lapsia kaikki, ei yhtään aikuista!

Vierailija kirjoitti:

No ei ole harvinaisuus. Tiedän paljon ydinperheitä ja lapseni ovat 13 ja 15 v.

Ollaan myös ydinperhe.

Uusioperheissä paljon ongelmia.

Ihmettelen jos omat lapset teinejä niin miten jaksaa hoitaa jonkun pikku lapsia.

Just rupesin miettimään, että teinienkin (15v,17v) kavereissa kyllä varmaan 8/10 on ydinperheessä.  Puhumattakaan tuosta eskarista.

Eihän ydinperhe ole ollut olemassa kuin muutaman vuosikymmenen n 1960-luvulta lähtien kaupungistumisen myötä. Maatalousyhteiskunnassa on perinteinen malli ollut kautta vuosisatojen iso maalaistalo, jossa asuu sekalainen joukko sukulaisia ja vieraita samassa kotitaloudessa.

Vierailija kirjoitti:

Itse liitän edinperhemallin aikakauteen, jolloin hyvinvointiyhteiskunta oli kukoistuksessaan. Ydinperhe tarjosi hyvän kasvusijan monissa köyhissäkin perheissä. Se tarjosi hyvän turvan ja juuret, joihin pohjaten oli helppo kehittää itseään ja rakentaa tulevaisuuttaan.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rapistunut. Yhteiskunta on luokkayhteiskunta. Ydinperhe on edelleenkin yleisempi parempiosaisilla. Keskiluokkaisilla ihmisillä kuitenkin myös uusperheet ja monet muut perhejärjestelyt ovat yleisiä. Lasten voi olla vaikea pärjätä epävakaassa yhteiskunnassa. Ei ole helppoa hankkia pysyviä töitä, jos on jatkuva stressi ja turvaton olo.

Sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio liittyvät ydinperheeseen siinä mielessä, että molemmat syntyivöt 1960-luvulta eteenpäin auuren kaupungistumisaallon myötä. Silloin elämä yksilöllistyi ja turvaverkot vährnivät. Ennen vanhaan ihmisistä on pidetty huolta noissa monen sikupolven ja piikojen, renkien, kasvattilasten maataloyksiköissä, joissa oli paljon uusperheitä ja ihmiset aviootuivat monta kertaa. Useimmiten puoliso kuoli, mutta kyllä vaikka 1800-luvullakin on jo erottu ihan kaikissa yhteiskuntaluokissa ja menty uusiin naimisiin. Eli pudokkaista pidettiin huolta yhteisöllisesti, isolla porukalla. Nykyään ydinperheen 2 vanhempaa voivat asua yksinään kaukana sukulaisista. Jos vielä äiti on kotiäiti, yksi lasten kanssa neljän seinän sisällä, niin ei ihme, jos yksinäisyys ja masennus vaivaa. Nykyinen ihanne ydinperheestä on ihmisen historiassa lyhyt ja epäluonnollinen.

Joo, luokkakohtaista. Omassa tuttavapiirissä (varakasta, korkeasti koulutettua väkeä, Etelä-Espoo) ydinperhe on yleisin muoto, mutta esim. kaverini asuinympäristössä eräässä Vantaan lähiössä yhdenhuoltajan perheet ja uusperheet ovat paljon yleisempiä...

Pakolaiset tervetuloa kirjoitti:

Nykyinen tehdään lapset ja erotaan -malli pysyy pystyssä yhtä kauan kuin maassa on sosiaaliturva. Oikeasti omillaan oleva nainen ei pysty pelkästään omilla tuloillaan lapsia elättämään.

Pystyisin hyvin elättämään lapset omilla tuloillani. Mutta aineettomalla tasolla en pystyisi yksin tarjoamaan heille yhtä turvallista ja hyvää kotia kuin kaksin kumppanini kanssa. Tätä tasoa toivoisin kaikkien eroamista harkitsevien pohtivan - sen sijaan että pohditaan itsekeskeisesti vanhemman onnellisuutta ja sitä, tekeekö se lapsen onnelliseksi.

Käsittääkseni 60% ensimmäisistä avioliitoista kestää, ja veikkaan että lapset eivät ainakaan nosta eron todennäköisyyttä, joten kyllä ydinperhe on edelleen yleisin perhemalli. Jos se on omassa lähipiirissä harvinainen, niin täytyy ehkä miettiä millaisessa porukassa liikkuu.

Suosittelen teille luettavaksi Kaari Utrion hyvää sosiaalihistorian teosta Eurooppalaisen perheen historia.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ydinperhe ole ollut olemassa kuin muutaman vuosikymmenen n 1960-luvulta lähtien kaupungistumisen myötä. Maatalousyhteiskunnassa on perinteinen malli ollut kautta vuosisatojen iso maalaistalo, jossa asuu sekalainen joukko sukulaisia ja vieraita samassa kotitaloudessa.

Paitsi että tuohon "perinteiseen malliin" on kuulunut vähemmistö ihmisistä. Suurin osa maaseudun väestöstä 1900-luvun alussa oli torppareita, mäkitupalaisia, muonamiehiä, palvelijoita jne. Asuttiin usein juurikin ydinperheenä jossakin mökissä tai saunakamarissa vuokralla, tehtiin niitä töitä mitä saatiin. Joku mummo saattoi olla siinä sivussa omaishoidettavana.

Pakolaiset tervetuloa kirjoitti:

Nykyinen tehdään lapset ja erotaan -malli pysyy pystyssä yhtä kauan kuin maassa on sosiaaliturva. Oikeasti omillaan oleva nainen ei pysty pelkästään omilla tuloillaan lapsia elättämään.

Tilastollisesti naisen euro on noin 80 senttiä. On täysin ilmeistä, että yksilöiden välinen ero on suurempi kuin sukupuolten välinen. Silti näihin keskusteluihin tulee aina ilmoittaa joku torvi väittämään, että kaikki naiset ovat Siwan kassoja ja kaikki miehet suuryritysten toimareita.

http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tila…

http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tila…

Ei ole harvinaisuus, paitsi ehkä alueellisesti. Vuoden 2014 tilastojen mukaan 9 % lapsiperheistä oli uusperheitä ja n. 20 %* yksinhuoltajaperheitä.

(*Helsingissä n. 30 %)

Ei ydinperhe ole mikään harvinaisuus ainakaan meidän asuinalueellamme. Kotikadullamme on 13 omakotitaloa ja me olemme kadun ainoa uusperhe. Sama asia toistuu lapsemme hoitopaikassa, olemme lähes ainoa uusperhe muilla ydinperhe. 

Tilastokeskuksen mukaan v. 2015 (ilmeisesti viime vuoden data ei ole vielä valmistunut)

Suomessa oli perheitä 1 475 000, joista uusperheitä 52 000.

Perheistä 65% muodostaa avioliitossa olevat vanhemmat + lapsia , avopari + lapsia 23%, yhden vanhemman perheet 12%, rekisteröity parisuhde + lapsia 2 600 kpl.

Eli ydinperhe vielä selkeästi yleisin.

Kyllä Pohojanmaalla ydinperhe on vielä arvostettu asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ydinperhe ole ollut olemassa kuin muutaman vuosikymmenen n 1960-luvulta lähtien kaupungistumisen myötä. Maatalousyhteiskunnassa on perinteinen malli ollut kautta vuosisatojen iso maalaistalo, jossa asuu sekalainen joukko sukulaisia ja vieraita samassa kotitaloudessa.

Paitsi että tuohon "perinteiseen malliin" on kuulunut vähemmistö ihmisistä. Suurin osa maaseudun väestöstä 1900-luvun alussa oli torppareita, mäkitupalaisia, muonamiehiä, palvelijoita jne. Asuttiin usein juurikin ydinperheenä jossakin mökissä tai saunakamarissa vuokralla, tehtiin niitä töitä mitä saatiin. Joku mummo saattoi olla siinä sivussa omaishoidettavana.

Ja juuri ne "palvelijat" eli piiat ja rengit (kaupungeissa myös kotiapulaiset) asuivat ihan muussa kuin ydinperheessä - he elivät heidät palkanneen tilallisen kotona.

Maatilan ei tarvinnut olla mitenkään kovin iso, että sinne palkattiin vaate- ja ruokapalkalla (rahapalkan lisäksi) renki tai piika tai pari. Myös muonamiehet kuuluivat heidät palkanneen talon ruokakuntaan - siitähän koko nimi tulee. Torppareiden kotona asuivat monesti myös isovanhemmat, naimattomat aikuiset sisarukset, mahdollisesti vanhat sedät ja tädit, ihan kuin talonpoikienkin.

Ydinperhe syntyi kaupunkien modernistumisen ja lopulta kotiapulaisten ammatin poistumisen myötä. Kotiapulaiset ja sisäköt asuivat samassa talossa tai huoneistossa kuin heidät palkannut perhe. Joskus heillä oli oma pieni asunto yhteydessä perheen asuntoon vessoineen ja omine sisäänkäynteineen, joskus taas pelkkä huone. Yleensä nämä asunnot ja huoneet yhdistyivät keittiön kautta. Myöhemmin näistä pikkuasunnoista lohkottiin erillisiä yksiöitä mm. Helsingissä.

Terveisin entisen kotiapulaisen tytär.

On.